Taistelu feminististä mediabiasta vastaan Saksassa
Saksalaiset professorit ja joukko akateemisia allekirjoittajia kirjoittivat avoimen kirjeen kritisoidakseen Saksan feminististä mediabiasta.
Kirjeen ydinkohdat tiivistettyinä
Saksan valtavirtamedia käsittelee sukupuolten tasa-arvoa yksisilmäisestä feministisestä näkökulmasta käsin, varsinkin käsitellessään ”naiskiintiöitä”.
Media raportoi feminististen lobbausryhmien mantroja epäkriittisesti ja kyseenalaistamatta:
- ”Naisten osuutta pitää lisätä”
- ”Tarvitsemme lisää naisia johtaja-asemiin”
- ”Naisten on tehtävä enemmän kuin miesten pärjätäkseen uralla”
- ”Naisten euro on 80 senttiä”
- ”Lasikatto estää naisten etenemisen”
- ”Vanhojen poikien verkosto estää naisten etenemisen”
Tuollaiset mantrat ovat lähes puhdasta propagandaa, mutta media ei suostu julkaisemaan kriitikoiden näkemyksiä, vaikka niitä on runsaasti tarjolla.
Feministisiä mantroja kritisoivat mielipiteet joko jätetään huomiotta tai ne tarkoituksellisesti vaiennetaan.
Sukupuolten tasa-arvon käsittely mediassa koostuu pääosin feministisestä propagandasta ja misinformaatiosta. Kaksi esimerkkiä misinformaatiosta ovat väite ”naisten euro on 80 senttiä” ja väite myyttisestä ”lasikatosta”, vaikka väitteet on osoitettu vääriksi jo kauan sitten.
Jo vuosien ajan Saksan media on propagoinut naiskiintiöiden puolesta. Kiintiöitä kannattavat mielipiteet ovat saaneet suhteettoman julkisuuden, kun taas kiintiöitä vastustavat mielipiteet ovat harvinainen poikkeus.
Toinen median paha tapa ovat hyökkäykset kaikkia niitä vastaan, jotka uskaltavat kritisoida feminististä propagandaa. Kriitikoita kuvataan ekstremisteiksi ja täysin perusteetta ”äärioikeistolaisiksi”.
Media on korvannut tervetulleen kritiikin kriitikoiden mollaamisella, mikä sotii journalismin perustavanlaatuisia sääntöjä vastaan.
Eettisen journalimin pitäisi ottaa huomioon vastakkaiset mielipiteet, perustaa julkaisupolitiikkansa objektiivisuuteen, ideologiseen neutraliteettiin ja henkilökohtaisten mielipiteiden erotttamiseen faktoista
Erilaisille mielipiteille pitäisi tarjota yhtäläinen näkyvyys mediassa. Vain erilaisten mielipiteiden tasapuolisella kilpailuasetelmalla voimme tavoittaa objektiivisen keskustelun tasa-arvopolitiikasta.
Journalistien pitäisi ”neljäntenä valtiomahtina” kyseenalaistaa valtiofeminismin valta-asema. Journalistien pitäisi sitkeästi kyseenalaistaa valtiofeministien väitteet, sen sijaan, että journalistit toimivat valtiofeministien kritiikittöminä mainosmiehinä.
Tasa-arvopolitiikan käytäntöjä ei pitäisi koskaan ottaa itsestään selvinä, vaan ne pitäisi asettaa tarkastelun alle tarjoamalla yleisölle aineksia kriittisen ja hyvin informoidun mielipiteen muodostamiseksi.
Kriittiseen journalismiin kuuluu myös journalistien pohdinnat omasta puolueellisesta positiostaan ja sen tuomista rajoitteista erilaisten mieleipiteiden julkituonnissa.
Kun tasa-arvosta uutisoidaan, journalistit eivät kunnioita juornalismin pyhiä periaatteita.
Sama pätee Suomessa
Sama median yksisilmäisyys feministisen totuuden kritiikittömiä mainosmiehinä pätee myös Suomessa.
Media toistaa artikkeli toinen toisensa jälkeen feminististä propagandaa ”naisten eurosta” vaikka se on osoitettu vääräksi jo kauan sitten.
Mielenkiintoinen vetoomus, kun ottaa huomioon sen, että Saksa on vielä toistaiseksi valovuosien päässä siitä tilanteesta mikä Suomessa vallitsee.
– Saksassa asuva
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on kansainvälisesti mitattuna maailman toiseksi tasa-arvoisin maa. Saksa tosiaan tulee kaukana jäljessä. Tuntuu, että usein me suomalaiset emme ihan ymmärrä, minkälainen tilanne muualla maailmassa voi olla.
Kannatatko Laasanen tasa-arvoa ylipäätään? Kirjoituksissasi tunnut lietsovan usein jonkinlaista naisvihaa, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, se ei suoranaisesti ole tarkoituksesi.
Itse olen sitä mieltä että feminismi on terminä jo vanhentunut, jos puhutaan tasa-arvoisuuden ajamisesta. Voisimme siirtyä puhumaan egalitarismista tai ekvalismista, ajatuksena siis se, että ihanteena ei ole vain naisten aseman parantaminen, vaan tasa-arvo ylipäätään.
Ilmoita asiaton viesti
Jos puhutaan ylipäätään noista kuudestaa Laasasen mainitsemasta kohdasta, ei niiden taustatarkoituksena ole mikään ”ekvalismi tai egalitarismi” vaan tasa-arvon ajamisen keppihevoksekseen valjastanut feminismi. Miesvihaajien näkökulmasta heuristisesti ”loogisin” selitys jollekin ilmiölle (kuten sukupuolien palkkaero tai naisten vähäisyys pörssiyhtiöiden johtotehtävissä) on naisten syrjiminen tai naisviha, vaikka tällaista ei koskaan ole osoitettu – ainakaan samassa mittakaavassa kuin ulkomaalaisten syrjintää työmarkkinoilla.
Tasa-arvo on tärkeä arvo, josta kuuluukin puhua. Suomen suurin tasa-arvo-ongelma nykypäivänä on koko miesväestön ja ainoastaan miesväestön valjastaminen sukupuolikriteerillä asevelvollisiksi – ja siten luovuttamaan konkreettisesti aikaansa ”maanpuolustuksen” ihanteen alttarille.
Feminismi on aatteena käynyt vuosien varrella tarpeettomaksi samalla tavalla kuin sosialismi; ei nykyään kukaan enää kehtaa vaatia 20 tunnin työviikkoa kaikille työntekijöille.
Ilmoita asiaton viesti
Miesten syrjiminen ei ole feminismiä vaan sovinismiä, jos termistössä nyt ollaan tarkkoja. Feminismin alkuperäinen tarkoitus on saada naisille samanlaiset oikeudet kuin miehillekin. Koska tässä on esimerkiksi Suomessa jo osin onnistuttukin, olisi mielestäni syytä jo pikkuhiljaa luopua feminismi-termistä ja siirtyä puhumaan ekvalismista ja myös ajamaan toimintaa sen mukaan. Ikään kuin siis siirtyä tästä naisten oikeuksien ajamisesta ihmisten oikeuksien ajamiseen yleisesti, unohtaa sukupuolittunut keskustelu ja keskittyä vielä paremmin tasa-arvon ajamiseen.
Välillä tuntuu ikävästi siltä, että tasa-arvokeskusteluista tulee jonkinlainen naisten ja miesten välinen kilpailu, jossa toista sukupuolta kohtaan esiintyy paljon vihan tunteita. Miksi ei voitaisi ajatella, että ollaan yhdessä tässä samassa veneessä ja pyrittäisi yhdessä ajamaan toistemme oikeuksia? Esimerkiksi minä kannatan tasa-arvoa, ja olen yläasteikäisestä ollut sitä mieltä, että asepalveluksen ei pitäisi olla pakollista vain toiselle sukupuolelle.
Muistutan kuitenkin vielä siitä, että vaikka Suomessa sukupuolinen tasa-arvo onkin naisten osalta jo aika hyvällä mallilla, feminismi ei suinkaan ole tarpeeton aate monissa muissa maissa, joissa naisia edelleen sorretaan. Kuten ylempänäkin totesin, Suomi on maailmanlaajuisesti 2. tasa-arvoisin maa (Islannin jälkeen). Sen vuoksi meidän on usein niin vaikea ymmärtää, miten vaikeissa olosuhteissa monien muiden maiden naiset elävät. Olen itse asunut Japanissa, ja sen vuoksi on vähän näkökulmaa naisten asemasta sielläkin päin maailmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Feminismiä ei tarvita missään. Jos jossakin maassa naiset ovatkin sorrettuja, heidän asemansa parantamiseen tarvitaan ihmisten tasa-arvon edistämistä, siis ekvalismia.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa sama meininki olla joka toisessa länsimaassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Laasasen kuuden kohdan lista on mielenkiintoinen ja sitä on hyvä kommentoida vähän.
Kohdat 1 ja 2. Työtehtäviin olisi hyvä saada pätevimmät henkilöt tekemään ne tehtävät sukupuolesta riippumatta. Toisekseen osakeyhtiöiden omistajat valitsevat hallituksien jäsenet, koska heillä on osakeyhtiössä kiinni omia investointejaan. Olisi kohtuutonta, jos valtiolla olisi valtaa luokitella osa potentiaalisista hallituksen jäsenistä kelvottomiksi siksi, että saman sukupuolen edustajia istuu jo yhtiön hallituksessa.
Kohdat 3 ja 4. Tehdyn työn määrästä olisi mielenkiintoista nähdä, että kuinka monta työtuntia vuodessa naiset ja miehet keskimäärin tekevät. Ainoastaan työnantajalle tehdyn työn määrä työtunteina tulee vaikuttaa työssä pärjäämiseen ja maksettuun palkkaan.
Kohdat 5 ja 6. Lasikatot ja vanhojen poikien verkostot voivat olla olemassa, mutta ne myös estävät ulkopuolelta tulevien nuorempien miesten etenemistä urillaan. Naisten urillaan etenemisen vaikeudesta puhutaan jatkuvasti, mutta nuorempien miesten vastaavista ongelmista vaietaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä miesten ja naisten vuosityötunneista on useita tutkimustuloksia (siis muidenkin kuin minun tutkimiani), mutta valtiofeministien intressissä ei ole julkaista niitä eikä keskustella niistä.
Normaalissa taloustilanteessa ajankäyttötutkijoiden hyväksymän tilastomenetelmän mukaiset luvut olivat vuonna 1999 kokoaikatyötä tekeville palkansaajamiehille noin 1900 tuntia ja naisille noin 1600 tuntia. Nämä luvut on laskettu samaa populaatiota kohden, joista tehdään palkkarakennetilasto. Palkkarakennetilasto näytti vuonna 1999, että naiset saivat noin 83 % miesten ansioista, mikä luku siis nousee noin sataan, kun lasketaan tuntipalkka tehtyä vuosityötuntia kohden.
EU-parlamentti on määritellyt päätöslauselmassaan 2008/2012(INI) kohdassa G, että tasa-arvoisessa palkkavertailussa tulee ottaa tehdyt työtunnit huomioon, ihan niin kuin sinäkin sanot. Päätöslauselma löytyy tietenkin suomeksi netistä.
Valtiofeministit ovat valloittaneet kaikki Suomen tasa-arvoyksiköt ja pystyvät sabotoimaan tämän päätöslauselman käytön Suomessa. ”Jostain syystä” (?) he haluavat vertailla kuukauden bruttoansioita, sillä sen mukaan ”naisen euro on 83 senttiä”.
Esimerkiksi Tanskassa lasketaan naisen euro neljällä eri tavalla, joista yksi on se, jossa otetaan tehdyt työtunnit huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään vielä elämänuusinnasta ei makseta palkkaa. Elämänuusintatyö on lasten synnyttämistä, lastenhoitoa ja kasvatusta. Tämä on luonnollisimmillaan enemmän naisten työtä erityisesti pikkulasten osalta. Tämä työ hienoimmillaan lasketaan nykyaikana yksityiselämäksi. Jos tuo kuvio kuitenkin muuttuu liian epäoikeudenmukaiseksi naisia kohtaan, siitä tulee kestämätön yhteiskunnallisesti.
Itse vanhahenkisenä (vrt uushenkiset Esse-lehti) arvostan ns. ydinperhemallia. Nykyään monissa tapauksissa on järkevää, että molemmat lapsiperheen vanhemmat käyvät töissä, mutta jos perhe tulee toimeen toisen vanhemman tuloilla, niin sekin pitää voida hyväksyä.
Elämänuusinta on suoraan tai kiertotietä välttämätöntä kaikille ihmisille henkisessä jatkumossaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vai ei elämänuusinnasta makseta palkkaa? Kun minä olin kutsunnoissa 1962, ei ollut korvauksia intistä eikä äitiyslomista. Nyt äitiydestä johtuva ansionmenetys korvataan 80 %:sti, jos en ole ymmärtänyt väärin. Mutta edelleenkään intin käyneille ei makseta muuta kuin päivärahaa, joka sekin kalpenee valtion virkamiehen päivärahaan verrattuna.
EU-säännösten mukaan palkkaa on myös kaikki se, mikä on sidottu epäsuorasti palkkaan, eli myös äitiyspäiväraha, kun sitä maksetaan palkkasidonnaisena.
Ilmoita asiaton viesti
Paperilehdet katoavat sumutukseensa.
Miesviha on poliittisessa suojeluksessa Suomessa.
Tullakseen kuulluksi julkaisijan pitää olla nainen, jotta viesti miesvihan osalta tulee esiin.
”Rasisti, facisti, sovinisti…” jne. tuntuuko tutulta?
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/poikie…
http://www.vauva.fi/keskustelu/1595017/ketju/riski…
Ilmoita asiaton viesti
Vilkaisin nämä linkit. Uskon perheenmuodostuksessa maan (kansan) osalta siihen, että ihmisten tulisi luottaa luonnollisuuteen lapsien saamisessaan. Luonnollinen perheen muodostus (mies kosii naista) ja lasten siunaantuminen perheen esim. varallisuuden tai muiden resurssien mukaan (sterilisaatiokin pitäisi olla enemmän hyväksytty) tuottaa parhaiten onnellista ihmiselämää. Lapsen sukupuolta ei pitäisi etukäteen selvittää vaan hyväksyä se lapsi, joka syntyy. Tällöin poikia ja tyttöjä syntyy suunnilleen saman verran populaatiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Naiset ansaitsevat itse 80 senttiä eurosta.
Ilmoita asiaton viesti
Mediabias = joukkotiedotusvääristymä
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa nähdä ilmiölle nimitys.
Tuo ilmiö saa valtaa ilmeisesti, kun jollekin mielipiteelle saadaan riittävä kannatus ja mediahuomiota.
Nuo mediabias-ilmiöt ovat usein melko ärsyttäviä sen vuoksi, että mieliteillä usein on jopa tuhoisaa vaikutusta kokonaisuuden kannalta. Yhteisö kestää monenlaisia mielipiteitäkin, mutta kuka korjaa vauriot vastuuttomuuden seurauksista.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa-a, blogisti lienee oikeassa, ja sama asia on myös Suomessa vallalla mediassa. Jos noin suuri valta on feministivallan kannattajilla ja matriarkaatilla jo nyt, minkä vuoksi heillä on taipumusta ylilyöntiin. Ylilyönnistä seuraa vaara, että toimii itseään vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin lause: ”Erilaisille mielipiteille pitäisi tarjota yhtäläinen näkyvyys mediassa. Vain erilaisten mielipiteiden tasapuolisella kilpailuasetelmalla voimme tavoittaa objektiivisen keskustelun tasa-arvopolitiikasta.” ei näkemykseni mukaan nykyään toteudu. Kannatan perinteellistä (oikeastaan historiallisesta näkökulmasta melko uutta) ydinperhemallia yhteiskunnan perustana, tämän näkemyksen puolustajia mediassa nykyään näkee harvoin.
Ilmoita asiaton viesti
”Kannatan perinteellistä (oikeastaan historiallisesta näkökulmasta melko uutta) ydinperhemallia yhteiskunnan perustana, tämän näkemyksen puolustajia mediassa nykyään näkee harvoin.”
Totta. Tuo on yksi epätasapuolisuuden seuraus.
Ilmoita asiaton viesti
Aika mielenkiintoinen yhteensattuma tämä artikkeli, jos ajattelee tämän päiväistä Hesarin vieraskynäkirjoitusta, jossa väitettiin, ettei tasa-arvo ole toteutunut lehdistössä tarkoittaen siis sitä, että naiset ovat liian näkymättömiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tässäpä ratkeaa monta ongelmaa, viimeisimmässä blogikirjoituksessani ”Miten raha pyörii Euroopassa?” ehdotan Suomeen kansalaispalkkaa: http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Ilmoita asiaton viesti