Ovatko hoiva-alan työt oikeasti huonoja?
Jos feministien puheita on uskominen, hoiva-alan työt ovat raskaita ja vähän arvostettuja. Stereotyypin mukaan hoitajat kantavat ja pesevät mummoja, ovat tekemisissä kuolevien kanssa, ovat alttiita stressille ja työpaikkaväkivallalle ja työskentelevät kolmessa vuorossa.
Paskaduunia siis.
Hoiva-alat lapsiystävällisiä
Turun sanomat kertoo, että suomalaisnaisista eniten lapsia on lähi- ja lastenhoitajilla. Koko top kymppi koostuu pääosin sosiaali- ja terveysalan palkansaajista:
- Aihetta ei ole tarkemmin tutkittu. Kansaneläkelaitoksen johtavan tutkijan Anita Haatajan valistunut arvio kuitenkin on, että naisvaltaisilla aloilla vallitsee todennäköisimmin lapsimyönteinen ilmapiiri. Siksi hoitoalalla suhtaudutaan ymmärtäväisesti lapsiin ja vanhemmuuteen, mikä saattaa osaltaan pitää yllä sukupuolten mukaista eriytymistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Minna Salmen mukaan silmiinpistävintä suomalaisnaisten lapsilukutilastossa on se, että toimeentulon ja työpaikan epävarmuus hyydyttää lisääntymisintoa.
Vähän lapsia saavat muun muassa tietotekniikan asiantuntijat (IS).Eräänä syynä lienee se, että pitkät poissaolot tietotekniikasta ovat mahdottomia ammattitaidon rapautumisen takia.
Jos nainen ylipäätään haluaa hankkia lapsia, alan lapsiystävällisyys lienee tärkeä alan valintakriteeri. Hoiva-alat ovat yleensä kunta- tai valtiorahoitteisia ja äitiyslomat enemmän sääntö kuin poikkeus. Äitiysloma onkin noilla aloilla enemmän neutraali ilmoitusasia kuin anteeksipyynnön paikka vaikeuksiin ajautuvalle pienyrittäjälle.
Hoiva-aloilla on helppo löytää töitä
- Hoitoalalla on paljon määräaikaisia työsuhteita, mutta todennäköisyys sille, että uutta työtä löytyy, on suurempi kuin vaikkapa tutkijoilla ja projektitehtävissä, Minna Salmi toteaa.
Totta. Kun katsoo avoimia työpaikkoja työvoimatoimiston sivuilta, kaikenlaisille hoitajille löytyy satoja avoimia paikkoja ympäri Suomea. On kokoaikaista työtä ja määräaikaista työtä [vertailuna, esim. YTM:lle on vaikea löytää yhtäkään koulutusta vastaavaa työpaikkaa, jos mäkkärin tiskiä ei lasketa sellaiseksi].
Johtopäätökset
Ammatin hyvyyden kannalta eräs tärkeimmistä asioista on työllistymisen helppous. Se antaa työntekijälle mahdollisuuden vaihtaa työpaikkaa tai paikkakuntaa ja olla työstä pois halutessaan ilman, että uuden työpaikan löytäminen olisi vaikeaa.
Runsas työpaikkatarjonta takaa myös sen, että varma elatus on taattu vuosiksi tai vuosikymmeniksi eteenpäin ilman pelkoa pitkään työttömyyteen johtavasta irtisanomisesta. Tuollainen ammatti tuntuu turvalliselta ja se antaa mahdollisuuden suunnitella elämää ja erityisesti perhe-elämän taloudellista perustaa pitkälle eteenpäin.
Lapsia haluavan naisen (tai koti-isyyttä kaipaavan miehen) kannalta erittäin olleellista on alan lapsiystävällisyys, joka on suurinta kunnan ja valtion naisvaltaisilla aloilla.
Hoiva-alat ovat...
- Arvostetuimpia ammatteja
- Niiltä löytää varmasti töitä
- Ne ovat lapsenhankintaystävällisimpiä ammatteja
Monet miehiset alat, kuten tietotekniikan asiantuntijat, edustavat päinvastaista laitaa: ne eivät ole arvostetuimpien ammattien kärjessä, työnsaanti on epävarmaa eikä mahdollisuuksia pitkien lapsivapaiden pitämiseen käytännössä ole.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Erään tuttavani vaimo on suomenruotsalainen lastentarhanopettaja. Olen ymmärtänyt miehen puheista, että vaimolla on kysyntää markkinoilla nimenomaan hänen kaksikielisyytensä vuoksi. Perheellä on kolme lasta ja olen jostain ollut lukevinani, että suomenruotsalaisten määrä on Suomessa itse asiassa nousussa. Voisiko tässä spekuloida, että koska Suomen virallisen kaksikielisyyden vuoksi suomenruotsalaisilla on muita suomalaisia paremmat työllisyysnäkymät, niin he myös uskaltavat jäädä useammin äitiys/vamhemmuusvapaalle.
Jos hoiva-alalla on lapsimyönteinen ilmapiiri, niin sehän on pohjimmiltaan vain hyvä asia, koska Suomi tarvitsee jälkikasvua. Mielestäni myös työnantajapuolella pitäisi ymmärtää aikaisempaa paremmin, että kokonaisuuden kannalta on pelkästään hyvä, jos vanhemmuus ei muodostu uhaksi omalle työuralle.
Toinen asia on sitten se, jos ja kun feministit yrittävät käyttää hoiva-aloja naisten uhripotentiaalin maksimoimiseen. Sen kaltaisessa diskurssissa usein aktiivisesti unohdetaan miesvaltaisten töiden uhat miesten terveydelle.
Pitää kommentoida vaikka itse en asiasta juuri mitään tiedä
Vaimo vaihtoi kymmenvuotisen myyjän uran koulutuksen kautta hoivapuolelle ja on ollut erittäin tyytyväinen sekä palkkaan että työhön
Työtä on sen ollessa varmempaa kuin myyjänä työskennellessä
Palkka on parempi ja niin edespäin
Lähitoitajan paperi siis pesi 6-0 merkonomin paperit
Kaupassa työskennellessään vaimollani oli jatkuvat tressi kun aikuiselle ihmiselle annetaan neljästä kuuteen tuntia töitä päivässä
Nyt työtä on tasaisesti ja niillä työtunneilla elää
Eipä tuo ole ihme, hoiva-aloja ollaan pyritty kerta toisensa jälkeen glorifioimaan feministien toimesta milloin työn "rankkuuden" tai huonon palkan takia.
Avainsana taustalla pitäisi olla mielekkyys. Hoito-ja sosiaalialan opetus on sivusta seuranneena ihmisläheistä, tunteikasta ja mielenkiintoista verrattuna esimerkiksi luonnontieteellisille linjoille, joissa sama 240op tutkinto saavutetaan integraaleilla, statiikalla ja lujuusopeilla. Mitkään näistä edelle mainituista oppiaineista ei ole helppoa, mukavaa tai ihmisläheistä.
Elämä on valintoja täynnä.
Näin itse tietotekniikan asiantuntijatehtävissä työskentelevänä voisin irvailla, että tällä alalla tarpeeksi pitkään työskenneltyään ihmisen persoona ehdollistuu abstraktin ja matemaattisen työnkuvan vuoksi pakostakin käsittelemään lähinnä niitä ykkösiä ja nollia, mikä ei varsinaisesti edesauta pariutumista ja siten lastentekoa :P
Toki ala vetää puoleensa suhteellisen paljon myös sellaisia valmiiksi umpinörttejä, joilla ei kovinkaan usein käy hyvä flaksi, tai joita ei edes pariutuminen kiinnosta.
"ovat tekemisissä kuolevien kanssa ... Paskaduunia siis"
Hmm
Käsittääkseni koulutetuista taloushallinnon työntekijöistä on myös pulaa. Eikä luultavasti kirjanpidon käytännöt paljon ehdi muuttua parin kolmen vuoden poissaolon aikana? Olisi mielenkiintoista tietää, mikä tilanne on tämän ryhmän kohdalla lasten teossa?
Taitaa tämä muuten olla feministisin kirjoitus, mitä tähän mennessä olet blogannut. Alkaako ote lipsua?
"Taitaa tämä muuten olla feministisin kirjoitus, mitä tähän mennessä olet blogannut. Alkaako ote lipsua?"
No jaa...
Naisvaltaisten alojen kehuminen = törkeää antifeminismiä, joka kyseenalaistaa feministien havitteleman uhripääoman.
Lipsuit tuossa lastenhoidon järjestelyjen vaikeudessa ja sen vaikutuksessa työuriin.
Hoitoalaa lähellä oleva lähes täysin yksityinen ala on apteekkiala, ja tällä alalla on nykyisin suuria taloudellisia vaikeuksia johtuen äitiyslomien aiheuttamista kustannuksista, sekä myös halpojen rinnakkaislääkkeiden yleistymisestä, jotka maksavat vain muutaman euron/kk:n annos ja apteekkien katteet jäävät myös alhaisiksi.
Kuinkahan moni menisi vapaaehtoisesti vaihtamaan mummojen ja vaarien vaippoja ja pesemään heitä 10€/tunti? Eli kuukausipalkka on 1000€ pienempi kuin naisten keskipalkka! Ei ole mikään ihme, että paikkoja on jatkuvasti avoinna.
Hoitoalalla on julkisen puolen työnantajalla määräävä markkinaosuus. Siihen kun yhdistää sairaanhoitajien haluttomuuden vaihtaa alaa, työntekijöitä voi pomputtaa aika vapaasti. Työvoiman karkailu ulkomaille ja odotettavissa oleva työvoimaapula kuitenkin hillitsevät kyykytystä. Sairaanhoitajilla onkin nykyään aika hyvät palkat ja julkisen puolen tyypillinen turvattu työsuhde, kunhan saa viran.
Tietotekniikassako muka on vaikea työllistyä? Meillä ainakin porukka karkaa töihin ennen valmistumista, ja oikotie.fi:stä löytyy monia työpaikkoja, joihin minä olisin pätevä - puolen vuoden koulutuksella.
Kuka niin on sanonut, että tietotekniikka-alalla olisi vaikea työllistyä?
EDIT: Tosiaan, Laasanen artikkelinsa lopuksi toteaa niin. Siitä olen kyllä eri mieltä. Enkä muuten oikein allekirjoita tuota äitiysloman vaikeuttakaan. Riippuu tietysti vähän siitä, mitä tietotekniikka-alalla tekee, mutta jos on esimerkiksi ohjelmoija, niin siinä oleellista on ohjelmointitaito, eikä se rapaudu sen nopeammin kuin mikään muukaan taito. Ohjelmointikielen nimi on kyllä saattanut vaihtua äitiysloman aikana, mutta jos oikeasti osaa ohjelmoida, niin sillä ei ole juurikaan merkitystä. Uuden ohjelmointikielen oppii viikossa. Ohjelmointitaidon oppiminen on sitten vähän pidempi juttu.
"Uuden ohjelmointikielen oppii viikossa. "
Ja saksan kahdessa, kunhan on pakkoruotsinsa opiskellut.
Oikeasti uuden ohjelmointikielen opiskeluun menee kuukausia, vaikka perusasiat oppiikin ehkä viikossa tai muutamassa.
Jos alun perin osaa ohjelmoida, niin viikossa oppii sen verran, että pystyy työskentelemään ko. kielellä. Kaikkien hienoimpien nyanssien hallitsemiseen menee toki kauemmin.
Vaikka tämä nyt pahasti saivarteluksi meneekin niin pakko tähän väliin todeta, että koko yleinen käsitys ohjelmointikielistä niinä varsinaisina työkaluina on täysin hakoteillä. Syntaksi, siis se ohjelmointikieli, on herttaisen yhdentekevä asia. Tärkeää sen sijaan on ymmärtää kokonaisuuksia eli järjestelmien arkkitehtuuria ja sitä, miten eri tekniset käsitteet, järjestelmät sekä ohjelmistot nivoutuvat yhteen. On tärkeää ymmärtää transaktioita, protokollia, kirjastoja, tietokantoja, käyttöjärjestelmiä, hyviä suunnittelukäytäntöjä, työkaluja ja taustalla pyörivää rautaa.
Juu, samaa mieltä. Työpaikkoja olisi tarjolla pilvin pimein. Laasasen spekulaatiot siitä miksi tietotekniikan alalla työskentelevät eivät tee niin paljon lapsia kuin hoitoalalla työskentelevät lienevät ihan hänen omiaan. Jo ammattikorkean pääsykokeessa meille valiteltiin, että puolet eivät edes valmistu kun heidät revitään töihin kesken opiskelujen.
Jos ihminen kokee mielekkäänä ns. kotityöt, hän hankkiutuu hoiva-alalle. Jostain syystä suuri osa naisistakin haluaa mieluummin luoda jotain uutta tai hoitaa asioita ihmisten sijaan. Tässä naiset eivät poikkea niin paljon miehistä, kuin yleisesti luullaan.
Tilanteesta voinemme syyttää naisten korkeaa koulutustasoa, joita lukiolaisistakin taitaa olla enemmistö. Ja kun hoiva-alat eivät juurikaan tuota selvää rahaa, ja niitä ylläpidetään suurelta osin yhteiskunnan varoin, ei palkkatasokaan voi arvostuksesta riippumatta olla kovin korkea.
Henry L :"Jos feministien puheita on uskominen, hoiva-alan työt ovat raskaita ja vähän arvostettuja."
Yhden hoiva-alalla johtotehtävissä työskentelevän lähiomaiseni mukaan palkkaa ja ihmisten arvostusta tärkeämpää on tehdä työtä sen hyväksi, minkä itse on eettisesti kestäväksi havainnut.
Sivuhuomautuksena vielä, että hän ei ole feministi, vaan haluaa [ja toivoo], että feministisen sukupuolen edustajat ovat joskus feminiinisine, sosiaalisine arvoineen yhteiskunnassa yhtä hyväksyttyjä, kuin nykyisen kilpailuyhteiskunnan vain taloudellisia voittoja kvartaalikapitalismissa ahnehtivat.
Hoiva-alalla on kaiken lisäksi hyvä palkka. (En tarkoita ansiota.)
Kuntasektorin tekemät vuosityötunnit ovat noin 150 tuntia vuodessa yksityistä sektoria alemmat. Tieto on kirjasta Tilastokeskus: Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet, sivulta 112.
Lyhyt tehty työaika tarkoittaa hyvää tuntipalkkaa. Kuntasektorilla työskenteleviä voidaan työajan suhteen rinnastaa osa-aikatyöntekijöihin, joka edesauttaa lasten tekoon, mikä oli alkuperäinen aihe. Tosin lehtiotsikko: "Hoivasektorin työntekijät tekevät Suomen lapset" on ehkä yliampuva, vaikka lapsiluku henkeä kohden onkin muita sektoreita korkeampi.
Pauli S :""Hoivasektorin työntekijät tekevät Suomen lapset" on ehkä yliampuva, vaikka lapsiluku henkeä kohden onkin muita sektoreita korkeampi."
Ainakin sen mukaan mitä olen Helsingin leikkipuistossa joidenkin hoivasektorin lasten päivähoidossa työskennelleiden lastentarhanopettajien kanssa keskustellut, he nykyisessä resurssipulasta kärsivässä päivähoitotilanteessa jäävät mielellään kotiin hoitamaan perhepäivähoitajina omat pienet lapsensa ja ottavat siinä sivussa hoidettavakseen muutaman muunkin lapsen.
Tilanne muistuttaa omaa 70-luvun valintaani, jolloin jäin hoitamaan alle kouluikäisiä lapsiani ja samasta hoidosta pääsivät loppujen lopuksi osalliseksi monet muutkin niin, että joskus leivoin pullaa jopa kolme kertaa päivässä, että sitä riitti kaikille ja joskus viikonloppuisin levitimme olohuoneemme lattialle siskonpedin, että yöpymään mahtuisi jopa 30 meillä yöpynytta lasta.
"Huippua" oli, kun kotonamme "kuin kotonaan" ollut ja itse näytelmänsä kirjoittanut ja vaatehuonettamme vapaasti hyväksikäyttänyt lapsiryhmä voitti itse tekemällään ja harjoittelemallaan näytelmällä "Prinsessa ja rumpali" valtakunnallisen taidetapahtuman v. 1983. Hymyilyttää vieläkin, kun mm. "prinsessalla" oli yllään vanha vihkipukuni. :)
Hoitoalalla on massoittain nuivaa ja hidasjärkistä sakkia enenevästi, välissä kourallisia erittäin nohevia ja ripeitä empaatteja, ja ripaus todellisia 'parantajia' -kuten kaikkialla muutenkin.
Johtopäätökset vaikuttavat kutakuinkin oikeilta mutta siihen se teoreettinen ilottelusi voi loppuakin.
Hoitoalan ammattiliitot ovat jotenkin hampaattomia liittoja sillä ne eivät Suomen oloissa ole pystyneet ajamaan työoloja inhimillisiksi, erityisesti työvuorolistojen ja työaikajoustojen osalta ei haluta olla perhe- taikka ihmisystävällisiä. Voihan se olla, että erityisaloille ei löydy ammattitaitoista varahenkilöstöä tekemään työtä akuuttiin hätään.
Hoitotyö on erittäin arvostettua. En tiedä mistä sinä tuon feministimielipiteen repäisit ja tuon paskaduuniepäilyn.
Eipä silti, tyyliäsi seuranneena, olisin voinut tunnistaa tekstisi vaikken olisi nähnyt kirjoittajan nimeä.
"Hoitoalan ammattiliitot ovat jotenkin hampaattomia liittoja"
Juu, ovat vaan saaneet hoitajille merkittävästi paremman palkan kuin miesvaltaisille palomiehille ja poliiseille...
"Eipä silti, tyyliäsi seuranneena, olisin voinut tunnistaa tekstisi vaikken olisi nähnyt kirjoittajan nimeä."
Samoin suomalaisen feministin tunnistaa _aina_ typeryydestä, tietämättömyydestä ja turhasta itkusta. Aina.
Aivanko totta?
Mitä käytit palkkojen rankkaamiseen? Ainakin tämä toissavuotinen rankkaus näyttää laittavan poliisit pääsääntöisesti hoitohenkilökunnan yläpuolelle.
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/1...
Vanhemman konstaapelin peruspalkka on ~1800 €/kk, mutta hoitajilla ei sitäkään. TES:ia en jaksa nyt kaivaa esille, mutta jos olen väärässä voit sen toki tehdä.
Henri Kangas! Luuletko Henri, että kirjoitin sinulle? Olitko kommentoinut tuolla jossain aiemmin? Näyttää siltä, että vastaat minulle. Ikävää, että sinulla on noin karhean katkera fiilis naisia kohtaan. Melkein säälittävää. Sinun kanssasi ei viitsi keskustella, jos olet aina tuollainen taikka sitten olet joka päivä pahalla tuulella.
Kirjoitin Laasaselle. Tiedätkö, että Laasanen voisi ottaa haastamisestani sulan hattuunsa? Siitä, että tunnen hänen tyylinsä. Jotain siinä vain on, että hänen juttunsa nappaavat. Hän pystyy iloittelemaan vaikka käyttää kuivaa teoriaakin.
Aha, Laasanen yltää tänään vain Lasaseksi.
"hoiva-alan työt ovat raskaita ja vähän arvostettuja. Stereotyypin mukaan hoitajat kantavat ja pesevät mummoja, ovat tekemisissä kuolevien kanssa, ovat alttiita stressille ja työpaikkaväkivallalle ja työskentelevät kolmessa vuorossa."
Unohdit vielä sen, että hoiva-alalla saattaa herkästi vammautua tai sairastua.
"suomalaisnaisista eniten lapsia on lähi- ja lastenhoitajilla."
Hoiva-aloilla osaaminen ja naiseus määritellään äitiydestä lähtien. Hyvä hoitaja on hyvä äiti ja päinvastoin. Todennäköisesti äiti saa paikan helpommin hoiva-alalta kuin muualta.
" toimeentulon ja työpaikan epävarmuus hyydyttää lisääntymisintoa."
Joo, kuinkahan moni on tullut äidiksi silloin kun on ollut hoitoalalla töissä?
"Hoiva-alat ovat yleensä kunta- tai valtiorahoitteisia ja äitiyslomat enemmän sääntö kuin poikkeus."
En tiedä äitiyslomasta, mutta hoiva-alan firmasta saa potkut pelkän pärstäkertoimen perusteella ja saikulle lähtijäkin saa takaisin tullessaan usein huomata saaneensa potkut.
"Äitiysloma onkin noilla aloilla enemmän neutraali ilmoitusasia kuin anteeksipyynnön paikka vaikeuksiin ajautuvalle pienyrittäjälle."
LOL! Se "pienyrittäjä" on usein hoivatyötä tekevä itse!
"Hoiva-aloilla on helppo löytää töitä"
Ei ole.
"Hoitoalalla on paljon määräaikaisia työsuhteita, mutta todennäköisyys sille, että uutta työtä löytyy, on suurempi kuin vaikkapa tutkijoilla ja projektitehtävissä, Minna Salmi toteaa."
Todennäköisyys on siitä huolimatta pieni. En tiedä, otetaanko varta vasten halpatyövoimaa Filippiineiltä tutkimuksen ja projektitehtäviin, mutta hoitoalalle kyllä otetaan.
"Kun katsoo avoimia työpaikkoja työvoimatoimiston sivuilta, kaikenlaisille hoitajille löytyy satoja avoimia paikkoja ympäri Suomea."
Suuri osa niistä on haamutyöpaikkoja. Työpaikat ovat jatkuvasti haussa tai sitten paikan tarjoaminen on annettu usealle eri vuokrafirmalle. Hoitoalan koulutus ei myöskään tarjoa pätevyyttä läheskään kaikkiin tarjolla oleviin tehtäviin.
"Ammatin hyvyyden kannalta eräs tärkeimmistä asioista on työllistymisen helppous. Se antaa työntekijälle mahdollisuuden vaihtaa työpaikkaa tai paikkakuntaa ja olla työstä pois halutessaan ilman, että uuden työpaikan löytäminen olisi vaikeaa."
Tämä ei hoitoalalla toteudu, ellei paikkakunnan vaihdolla tarkoiteta Manilasta Helsinkiin.
"Runsas työpaikkatarjonta takaa myös sen, että varma elatus on taattu vuosiksi tai vuosikymmeniksi eteenpäin ilman pelkoa pitkään työttömyyteen johtavasta irtisanomisesta."
Ei ole, unohdit ensinnäkin nuo osa-aikaiset työt, jolloin elatus ei ole varmaa alun perinkään. Toiseksi, jos on irtisanottu, niin kyllä se herättää aina kysymyksiä työhaistattelussa.
"Tuollainen ammatti tuntuu turvalliselta ja se antaa mahdollisuuden suunnitella elämää ja erityisesti perhe-elämän taloudellista perustaa pitkälle eteenpäin."
Haista, sinä, Lasanen paska!
Hieno homma Stacy! Tulit ja haastoit hienosti Laasasen koko leipätekstin! Eipä minulla ole mitään lisättävää tuohon. Minkä sortin sosialisti tuo Laasanen on nykyään kun hän ei viitsi kommunikoida lukijoidensa kanssa? Oikeastaa siinä hän kadottaa arvon kirjoitukseltaan. Hän ei haluakaan nähdä todellisuuteen, jos joku sitä hänelle valottaa.
Laasasen on hiukkan simppeliä suoristaa mutkia koko hoitoalasta. Sellainen oli pahin puute hänen kirjoituksessaan tällä kertaa.
Terveydenhoitoalan tutkinto on hyvä perusta ja myönteinen mahdollisuus paeta alalta kun se alkaa maistua puulle taikka voimat ja terveys ei kertakaikkiaan riitä. Se auttaa yliopisto-opinnoissa,opettajan, tutkijan taikka lääkärin työssä myöhemmin. 90-luvun laman aikaa hoitajat pakenivat sankoin joukoin pois hoitoalalta: Tehtaisiin, leipomoihin, pesuloihin jne eivätkä ole sen koommin takaisin tulleet. Näillä aloilla sentään ay-liike on vielä voimissaan. Samoin osa hoitajista lähti ulkomaille moniin eri maihin ja osa on siellä jäädäkseen. Monet käyvät vieläkin ulkomaantöissä sillä onhan 4000-4500 €uroa huomattavasti parempi palkka kuin juuri aloittanen sairaanhoitajan palkka Suomessa.
Suomalaiselle ämmälle ei mikään riitä. Hui kauheaa, töissä on kiirettä ja joskus on stressiä! Miesten syy! Sorttoa!1!!
Koittakaa nyt rassukat tajuta, että se "sorrettu" hoitsu tekee lyhyttä päivää, käyttää suurimman osan ajastaan kahvitauolla ja nauttii parempaa palkkausta kuin suurin osa muista vuorotyöläisistä. Tyypillistä kevyttä naisten hommaa siis.
Jos tämä ei teille kelpaa, niin suksikaa helvettiin.
En oikein ymmärrä, Stacy väitteitäsi:
"Unohdit vielä sen, että hoiva-alalla saattaa herkästi vammautua tai sairastua."
Ainakaan työtapaturmatilastot eivät tue väitettäsi:
http://www.stat.fi/til/ttap/2008/ttap_2008_2010-11...
Eivätkä taida tukea ammattitautitilastotkaan:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.k...
"Todennäköisyys on siitä huolimatta pieni. En tiedä, otetaanko varta vasten halpatyövoimaa Filippiineiltä tutkimuksen ja projektitehtäviin, mutta hoitoalalle kyllä otetaan."
Hoitoalalle varmaan otettaisiin suomalaista työvoimaa, jos koulutettua kelvollista on tarjolla. Miksi ottaa filippiiniläinen kielitaidoton hoitaja - laki vaatii TES:in mukaisen palkan maksamisen - jos suomea puhuvankin saa ?
"Ei ole, unohdit ensinnäkin nuo osa-aikaiset työt, jolloin elatus ei ole varmaa alun perinkään. Toiseksi, jos on irtisanottu, niin kyllä se herättää aina kysymyksiä työhaistattelussa."
Onko terveydenhuollossa paljon osa-aikaisia töitä - vaikkapa kaupan alaan verrattuna ? Ainakin oma kokemukseni terveydenhuollossa on se, että osa-aikaiset ovat yleensä enemmänkin ongelma työvuoro ym. järjestelyiden suhteen ja kokoaikaisia työsuhteita suositaan mahdollisuuksien mukaan, sillä kolmivuorotyö on näin paljon helpompi järjestää. Pätkätyöt - eli työsuhteen jatkuvuus voi olla työsuhteen alussa ongelma...
Osaatko muuten sanoa, paljonko väkeä terveydenhuollossa on irtisanottu - sanotaav vaikka teollisuuteen nähden viime vuosina...?
Totta toki on, että jos on joutunut toistuvasti työvoimapula-alalla irtisanotuksi, niin herättäähän se herkästi ajatuksen, että jokin on pielessä ja vaikeuttaa työnsaantia...
Henri Kangas! Epäilen, että nimimerkkisi on tekaistu koska sillä pystyt huviksesi trollaamaan tätä keskustelua. Ei kai kenenkään tarvitse muuten noin itseänsä kiihdyttää ja kiroilla niinkuinkuin sinä teet. Tässä ollaan sentään toisilleen tuntemattomia virtuaali-ihmisiä.
Sinulta puutttuu selvästi kokemus hoitoalasta joten et pysty hoitopuolen asioista keskustelemaan senkään vertaa kuin Laasanen. Mistä sorretusta hoitajasta sinä puhut? Suomessa ei ole olemassa mitään sorrettuja hoitajia vaan kuten totesin hoitoalan liitot ovat hampaattomia täällä Suomessa taistelemaan työajoista ja työolosuhteista.
Minä en ymmärrä minkään mutkan kautta mitä sinä vaahtoat miehistä tässä yhteydessä. Ja sorrosta samantien. Voitko valaista minkäsortin sortoa miehet tekevät hoitoalalla. Sortavatko he potilaita vai hoitajia? En ole kuullut heidän tehneen minkäänsortin haittaa. Ainakin vartijat, poliisit, ambulanssihenkilökunta ja lääkärit toimivat pyyteettömästi ja mallikkaasti sillä he kaikki kuuluvat hoitotiimiin hetkittäin. Ihailla täytyy heitä ovatpa he sitten miehiä tai naisia.
Tiedätkö Henri muuten ovatko täällä Uudessa Suomessa säännöt taas muuttuneet? Saako täällä kiroilla noin rumasti kuin sinä teet?
Se on moro nyt!
Jos nyt tuosta kiroilusta ihan rehellisiä ollaan, niin Stacyhän se tässä säikeessä ensimmäisenä haistatti paskat Laasaselle.
Kangas huomauttaa aivan oikein, että jos hoitoalanliitot ovat vailla neuvotteluasemaa, he ovat venyneet melkoisiin saavutuksiin. Kankaan yllä mainitsema "merkittävästi parempi palkka" on vähän siinä kintaalla, mutta esimerkiksi tämän listauksen mukaan sairaanhoitaja saa kovempaa palkkaa kuin palomies. Konstaapelien ja komisarioiden palkat taas ovat kautta linjan paremmat, että hieman Kangas ilmeisesti mielikuvitteli. Jos hän nyt ei laskenut tätä tehtyjä tunteja vasten. Häneltä jäävät joka tapauksessa parilla tonnilla kituuttavat lastenhoitajat huomiotta, mutta näistäkin huolimatta: hoitajien asema ei ole yksiselitteisen huono (enkä toki itse väitä sitä myöskään yksiselitteisen ruusuiseksi).
Kirjoita kommentti
Kommentoi 32 kommenttia