Tutkimus: työelämä syrjiikin miehiä!
Tuoreen tutkimuksen Discrimination in the Finnish Labor Market – An Overview and a Field Experiment on Recruitment toinen osa esittelee ensimmäisen Suomessa toteutetun kenttäkokeen, jossa tutkittiin syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella rekrytoinnissa keskitason ammattitaitoa vaativiin toimisto-, ravintola-, kuljetus- ja rakennustöihin. Testihakijat, jotka olivat nais- ja miespuolisia ja joilla oli venäjän- ja suomenkieliset nimet, hakivat yhteensä 1200 avointa työpaikkaa vuoden 2011 lopulla.
- Kenttäkokeessa sukupuolisyrjintää havaittiin ainoastaan miespuolisia hakijoita kohtaan. Mieshakijoita syrjitään sekä naisvaltaisissa toimistotöissä että tarjoilijan paikkoja haettaessa. Myös tiettyjä merkkejä venäläisiin miehiin kohdistuvasta moniperusteisesta syrjinnästä havaittiin haettaessa tarjoilijan, rakennus- ja kuljetustöitä.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kysyttiin omista syrjintäkokemuksista. Naisista noin 40% ja miehistä noin 30% oli itse kokenut syrjintää nykyisessä työssään. Syrjintäkokemus ei kuitenkaan ole sama asia kuin todellinen empiirisesti havaittava syrjintä, jonka kohteena olivat ainoastaan miespuoliset työnhakijat.
Tutkimuksen empiirisessä osassa ei löytynyt naisten syrjintää etsittäessä työntekijöitä rakennustyömaille tai auton kuljettajiksi (kun kyse oli suomalaisnimisistä hakijoista):
- We found no evidence of discrimination against women (s. 171)
Venäläisnimisten miesten syrjintä
Tutkimus kertoo, että venäläisnimisiä naisia syrjitään ainoastaan etnisyyden perusteella, ei sukupuolen perusteella (s. 174).
Venäläisnimisiä miehiä sen sijaan syrjitään (yllättävästi!) rakennus- ja autonkuljetusalalla verrattuna venäläisnimisiin naisiin. Päästäkseen työpaikkahaastatteluun venäläisnimisen miehen oli lähetettävä 10 hakemusta, kun taas venäläisnimiseltä naiselta riitti 5 hakemusta.
Venäläisnimisiä miehiä syrjitään sekä sukupuolen että etnisyyden perusteella.
Tutkimuksen uutisointi mediassa
Hesari toistaa muun median tavoin STT:n miesten syrjinnän sivuuttavan otsikon:
- Työpaikoilla syrjitään iän ja etnisen taustan perusteella
Vain miehiin kohdistuvan syrjinnän mainitseminen jää viimeiseen kappaleeseen.
SAK:n nettisivu ei mainitse mitään miehiin kohdistuvasta syrjinnästä:
- Ulkomaalainen tausta aiheutti syrjintää kuitenkin kolme kertaa enemmän kuin sukupuoli.
Yhteenveto
Tutkimus asettaa puheet naisten syrjinnästä työelämässä kyseenalaisiksi. Tutkimus osoittaa selkeästi todeksi sen olettaman, että miesten on vaikeampi päästä töihin monille naisvaltaisille aloille, kuten tarjoilijoiksi tai toimistoon.
Miesten syrjintään naisvaltaisilla aloilla ei ole kiinnitetty juuri mitään huomiota ja kuten median otsikoista voidaan havaita, media ja SAK yrittävät painaa miesten syrjinnän kokonaan sivuraiteelle.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Oletko havitellut tarjoilin uraa? Vähän siltä tuntuu, ettet koskaan edes unelmissasi ole sellaisesta haaveillut. Ravintolapäällikkö tai kokki on aina ollut miesten mieleen.
Tämäkin tutkimus todisti vain sen, että vieraskieliset sukunimet, jotka eivät kuulosta ruotsalaisilta, saavat tehdä kaksin tai peräti kolmenkertaisen työn sen eteen, että pääsevät edes työhaastatteluun.
Voi siis kysyä, miksi ulkomaalaisia ei työssä niin usein näy.
Ja miksi valitellaan sitä, että "mamut ovat aina sossuluukulla".
Voisivat työnantajan katsoa peiliin.
Voi tätä Suomen ennakkoluulojen paljoutta.
Ehdotan että ryhdyt itse työnantajaksi Mira, saat tällöin palkata niin monta huippuosaajaa kun haluat. Tai sitten voit ehdottaa että ryhtykää yrittäjiksi.
Ei minusta tuosta tutkimuksesta voida vetää johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen siitä, miten naisia mahdollisesti syrjitään tai ollaan syrjimättä sukupuolen perusteella yleisesti työelämässä, esimerkiksi ylennyksissä tai palkkauksessa. Se kertoo vain sen, sinällään mielenkiintoisen tosiasian, ettei naisia ainakaan työhönotossa näytetä syrjivän.
Joonas Lyytinen: "Ei minusta tuosta tutkimuksesta voida vetää johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen siitä, miten naisia mahdollisesti syrjitään tai ollaan syrjimättä"
Ei tietenkään, mutta nykyään vallitseva dogmihan on ollut, että naisia syrjitään. Sen tuo tutkimus osoittaa vääräksi, ja kaikessa edistyksessä ensimmäinen askel on vallitsevan käsityksen kiistäminen. Sitten, kun tämän ja muiden vastaavien tutkimusten tuloksiin aletaan suhtautua vakavasti, olemme ottamassa askelta kohti tasa-arvoa.
Jani, tietääkseni feministien valitus on kohdistunut ennen muuta etenemismahdollisuuksiin, ei niinkään työhönottoon. Tätä aihetta, kuten Joonas huomauttaa, tutkimus ei käsittele.
Sitä tosin onkin kovin vaikea tutkia vastaavanlaisin metodein. Sekin on epäilemättä väitteenä ainakin osin liioiteltu, mutta sen falsifiointi on vaikeampaa.
kyllähän sitä nykyään kymmeniä hakemuksia saa lähettää ennen kun haastatteluun pääsee ja monesti sopivat työpaikat mihin voisi hakea loppuu kesken.
Toiselta kantilta katsottuna jopa puolet työpaikoista välitetään suhteilla. Joku tuntee jonkun.
Jos on kantasuomalainen, niin tuntee todennäköisesti paljon kantasuomalaisia, jotka taas tuntevat paljon kantasuomalaisia, niin tällaisten verkostojen kautta löytyy helpommin työpaikka suhteilla.
Jos taas on maahanmuuttaja, joka tuntee paljon maahanmuuttajia, jotka tuntevat paljon työttömiä maahanmuuttajia, niin suhteiden avulla voi päästä bussikuskiksi tai siivousfirmaan. Todennäköisemmin ei löydy mitään töitä suhteilla.
Työllistymistä pitäisi tutkia sosiaalisten verkostojen näkökulmasta, sillä niillä voi olla hyvinkin suuri vaikutus maahnamuuttajien työllistymiseen tai työttömäksi jäämiseen. Verkostoilla on ilmeisesti huomattavasti suurempi merkitys, kuin kantasuomalaisten asenteilla.
Jos kommentoisin tuota omakohtaisen kokemuksen perusteella, niin opiskeluvuosina siskoni tomi toimistoapulaisena, kun taas itselläni oli vaikeata saada mitään ns. siistiä sisätyötä ja ajokortittomalle myös ns. pullakuskin tehtävät olivat suljettuja. Tuosta kaikesta jäi se mielikuva, että naisilla oli suuremmat valinnanmahdollisuudet ainakin opiskelun sivutöiden saralla kuin minulla miehenä.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 8 kommenttia