Miesjaoston sihteeri avautuu
Arto Jokinenkin on aloittanut bloggaamisen.
Katsotaan, mitä Artolla on sanottavaa:
- Tasa-arvolaki turvaa myös miehiä. Tätä kaikki miehet eivät tunnu oikein ymmärtävän, mikä johtuu mielestäni siitä, etteivät he tajua, että sana ’sukupuoli’ pitää sisällään myös miehet.
Miesjaoston sihteerinä on näköjään miehiä korkeasti arvostava henkilö. Not.
Minä luulen, että miehet ymmärtävät sanan sukupuoli pitävän sisällään myös miehet. Miehet eivät oleta tasa-arvon turvaavan miehiä, koska miesten ongelmat puuttuvat 95 prosenttisesti hallituksen tasa-arvo-ohjelmista, jotka ovat suurelta osin peräisin tasa-arvoasiain neuvouttelukunnasta, jonka miesjaoston sihteeri Jokinen on.
- Minä olen työskennellyt tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston sihteerinä vuodesta 2009 ja seurannut aitiopaikalta tämän uudenlaisen miespolitiikan muotoutumista. Voin kertoa, ettei se ole jäänyt huomiotta. Lähes kaikissa neuvottelukunnan, jaostojen, työryhmien ja sisäisten kokousten asialistalla käsitellään mieskysymyksiä. Joskus – tai oikeastaan usein – ne vievät kokouksista leijonan osan.
Eli miesten tasa-arvosta keskustellaan ahkerasti, mutta ne eivät silti ole päässeet mihinkään virallisiin tasa-arvo-ohjelmiin tai papereihin.
- Miesteemaa ja mieskenttää vaivaa
vielä nuoruus ja jäsentämättömyys.
Minua ei vaivaa kumpikaan.
- Se mahdollistaa monenlaisia ääniä ja
kannanottoja. Vielä ei oikein tiedetä, mitkä ovat ne miesten ja poikien asiat,
joita kannattaa ja tulee edistää nimenomaan tasa-arvopolitiikan alla. Tasa-arvo
ei ole valtionhallinnossa se suurinta suosiota ja taloudellista tukea nauttiva
alue.
Kyse ei ole "tiedon puutteen" ongelmasta. Esimerkiksi miesten tasa-arvo ry:llä on tarkka tieto siitä, mitä miesten asioita tasa-arvopolitiikan pitäisi edistää.
Jokinen ilmeisesti yrittää sanoa, että tasa-arvovaltaa pitävät feministit yrittävät kauhuissaan pähkäillä, pitäisikö jollekin miesliikkeiden vaatimuksista antaa periksi ja mitkä ovat niin vähäpätöisiä asioita, että niistä ei olisi harmia feministeille.
Suuri osa miesten tasa-arvo-ongelmista, kuten lisääntymisoikeudet, ovat lainsäädännöllisiä, eivätkä ne vaadi mitään erityistä taloudellista tukea.
- Strategisesti saattaa olla viisasta ajaa joitain asioita muiden politiikka-alueiden alla.
Ei se ole miesten kannalta viisasta. Feministien strategian kannalta se on toki viisasta. Feministit näköjään yrittävät sanoa, että miesten ongelmat eivät oikeastaan ole edes tasa-arvongelmia ja jos niille aiotaan tehdä jotain, niin tehkööt muut miniteriöt niille jotain, jos tekevät. Brilliant!
- Teeman jäsentämättömyys antaa myös mahdollisuuden kovin erilaisille äänille. Väliin tuntuu, ettei tavoite ole niinkään parantaa miesten asemaa, vaan etsiä syyllisiä, ja ne syylliset löydetään tasa-arvoa edistäneistä naisista. Ja tässä käytetään mielellään feminismiä leimakirveenä.
Ensimmäinen tehtävä on etsiä syylliset siihen, miksi miesten tasa-arvo-ongelmat puuttuvat tasa-arvopolitiikasta. Miesten tasa-arvo ei etene, jos jarruna toimivat feministit saavat jatkaa suhmurointiaan tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa.
- Sukupuolten vastakkainasettelu ei edistä kenenkään asiaa. Se tuottaa vain pahaa mieltä ja saa kaivautumaan syvemmälle poteroihin. Sieltä sitten heitellään pilkkakirveitä ei-kenenkään maalle eikä mikään etene mihinkään, paitsi syvenevä yö.
Asia on täysin päinvastoin. Feministinen vallankäyttö tasa-arvopolitiikassa on tuotava vaikka väkisin julkisen silmän alla ja feministejä on vaadittava vastamaan, miksi miesten tasa-arvolle ei tehdä mitään.
Jokinen ilmeisesti yrittää sanoa, että (esimerkiksi) tasa-arvoyksikön pelkästään naisista koostuvasta sukupuolijakaumasta ei heittää pilkkakirveitä, koska feministeille tulee paha mieli, jos heidän yksipuolinen vallankäyttönsä paljastetaan.
Koko politiikka perustuu vastakkainasetteluun, kuten hallitus ja oppositio. Ei Katainenkaan yritä sanoa Soinille, että "eiköhän lopeteta tämä vastakkainasettelu europolitiikasta".
Miesten ongelmat pitää nostaa rohkeasti pöydälle ja laittaa feministit vastuuseen. Hyssyttely ei auta mitään.
PS:
Jos ette vielä tiedä, Arton toimittama kirja "Mieskysymys. Miesliike, -työ, -tutkimus ja tasa-arvopolitiikka" on ilmestymässä 7.9.2012. Kirjassa problematisoidaan miesten ja tasa-arvon välistä suhdetta ja pohditaan, minkälaisen haasteen se heittää tasa-arvopolitiikalle. Toisessa osassa ääneen pääsevät suomalaisen miesliikkeen edustajat. Mitä miesliike pitää sisällään 2010-luvulla, ja mitä miehet vaativat? Lopuksi syvennytään 2000-luvun suomalaiseen mies- ja maskuliinisuustutkimukseen: mitä on tehty ja mitkä ovat tulevaisuuden haasteet. Tuleeko miestutkimuksesta oma oppiaineensa?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kun itse olen erikoistunut palkkaerokysymykseen, jossa feministitutkijat ovat erikoistuneet valehteluun, sormeni syyhyää jo selailla Arton kirjaa. Kuinkahan monta kertaa tuossakin kirjassa väitetään naisten saavan huonompaa palkkaa?
Suomessa ei ole ilmestynyt ainoatakaan tutkimusta, jossa todistettaisiin, että samanarvoisesta työstä naiset saisivat huonompaa palkkaa. Ja koko Suomen tasolla kokoaikatyötä tekevillä palkansaajanaisilla on parempi tuntipalkka normaalia tehtyä työtuntia kohden kuin miehillä.
Tilastokeskuksen ansiotasoa mittaavat tilastot eivät ole tasa-arvotilastoja. Näin sanoi Tilastokeskuksen pääjohtaja Eduskunnan Oikeusasiamiehelle tekemääni kanteluun viitaten. Kuitenkin näihin ansiotasovertailuihin nojaavat monet väitöskirjat, Kataisenkin hallitusohjelma ja hallituksen tasa-arvoselonteko sekä -suunnitelma. Eivätkö kaikki hallituksen tasa-arvoasiat kulje TANE:n kautta? Miksei Arto tee mitään väärän tiedon oikaisemiseksi?
Täytyy muistaa lukea tuo kirja. Jotenkin vaikuttaa uskottavammalta kuin erilaiset pelimiesoppaat tai gradut markkina-arvoteoriasta - tosin niillä kai ei mitään yhteyttä sukupuolten väliseen tasa-arvoon olekaan.
Muistaakseni kuluneella viikolla jo täällä kuuluttelin konkreettisia asioita, joihin kuntapolitiikassa kannattaisi tarttua miesten ja poikien puolesta, mutta ainakaan sähköpostini ei ole ilmoittanut uusista kommenteista kyseiseen ketjuun. Josko niitä saisi tämän viestin alle? Eli: millaisilla toimenpiteillä KUNTApolitiikassa pitäisi jo tulevalla kaudella edistää miesten ja poikien hyvinvointia Suomessa?
"Asia on täysin päinvastoin. Feministinen vallankäyttö tasa-arvopolitiikassa on tuotava vaikka väkisin julkisen silmän alla ja feministejä on vaadittava vastamaan, miksi miesten tasa-arvolle ei tehdä mitään."
Arto ei ole tyhmä ÄIJÄ.
Voisitko kertoa tarkalleen, kuinka feministit missäkin tilanteessa käyttävät valtaa ja väärin? Tämä on ainoa keino 'tuoda päivänvaloon' yhtään mitään. Mistä on kokouksissa keskusteltu, mistä argumentoitiin, mitä päätettiin...
Sinun omat kirjoituksesi harvemmin käsittelevät mitään konkreettista ehdotusta parantamaan tilanne, vaan tuntuu, että ne leimakirveet on jostain juuri vedetty puhumaan esim. feministeistä massana, jossa ei ole yksilöiden välillä eroja. Siellä on eroja vaikka kuinka. ÄIJILLÄ saattaa olla vain todella kapea ihmiskuva ja ihmistuntemus, mikä on heidän ongelmansa.
On queer-feminismiä, juridiikkaan perehtynyttä feminismiä, kulttuuriin syvätarinoihin perehtyneitä, tyttötutkijoita, kaikenlaisia, joilla on omat preferenssit, maailmankatsomus ja mielenkiinnonkohteet.
Olen samaa mieltä Henryn kanssa, että puolivillaiset profeministiset miesasiamiehet tekee enemmän hallaa itse asialle. Ei femakoita kiinnosta oikeasti pätkääkään miesten ongelmat, vain oma etu. Ei sellasten kanssa voi eikä kannata liittoutua.
Arto Jokinen on samassa sarjassa kuin Johan Bäckman.
Molemmat puhuvat täyttä paskaa ja tekevät elantonsa sillä.
Miltähän tuntuu ammatikseen valehdella ja vääristellä asioita?
Syöttää propagandaa ja kusettaa kuulijoitaan?
Hän tutkii maskuliinisuuksia ja miesten väkivaltaa. Näitä ei näköjään saisi tutkia, koska saattaa paljatua jotain 'kammottavaa'? Minusta hänen luentonsa ovat olleet hyviä. Miehisyyden tutkimus teemana, jos jotakuta kiinnostaa.
Jokaisella tutkijalla on omat intressinsä.
Jokinen on tosiaan kunnostautunut feminististen valheiden levittämisessä ja suomalaisten miesten herjaamisessa juuri väkivaltaosastolla. Suomalainen mieshän on kansainvälisten vertailujen mukaan poikkeuksellisen väkivallaton nahjus. Mutta kun muuallakin maailmassa feministit väittävät juuri omia veljiään, poikiaan ja isiään -- ja profeministit vielä itseään -- väkivaltaisiksi kammotuksiksi, pitäähän sitä Suomessakin sepittää samat valheet ja herjat.
(Mites, muuten, on, Kaisa, onkos se opettajien tienaama €3 550 todellakin mielestäsi mitätön palkka, kuten eilen väitit?)
Fyysinen vanhuus ja henkinen kypsyys eivät ole sama asia.
Hyvin jäsennelty valhe on manipulaatiota. Totuus löydetään, kun kaivellaan vähän syvemmältä.
Arton kirja täytyisi lukea:
"Panssaroitu maskuliinisuus: mies, väkivalta ja kulttuuri"
Panssaroitu maskuliinisuus estää nimenomaan tunteiden käsittelyn. Panssaroitu mieheys ja naiseus ovat innoissaan prostituutiosta, koska siinä ei tarvitse kohdata ihmistä tai tunteita.
Kuinkahan nopeasti tulisi syyte niskaan, jos Arton kirjassa vaihdettaisiin sanan "mies" tilalle sana "muslimi", "homo" tai "somali"?
Iltaan mennessä vai vielä nopeammin?
On hyvä tutkia myös naisten tekemää väkivaltaa, ja eikös joku herra sitä ansiokkaasti teekin?
Olen tuntenut väkivaltaisia naisia myös. Harmi vain miesten kannalta, että näistä joka ainoa on on itse kokenut rankkaa väkivaltaa miesten taholta.
Se ei tietenkään oikeuta asiaa, enkä mielelläni ole missään tekemisissä kyseisten naisten kanssa.
Minusta silti koko kirjan nimi: "panssaroitu maskuliinisuus" on todella kuvaava ja istuu kuin nenä päähän aika moniin, nimeomaan ÄIJIIN.
Omaan kaveripiiriin äijiä ei onneksi kuulu: ei metsästäjiä eli tappamisesta nauttivia, eikä aseen omistajia.
Kaisa Jalis:
Aivan oikein tuomitset kaiken väkivallan, sekä miesten että naisten. Mutta sinäkin etsit syytä naisten väkivaltaisuuteen heidän itsensä kokemasta väkivallasta. Lähes poikkeuksetta miestenkin väkivaltaisuus pohjautuu väkivallan keskellä kasvamiseen. Turvallisessa väkivallattomassa ympäristössä kasvanut poika ei käytä väkivaltaa asioiden ratkaisemiseen.
Minun ystäväpiiriini kuuluu metsästäjiä. He kyllä nauttivat metsästämisestä. Luonteeltaan he ovat samanlaisia perusäijiä kuin muutkin, enkä ole huomannut heissä mitään erityistä tappajan viettiä.
Arto Jokinen kirjassaan:
"Seksuaalista väkivaltaa ... on myös takapuolelle taputtelu ..."
TIETOVISA
Kuka suomalainen ministeri on kehunut taputelleensa varusmiesten takapuolia ministeriaikanaan?
Kolmen pisteen vihje: Kyse on naisesta
Kahden pisteen vihje: Kyse on RKP:n ministeristä
Yhden pisteen vihje: Kyse on puolustusministeristä
Kuriositeettivihje: Varusmiesten takapuolia taputellessaan kyseinen puolustusministeri oli samanaikaisesti tasa-arvoasioista vastaava ministeri.
Jokisen ja muiden feministien valheet (suomalaisten) miesten poikkeuksellisesta väkivaltaisuudesta jäävät toivottavasti historiaan varoittavana esimerkkinä. Toivottavasti ne muistetaan siinä kuin natsien ja muiden rasistien ja kommunistien harrastama ulkopuolisten demonisointi. En ole onneksi yksin väittäessäni, että kyse lienee feministien suurimmasta rikoksesta ihmiskuntaa vastaan. Siksi voi vielä käydä, että Jokinen vielä viettää vanhuutensa päivät samanlaisessa yksinäisessä häpeässä kuin vaikkapa vanhat stalinistit.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston toiminnasta syntyy Arto Jokisen tekstin perusteella melko kummallinen mielikuva. Onko tosiaan niin, että siellä sinänsä kyllä keskustellaan vilkkaasti, mutta oikein mitään ei saada aikaiseksi ja koko miessukupuoli tuntuu vieraalta ja tuntemattomalta maalta (vaikka kaikki jäsenet ovat miehiä!). Kuten Laasanen mainiosti tuo esille, Miesten tasa-arvo ry on jo listannut keskeiset miesten ongelmat. Mutta ilmeisesti niitä voida ottaa miesjaostossa esille konkreettisina tavoitteina, koska ne ovat "ideologisesti" väärän ryhmän tuottamaa tai miesjaosto haluaa ns. keksiä pyörän uudestaan.
Arto Jokisen kirjoituksesta syntyy myös mielikuva, että juuri miesliike feministisen kritiikin kautta onkin laittamassa kapuloita rattaiden väliin estäen miesten tasa-arvon etenemistä. En oikein ymmärrä, miten tämä on mahdollista muuten kuin siten, että feministeillä/pro-feministeillä on oma agendansa siitä, mitä miesten tasa-arvoa pitää ajaa. Jälkimmäinen on vain ristiriidassa sen kanssa, mitä Miesten tasa-arvo ry ajaa, mikä johtaa eräänlaiseen asemasotaan, missä vastassa ovat reaalimaailman miesten tasa-arvohuolet ja feministislähtöinen akateeminen diskurssi maskuliinisuudesta (hyvänä esimerkkinä Jiri Niemisen Stub-Soini argumentointi)
"Miesteemaa ja mieskenttää vaivaa vielä nuoruus ja jäsentämättömyys.
Minua ei vaivaa kumpikaan. "
Henry, kuka sinut on jäsentänyt? (:
- Vortac
"Seksuaalista väkivaltaa ... on myös takapuolelle taputtelu ..."
Kuka suomalainen ministeri on kehunut taputelleensa varusmiesten takapuolia ministeriaikanaan?
Kolmen pisteen vihje: Kyse on naisesta"
Tässä maailmassa asiat on määritelty niin, että nainen ei voi koskaan olla seksuaalisesti väkivaltainen. Mies taas itsestäänselvästi ja aina -on- seksuaalisesti väkivaltainen, koska jos hän ei taputtele takapuolelle, hän vähintäänkin katsoo seksuaalisesti ahdistavan pistävillä silmillään ties minne. Ja sehän on seksuaalista väkivaltaa, kuten kaikki miehen tekemänä.
Kuitenkin tämän maailman määrittelyt ovat vielä sen verran kieroja, että lauseet muotoillaan aina niin, että tulee mielikuva tasa-arvosta, ja siitä, että asiat koskisivat molempia sukupuolia, kun ne yleensä koskevat vain toista sukupuolta. Kun sanotaan, että takapuolelle taputtelu on seksuaalista väkivaltaa, sen reaalimaailman merkitys on: "Miehen tekemänä takapuolelle taputtelu on seksuaalista väkivaltaa, naisen tekemänä se on hauskaa ja kannustettavaa".
Tasan ei käy arvo tässä maailmassa..
- Vortac
Olisi niin paljon kommentoitavaa, että palaan tähän omassa blogissani muutaman viikon sisällä. Mutta sen sanon, että hallituksen tasa-arvo-ohjelma neuvotellaan hallituspuolueiden kesken ja jokainen TANE:n sinne saama ehdotus on saavutus. Ei TANE sitä tee.
"Mieskysymys" on minun toimittamani, ei kirjoittamani, kirja, vaikka pari tekstiä siinä on minultakin. Siinä on joku 30 kirjoittajaa. Mukana on myös Miesten tasa-arvo ry:n artikkeli. Kirja antaa hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea miehiin ja poikiin liittyen tasa-arvopolitiikan saralla on tehty. Suurin osa Miesten tasa-arvo ry:n uusina pitämistään asioista on ollut jo esim. TANE:n agendalla.
Voisitko Laasanen kirjoittaa tästä enemmän: "Suuri osa miesten tasa-arvo-ongelmista, kuten lisääntymisoikeudet, ovat lainsäädännöllisiä, eivätkä ne vaadi mitään erityistä taloudellista tukea." Mitä tällä tarkoitat?
ystävällisin terveisin
Arto

Kommentoi 20 kommenttia