Opetusammatin naisille räätälöity omituisuus
Raskas ja epäkiitollinen ammatti?
FIKTIO 2010: "OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on huolissaan opettajien jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Luukkaisen mukaan opettajien kokonaistyömäärä on lisääntynyt merkittävästi."
TODELLISUUS 2012: "Tyytyväisimpiä työhönsä ovat opettajat. He pitävät tärkeinä asioina mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen ja tunnetta siitä, että omalla panoksella on merkitystä etenkin nuorille ja lapsille."
Äitiysvapaalta "aavetöihin"
Tuhat äitiys- tai vanhempainvapaalla olevaa opettajaa palaa töihin kesäloman ajaksi. Töitä ei tarvitse tehdä, mutta palkka juoksee koko kesän ajan.
Äitiysvapaalle sopivaan aikaan (elo-syyskussa] jäävä nainen voi hankkia itselleen opettajan palkan kolmelta kesältä tekemättä yhtään töitä.
- Opettajalle maksetaan 1. kesältä 3300€/kk palkkaa ja sen lisäksi 2700€ äitiyspäivärahaa.
- Seuraavana kesänä opettaja palaa jälleen töihin ja 3300€/kk.
- Kolmantena kesänä sama palkka.
- Jos seuraavan lapsen hankinta ajoitetaan oikein, opettaja voi toistaa saman kuvion uudelleen
Äitiysvapaalla palkan ansaitseminen olemattomasta työstä näyttää olevan naisille räätälöity erityispalkanlisä ilman työvelvollisuutta. Sinä maksat.
Ei ihme, että (nais)opettajat ovat työtyytyväisin ammattiryhmä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Miksei opettajia voisi lomauttaa kesällä muutaman viikon? Ei se tulevan oppivuoden valmistelu niin vaikeaa ole, jos sen on kerran tehnyt. Samalla kaavalla sitä vuosi kaupalla mennään kuitenkin.
Yritin etsiä oikeuden päätöstä, jossa oikeus totesi, että jonkun äijäalan duunareita sai lomauttaa joka kevät. Se päätös oli muistaakseni 90-luvulta.
Unohdat autuaasti ko. epäkohdan toisen puolen, eli ne opettajat (enimmäkseen naisia) jotka jäävät tuon systeemin takia työttömiksi kesän ajaksi. Eli kyse ei ole niinkään sukupuolten välisestä tasa-arvo-ogelmasta vaan siitä, että systeemi suosii vakituisia ja potkii päähän noita pätkätyöläisiä. Eihän tuossa sinällään mitään uutta ole, mutta kyseessä on kuitenkin harvinaisen räikeä esimerkki siitä, miten parempiosaiset kyykyttävät niitä heikommassa asemassa olevia.
Eipä aivan noinkaan.
Jutussa sanottiin, että kyseessä on eräänlainen simputusjärjestelmä, jossa vanhemmat opettajat aina vuorollaan simputtavat nuorempia.
Mutta miesopettajahan ei pääse vanhemmiten vastaavaan simputtajan asemaan, koska ei ole olemassa äitiysvapaita vastaavia isyysvapaita.
Ja vaikka sijainen jää työttömäksi kesän ajaksi, niin ilmeisesti hän useimmiten on oikeutettu ansisidonnaiseen työttömyyskorvaukseen, joka on kohtuullisen suuri.
Marko Kivelä:
"...kyse ei ole niinkään sukupuolten välisestä tasa-arvo-ogelmasta vaan ..."
Juuri näin Marko, kyse ei todellakaan tässä asiassa ole sukupuolten välisestä tasa-arvo-ongelmasta, mutta et kai luule, että tämä estää tekemästä asiasta sukupuolten välistä tasa-arvo-ongelmaa.
Juuri tällaiset asiathan kytkeytyvät aivan keskeisellä tavalla siihen, mitä puhutaan tasa-arvo-otsakkeen alla naisten työelämään liittyvinä ongelmina. Useinhan ollaan esimerkiksi huolissaan naisten pätkätöistä ilman, että lainkaan osataan yhdistää tähän yhtälöön sitä luonnollista asiantilaa, mitä on lastensaanti ja sen suuret vaikutukset juuri naisvaltaisten alojen työtilanteisiin.
Naisten pätkätyöt esitetään epäkohtana, vaikka toisaalta voitaisiin nähdä, että valtavien työntekijämäärien jääminen äitiyslomalle mahdollistaa lukuisille naisille hienolla tavalla oman alan töihin pääsyn pian valmistumisen jälkeen ja usein jo opiskeluaikana. Se, ettei sitten saakaan vakituista työpaikkaa edes työvoimapulasta kärsivältä hoitoalalta, johtuu juuri pitkälti siitä, että joillain muilla naisilla ne virat ja vakituiset työsuhteet on, joihin he luonnollisesti useimmiten haluavat palata äitiysloman jälkeen. Tästä ei kyllä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon liittyvää itkuvirttä pitäisi virittää.
Asia, jota ei juuri kummoisemmin täydy huomioida miesvaltaisilla aloilla, onkin aivan ratkaiseva naisvaltaisilla aloilla. Havahduin taannoin tähän asiantilaan kaverini kautta, joka toimii naisjoukkueen sporttivalmentajana. Hänen täytyy joka kesä, miettiessään seuraavan kauden pelaajakuvioita, varautua siihen, että 1-3 pelaajaa on raskauden takia poissa päättyneen kauden kokoonpanosta (ja osa muuten joukkueeseen kuuluvista pitää mammalomaa). Lapsensaantiin liittyvää asiaa ja sen vaikutusta pelaajakokoonpanoihin ei tyypillisesti tarvitse miesjoukkueiden kohdalla erityisemmin miettiä. Totta kai joskus miehetkin ovat poissa perhesyihin liittyen, mutta kyse on yksittäisistä tapauksista (tunnen toki tapauksia, joissa puoliso on vaatinut miestä lopettamaan aktiivisen harrastamisen lapsen synnyttyä ja mies on tähän suostunut - muuten olisi tullut ero).
Ikävä puoli tässä "äitiysvapaalta aavetöihin" -kuviossa on lisäksi se, että taas saadaan yksi syy kuulla itkua NAISVALTAISEN ALAN TYÖHÖN LIITTYVISTÄ EPÄKOHDISTA.
Opettajan sijaisuuksia tekevien lomauttaminen kevään lopuksi on totta kai todella ikävä asia (jos mahdollisuuksia taas syksyllä jatkamiseen on olemassa), mutta kun tätä asiaa käsitellään julkisuudessa, niin harvemmat hoksaavat tätä kokonaisuutta, mihin lomauttamiset liittyvät. Useimmille tämä asia hahmottuu luultavasti vain niin, että "taas kun on naisvaltainen ala kyseessä, niin taas riistetään".
Kerrankin Henry puhuu ihan oikeasta epäkohdasta. Olen ihan samaa mieltä siitä, että eihän tuo noin voi mennä. Nyt haluaisinkin kuulla Henryltä ehdotuksia asian muuttamiseksi. Mitä konkreettista aiot tehdä tai olet jo tehnyt? Oletko ollut yhteydessä omaan kansanedustajaasi tai nostanut kysymyksen esiin esimerkiksi opetusministeriöön? Vai tyydytkö taas vain mussuttamaan blogissa ja odotat että muut hoitavat "likaisen työn"?
Kyllästyttää opettajien narina kasvaneesta työmäärästä. Opettajat kieltävät kaikki työnantajan tekemät tutkimukset työtunneista, mutta muuta kautta tietoa on löydettävissä. Korkeakouluhenkilökunnan työehtosopimus on HS:n yleisönosastokirjoituksen mukaan sellainen, että vuosityöaika on 1600 tuntia, joka voidaan jakaa epätasaiseati vuoden ympäri lukukausien mukaan.
Peruskoulu- ja lukio-opettajien työtunnit käyvät ilmi Julkunen-Nätti-Anttila: Aikanyrjähdys - kirjasta. He ovat teetättäneet otannan Tilastokeskuksella. Sen mukaan normaalina 5-päiväisenä koulutyöviikkona opettajat tekevät noin 38,8 tuntia viikossa. Tällaisia viikkoja opettajat tekevät noin 38 vuodessa, eli heidän vuosityöaikansa on noin 1475 tuntia.
Kun vertaamme sitä kaikkien kokoaikatyötä tekevien miesten (ilman yrittäjiä) vuosityötunteihin, jotka olivat vuonna 1999 yli 1900 tuntia tai naisten vastaavaan, noin 1600 tuntia, niin kyllä opettajien työajoissa on lisäämisen varaa ilman, että OAJ:n tarvitsee alkaa valittaa.
Pauli ja muut, mitä mieltä olette, kun yksi opettaja puolusti opettajien kesäkauden palkkaa ilman töitä siten, että kesäpalkka pitää olla, koska se on osa vuosipalkkaa. Siispä jos opettajien kesäajan palkka tiputtaisiin pois, niin kuukausipalkkaa pitäisi nostaa.
Kysymys on ay-politiikasta. Jos työehtosopimuksessa sanotaan, että opettajan vuosityöaika on jotain-x ja se voidaan jakaa epätasaisesti vuoden eri kuukausille, niinkuin korkeakouluhenkilökunnan sopimuksessa sanotaan, niin asia menee niin monimutkaiseksi, että nostan käteni pystyyn. Opettaja, joka palaa äitiyslomalta kesäkuun alusta, on silloin oikeutettu palkkaan, koska hän palaa töihin, mutta niin voidaan ajatella olevan oikeutettu kesäajan palkkaan myös hänen viransijaisensa, joka teki koko talven töitä tehden koko vuoden työtunnit.
Toisaalta näin veronmaksajan näkökulmasta vaikuttaa tuhlaukselta maksaa kesäajalta yhtäaikaa palkkaa kahdelle eri henkilölle, joista kumpikaan ei tee tuntiakaan töitä palkkansa eteen.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 12 kommenttia