Puolueille tarvitaan tasa-arvoiset miesjärjestöt
Saila Ruuth kysyy, Mihin puolueiden naisjärjestöjä tarvitaan? Kirjoitin aiheesta jo aikaisemmin.
- LAASANEN: Puolueiden naisjärjestöt ovat eräs merkittävimmistä feministisistä toimijoista yhteiskunnassa. Merkittävää puolueiden naisjärjestöissä on se, että ne toimivat epädemokraattisella mandaatilla puolueiden sisällä, jossa ne vastaavat puolueiden tasa-arvopoliittisten kannanottojen muotoilemisesta. Vaikka Suomessa ei ole varsinaista feminististä puoluetta, feministit toimivat puoluepolitiikassa tasa-arvoasioiden dominoivana äänenä puolueiden naisjärjestöjen kautta ilman, että heidät olisi valittu tuohon tehtävään demokraattisessa prosessissa.
Saila Ruuthin sanomaa
Saila Ruuth kirjoittaa:
- Ajatus siitä, että naisjärjestöjen tukeminen tai naisnäkökulman esiin nostaminen olisi estänyt mieserityisten kysymysten poliittisen käsittelyn, on erikoinen. Politiikka on kuitenkin historiallisesti katsoen miesten maailma. Miehillä on siis ollut sen 100 vuotta aikaa ottaa sukupuolinäkökulma ja tasa-arvopolitiikka vakavasti ja osaksi itse tekemäänsä politiikkaa.
Saila Ruuth toistaa yleisen feministisen virhepäätelmän. Politiikka on ollut pääosin miesten tekemää, mutta politiikassa ei perinteisesti olla käsitelty miesten ongelmia juuri ollenkaan.
Tänä päivänäkään emme kuule (käytännössä koskaan) johtavien miespoliitikkojen esittävän omia ajatuksiaan miesten tasa-arvo-ongelmista.
Mieserityisten poliittisten kysymysten käsittely on estynyt sitä kautta, että ei ole olemassa sellaisia järjestöjä tai toimielimiä, jotka olisivat tarkastelleet miesten tasa-arvo-ongelmia.
- Toisten näkökulmien mukaan ongelma on siinä, että naisjärjestöt ovat nimenomaan naisten etujärjestöjä eivätkä aidosti sukupuolten tasa-arvon edistäjiä. Toisin sanoen naisjärjestöjä kiinnostaa pitää esillä vain naisten kohtaamia tasa-arvo-ongelmia ja ne ohittavat miesten sukupuolensa vuoksi kohtaamat vaikeudet.
Naisjärjestöt ovat tietenkin vain naisten etujärjestöjä. Miehille pitäisi saada samanmoiset, jotta tasa-arvo toteutuisi.
- Kaikille ei ole luultavasti käynyt selväksi, että feminististen naisjärjestöjen mielestä sama sukupuolijärjestelmä on myös omilla tavoillaan miehiä sortava ja syrjivä.
Ei todellakaan ole käynyt selväksi. Naisjärjestöt eivät kiinnitä huomiota 95 prosenttiin maskulistien esittämistä miesten ongelmista, mikä on luonnollista, koska se ei ole naisjärjestöjen tehtäväkään.
- 6+6+6-malli on myös mainio esimerkki poliittisesta avauksesta, joka ei olisi ilman naisjärjestöjä noussut puolueiden ja sitä kautta politiikan agendalle.
Mallin perimmäinen idea (naisjärjestöjen näkökulmasta) on naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla.
Naisjärjestöjen ei edes pitäisi yrittää toimia asiantuntijoina miesten tasa-arvo-ongelmissa. Se tehtävä kuuluu miesjärjestöille, joilla pitäisi olla mahdollisuus edistää miesten tasa-arvoa miesten omista lähtökohdista käsin. Eivät naisjärjestötkään ilahtuisi, jos miesjärjestöt päättäisivät, mitkä ovat naisten merkittäviä tasa-arvo-ongelmia.
- En toivota tervetulleeksi miesliikettä, jonka mukaan tasa-arvo on naisten toimesta edennyt “jo liian pitkälle”, tai jonka mukaan feministit ovat kääntäneet sukupuolten asemat ja roolit nurin niskoin tehden miehistä alistetun kansanryhmän ja nostanut naiset valtaan. Tällainen miesliike esittää tasa-arvon jonkinlaisena miesten ja naisten välisenä kilpailuna ja nollasummapelinä.
Tasa-arvo ei ole edennyt riittävän pitkälle, koska miesten ongelmat puuttuvat lähes kokonaan tasa-arvopolitiikan agendalta. Feministit eivät ole tehneet mitään (osittain ikivanhojen) miesten ongelmien ratkaisemiseksi.
- Lopullisena tavoitteena voi varmasti pitää erillisistä nais- ja miesjärjestöistä luopumista ja yhden, kaikille sukupuolille avoimen Vasemmistofeministit-järjestön perustamista.
Eikö olisi aiheellista perustaa puolueille lakisääteiset miesjärjestöt, jotka nostavat esille miesten tasa-arvo-ongelmia? Miksi ihmeessä miehet haluaisivat liittyvät "vasemmistofeministit" nimiseen järjestöön.
Yhteenveto
Saila Ruuth korostaa, että feministitkin kiinnittävät huomiota miesten syrjintään. Siitä huolimatta Ruuth ei halua miehille edes tasa-arvoisia puolueiden miesjärjestöjä.
Minua kiinnostaisi tietää, mitä mieltä Saila Ruuth on tasa-arvoelinten tasa-arvoistamisesta, sukupuolentutkimuksen tasa-arvoistamisesta, huoltajuuspäätösten tasa-arvoistamisesta ynnä muista lukemattomista miesten tasa-arvo-ongelmista.
Miksi Saila Ruuth haluaa pitää yksinoikeuden puolueiden tasa-arvopolitiikkaan puolueiden naisjärjestöillä, vaikka naisjärjestöillä ei ole juuri mitään tietoa tai intoa miesten tasa-arvo-ongelmien ajamiseen?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Vihreillä on miesjärjestö joka on tuonut ihan oikeita asioita keskusteluun. Mutta sen painoarvo ei vielä ole lähelläkään vihreiden naisten painoarvoa - jo pelkästään jäsenmääränkin johdosta.
Ainakin Vihreiden miesten manifesti on ihan järkevänoloista luettavaa yksittäisen egalitaristin mielestä. Eri asia sitten miten esimerkiksi vihreät konkreettisesti ajavat näitä asioita eteenpäin.
Yksi, mikä tuolta selkeästi uupuu on isien oikeus pitää (vähintään) puolet vanhempainvapaasta. Kiinnostaako miehiä huoltajuus vasta avioeron jälkeen?
Olisi mielenkiintoista myös blogistin ja kommentoijien ajatuksia kiintiöistä sosiaali- ja terveysalalla.
Vihreät ajavat 6+6+6 mallia, eli mallia jossa kolmannes vapaasta on korvamerkitty kummallekin puolisolle ja yksi kolmannes on vanhempien valinnasta kiinni. Tämä olisi selkeä parannus nykytilaan.
Kuten L. ihan oikein toteaa, miesten hoitovapaiden tavoite on parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Tasa-arvo on usein nollasummaista ja niinpä tässäkin sivuvaikutuksena miesten työmarkkina-asema heikkenee: naiselle mennyt työpaikka ei voi mennä miehelle. Tämä on aika ongelmallista, koska miesten, erityisesti nuorten miesten työmarkkina-asema on jo valmiiksi monella tapaa huonompi kuin naisten.
Ainoa isompi ammatti, jossa miesten kiintiöt olisivat paikallaan, on opettaja, koska koulun pitäisi tasoittaa pelikenttää ja naisopettajien miehittämät koulut syrjivät varsin voimakkaasti poikia.
Terveydenhuollon puolella on joitakin ammatteja, joiden naisistuminen on myös ongelmallista. Esimerkiksi psykiatreissa pitäisi olla sen verran miehiä, että sellaisen pakeille pääsisi halutessaan. Enää tällaista mahdollisuutta ei ole, eikä näillä näkymin tule.
Muuten terveydenhuollossa ei pidä alkaa suosia miehiä, koska niin monet pitävät miehiä vaarallisina, potentiaalisina seksuaalirikollisina. Mies toki pärjää esim. terveydenhoitajana ... jonkun aikaa. Lopulta kuitenkin todennäköisesti tulee se ikävä tilanne, joka saa vaihtamaan alaa.
Mari Huusko tuo kyllä mielestäni ihan hyvän asian esille. Itsekin näkisin, että miesten pitäisi ja kannattaisi pitää kiinni vanhempainvapaasta.
Valkoisena heteromiehenä Vihreissä vaikuttaminen on kuin hakkaisi päätään Karjalan mäntyyn.
Ihmettelen, miten kovapäisiä miehiä siellä riittää.
"Lopullisena tavoitteena voi varmasti pitää erillisistä nais- ja miesjärjestöistä luopumista ja yhden, kaikille sukupuolille avoimen Vasemmistofeministit-järjestön perustamista."
En minäkään liittyisi vasemmistofeministeihin.
Hyvä kirjoitus.
Itseäni ketuttaa se että tasa-arvo kysymyksessä jäädään usein, melkein aina, siihen yhteen näkökulmaan - uhrin näkökulmaan. Kyllä. Feministit koittavat antaa naisille koko ajan uhrin kuvaa, joskus feministit ovat kehdanneetkin väittää naisia vähemmistöksi, vaikka naisten osuus Suomen väestöstä on 51%, anteeksi mitä?
Kyllä se vain niin on, että on olemassa Kokoomuksessa eri ryhmiä, on olemassa Kokoomusnuoret, Kansalliset Maahanmuuttajat, Kokoomus Opiskelijaliitto Tuhatkunta, Kokoomus Teekkarit, Kokoomus Naiset, jne. muttei ole äijä kerhoa. Ei ole Kokoomuksen äijäliittoa.
En tarkoita sitä että kaipaisinkaan semmoista hirveästi, mitä siellä tehtäisiin joka eroaisi hirveesti muusta toiminnasta? En tiedä pahemmin.
Mutta tuon siteeraamasi feministin maailmankäsitys on melko vääristynyt. Hänen näkemyksessään tasa-arvoa voi edistää vain feminismillä ilmeisesti, itse näen itseni egalitarianistina, ja voinen sanoa että hyviä näkemyksiä tulee feministeiltä ja maskulinisteilta, mutta kyllä se vituttaa suoraan sanottuna kun näkee tuollaisia yleistyksiä siitä että kuinka maskulinismi ei voi edistää tasa-arvoa yhtään enempää kuin feminismi.
Täysin asian vierestä, mutta Laasanen varmaan tietää. Yritin eilen kysellä Jäätteenmäkeen liittyvässä blogissa, että onko hän esiintynyt joskus jossain pornolehdessä tai vastaavassa? En saanut vastausta. On jäänyt hieman epäselväksi...
Saila Ruuthin teksistä tulee mieleen termi Apex fallacy, elikkä se, että naiset näkevät vain huipuilla olevat miehet ja unohtavat, että enemmistö miehistä on sangen tavallisia ja osa on jopa yhteiskunnan alimmilla askelmilla. Termistä kertoo mm. spearhead: http://www.the-spearhead.com/2011/01/10/implicatio...
Svenska Dagbladet Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja (http://www.svd.se/nyheter/inrikes/kvinnorna-tar-ov... )on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin naisten aseman vahvistumisesta USA:ssa. Itselläni ei tietenkään ole mitään sitä vastaan, että naiset ovat juristeja, lääkäreitä etc. Mutta mielenkiintoisinta artikkelissa on omasta näkökulmastani miesten syrjäytyminen koulutuksesta, perinteisten miesvaltaisten työpaikkojen häviäminen talouskurimuksessa ja miksei sekin, että lapset ovat artikkelin kirjoittajan mukaan lähinnä naisten oma projekti, missä miehellä on täysin sekundaarinen rooli.
Joten eiköhän miesliikettä tarvita ja kääntäen, mitä amerikkalainen feminismi on tehnyt syrjäytyvien miesten hyväksi.
Kuten olen aikaisemminkin kommentoinut, tuo 6+6+6-malli on perheille köyhyysansa. Suomessa 80 % perheenisistä ansaitsee enemmän kuin hänen kumppaninsa. Niinpä isän pakottaminen kotiin vähentää perheen tuloja enemmän kuin nykyinen malli, joskus jopa satoja euroa kuukaudessa. Ja lapsiperheessä jokaista euroa tarvitaan. Eivät isät pahuuttaan ole töissä, he ovat ansaitsemassa perheelleen elatusta.
Jos 6+6+6-malii tulee voimaan, on ehdottomasti samalla huolehdittava, että se ei aiheuta perheelle tulon vähennystä. Siihen on yksinkertaiset mallit olemassa, jos vain nämä asiaa ajavat ymmärtäisivät jotain suomalaisesta sosiaaliturvasta. Mutta ei kai voi kauhalla ammentaa, jos on lusikalla annettu.
Sinusta siinä ei ole ongelmaa, että 80 % perheenisistä ansaitsee enemmän kuin kumppaninsa? (Saisinko, muuten, lähteen mistä tuo lukema on peräisin.)
Eikö sitä suuremmalla syyllä pitäisi pyrkiä 50/50 tai edes 6+6+6 malliin, jotta perheen sisäiset tuloerot tasaantuisivat ja niillä olisi _todellinen_ mahdollisuus valita kumpi on kotona?
Syy tässä on enemmänkin se, että naiset tykkäävät pariutua ylöspäin.
Myönnän, että itsekin koen tietyllä tavalla "miehekkäänä" sen, että ansaitsen puolisoani enemmän. En tiedä miksi.
Ei siinä mielestäni ole työnantajan kannalta ongelmaa, sillä miesten ja naisten markkina-arvo on sama (normaalia työtuntia kohden heille maksetaan samaa palkkaa). Olen nyt mökillä ja kaikki tasa-arvodata on kotikoneella. Tuo lukema on joko verotiedostoista tai Tilastokeskuksen julkaisemaa dataa. Mutta ajatellaanpa asiaa maatiaisjärjellä: Miehet ansaitsevat noin 18 % enemmän kuin naiset, sillä he tekevät noin 20 % enemmän työtunteja vuodessa kuin naiset. Hyvin ansaitsevista miehistä lähes kaikki elävät parisuhteessa, sen sijaan hyvin ansaitsevista naisista suuri osa on sinkkuja. Onhan se ihan loogista, että parisuhteessa elävistä miehet ovat ansiotilastoissa suurena enemmistönä, vai mitä?
Perheen tuloerot tasoittuisivat sillä, että naiset alkaisivat tehdä yhtä paljon tai enemmän työtunteja kuin miehet. Uskotko tähän? Naisilla näyttää olevan tavoiteena mahdollisimman pienet vuosityötunnit, jos on uskomista naisvaltaisten alojen työehtosopimuksiin. Kunta-alalla esimerkiksi on jo nyt yli 10 % pienemmät vuosityötunnit kuin yksityisellä sektorilla (lähde Tilastokeskus).
Hämmästyttää se, että et siis halua perheen elintason säilyvän samana, huolimatta siitä, onko kotiinjäävä mies tai nainen. Sinun tavoitteesi viittaa siihen, että kaikille palkansaajille maksettaisiin jatkossa samaa palkkaa huolimatta työtehtävästä tai vuosityötunneista. Minun mielikuvissani se vaikuttaa utopiakommunismilta.
Voi herrahyvästivarjele näitä tulkintoja ("Sinun tavoitteesi viittaa siihen, että kaikille palkansaajille maksettaisiin jatkossa samaa palkkaa huolimatta työtehtävästä tai vuosityötunneista. Minun mielikuvissani se vaikuttaa utopiakommunismilta.") Mistä tuon vetäisit?
JOS vanhempainvapaat jaettaisiin puoliksi (ja vanhempainvapaiden lisäksi lasten sairauksista johtuvat työstäpoissolot, koulun alkamiseen liittyvät lyhennetyt työpäivät jne) niin myös nuo mainitsemasi työtunnit tasaantuisivat. Molempien vanhempien etenemismahdollisuudet työssään olisivat yhtäläiset. Heidän tulotasonsa olisi tasa-arvoisempi kuin nyt. Heillä olisi todellinen valinnanvapaus vanhempainlomien käyttämisen suhteen. Naiset saisivat mahdollisuuden tehdä yhtä paljon työtunteja kuin miehet.
En tunne yhtäkään naista, joka _haluaisi_, että mies ansaitsee enemmän kuin hän. En tiedä ketään, joka hakisi nimenomaan itseään paremmin ansaitsevaa puolisoa. Sen sijaan tiedän edelleen pariskuntia, joissa mies ansaitsee enemmän ja siksi nainen jää lasten kanssa kotiin, koska se asuntolainakin on maksettava.
Ja silloin kierre sen kun jatkuu: nainen saa jatkossakin huonompaa palkkaa, etenee hitaammin, hänen eläkkeensä jää pienemmäksi... Mutta mikä pahinta: työnantajat suhtautuvat eri tavalla naisiin kuin miehiin, koska nainen on heille suurempi riski.
Tästä nyt ei synny järkevää keskustelua seuraavista syistä:
1. Et ymmärrä mitä eroa on ansiolla ja palkalla. Miehet saavat enemmän kuukausiansiota, mutta vähemmän palkkaa tehtyä työtuntia kohden kuin naiset.
2. Sanot: "JOS vanhempainvapaat jaettaisiin puoliksi niin myös nuo mainitsemasi työtunnit tasaantuisivat." Eihän vanhempainvapaiden käyttäminen ole kuin pari prosenttia miesten ja naisten työtuntien erosta (19 %). Vai onko sinulla jotain muuta tietoa kuin KELA:n tilastoista löytyy???
3. Sanot:" En tiedä ketään, joka hakisi nimenomaan itseään paremmin ansaitsevaa puolisoa." Sinun mielipiteesi ei ole sama kuin totuus, jonka voi lukea koko maan kattavista tilastoista. Ehkä eivät nimenomaan, mutta naiset arvostavat joko tietoisesti tai tietämättään miehiä, jotka ansaitsevat hyvin. Juuri julkaistiin amerikoissa tutkimus, jonka mukaan työttömät miehet eivät kelpaa naisille.
4. Sanot: "Ja silloin kierre sen kun jatkuu: nainen saa jatkossakin huonompaa palkkaa". Olen luvannut 30 000 euroa ensimmäiselle, joka todistaa, että naisen palkka normaalia työtuntia kohden on alempi kuin miehen palkka. Tämä tarjous koskee sinuakin. Todista väitteesi naisen huonommasta palkasta ja tule noutamaan rahat. Tarjous on ollut voimassa jo kaksi vuotta, mutta raha ei näytä kelpaavan edes tohtorin tasoisille tutkijoille. 30 000 euroa lienee pieni raha siihen verrattuna mitä saa, kun laulaa sopulina feministitutkijoiden kuorossa.
Raha, raha ja raha... Olin itse aikanaan partaisena isänä hoitamassa esikoispoikaani koko vanhempainrahakauden eli jäin kotiin poikamme ollessa 4-kuukautinen. Euroja saattoi mennä ohi oman massin, mutta kokemuksena tuo puoli vuotta oli ikimuistoinen, jota en vaihtaisi. Jatkoin teemaa myöhemmin 3 kuukauden hoitovapaalla.
"Miksi Saila Ruuth haluaa pitää yksinoikeuden puolueiden tasa-arvopolitiikkaan puolueiden naisjärjestöillä, vaikka naisjärjestöillä ei ole juuri mitään tietoa tai intoa miesten tasa-arvo-ongelmien ajamiseen?"
Sen takia, että muiden kuin naisten "ongelmat" eivät kiinnosta, päinvastoin! Femakko valehtelee aina, aina.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 23 kommenttia