Henry Laasanen Kirjoituksia miesten tasa-arvosta ja pariutumisesta

Viimeinen naula naisjohtajien kysynnälle

  • Viimeinen naula naisjohtajien kysynnälle

Ruotsalaisen selvityksen mukaan Naisten johtamat yritykset kannattavat heikommin.

  • Naisten johtamien yritysten liikevoittoprosentti oli 12–17 prosenttia pienempi kuin miesten johtamien yritysten.

Ero on häkellyttävän suuri.

Selvityksessä verrattiin 125 000 yrityksen liikevoittoprosenttia sen mukaan, johtiko yritystä mies vai nainen.

  • "Tarkoituksenamme oli naisten päivän alla toteutetussa tutkimuksessa saada selkänojaa väitteille, joiden mukaan naisjohtajat tuottavat parempaa tulosta ja yrityksillä pitäisi siten olla vahvat taloudelliset perusteet ottaa naiskysymys vakavasti. Mutta tulokset olivatkin päinvastaisia", Ringqvist kirjoittaa.

Yrityksen koko, toimiala, ikä tai vakavaraisuus eivät selittäneet eroa.

Yhteenveto

  1. Tutkimuksen otos valtavan suuri.
  2. Tutkimuksen ideologinen tavoite oli feministinen, mutta tulokset olivat feministeille katastrofi.
  3. Ruotsin tulokset ovat vertailukelpoisia Suomeen
  4. Yrityksen koko, toimiala, ikä tai vakavaraisuus eivät selittäneet eroa.

Tutkimuksesta voidaan päätellä melkoisella varmuudella, että naisjohtajat ovat huonompia kuin miesjohtajat tekemään tulosta.

Tulos ei yllätä, sillä naiset ovat kaikissa kilpailulajeissa miehiä huonompia, olipa syy huonommuuteen missä tahansa (kuten kykyjen tai kilpailuvietin puutteessa tms.)

Illuusiota naisjohtajien hyvyydestä miehiin verrattuna on voitu ylläpitää siitä syystä, että johtajia on ollut vaikea verrata toisiinsa. Urheilulajeille tyypillisiä mittareita ei ole ollut olemassa. Nyt kun laaja lupaavan oloinen mittari on löytynyt, ero miesten eduksi on paljastunut yhtä suureksi kuin painonnostossa tai shakissa.

Feministien tekosyitä odotellessa

Hesarin artikkeli selittää tapansa mukaan tulokset naisille parhain päin:

  1. Naisiin myös suhtaudutaan liike-elämässä edelleen eri tavalla kuin miehiin.
  2. Miesten on helpompi solmia edullisia liikesuhteita keskenään kuin, jos pöydän toisella puolella onkin nainen.
  3. Kolmas mahdollinen selitys on se, että naiset yksinkertaisesti käyttävät enemmän rahaa henkilöstöön ja sen kehittämiseen.

Odotan, että feministit käyvät lähipäivinä lävitse kaikki mahdolliset syyt, poislukien naisten huonouden kilpailulajeissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Feministeille ja Hesarille kuitenkin suuri tunnustus siitä, että julkaisivat tuon tutkimuksen tulokset. Osoittaa huomattavaa rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä julkaista tulokset, jotka ovat tutkimuksen lähtökohtien mukaan täysin väärät.

Mikael Kerokoski

Kyllä, nykyhesari kun on lähinnä Tulvan, Voiman ja Vihreän Langan sekasikiö.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Odotan, että feministit käyvät lähipäivinä lävitse kaikki mahdolliset syyt, poislukien naisten huonouden kilpailulajeissa."

Minä odotan "rahalla ei voi mitata kaikkea" -argumenttia (joka ei tietenkään päde silloin, kun on puhe naisvaltaisten alojen palkkatasosta tai naisten keskiansioista yleensä).

Jouni Nordman

olis mukava nähdä miten yhteiskunta suhtautusi nais kenraaleihin, jos heidän joukoista 12-15% suurenpi joukkue tappiot kärsittäisiin.

tämähän myös merkitsee suoraan sitä, että naisten johtamat yrityksest luovat vähemmin työpaikkoja. Jolloin yhteiskunnassa jossa naiset johtavat kaikke yritystomintaa häviää aina selaiselle maale jossa kaikki yrityksest ovat miesten johtamia. Sillä meisten tuottaen 12 prosenttia enemmän joka vuosi, niin yhteiskunta kehittyy, mutta naisten johtajuus taas ajaan yhteiskunna taantumaan. Tästähän on hyvä esimerkki Suomi, jossa presidenttinä viimesen 8v on ollut nainen.

Naisten huono johtajuus kanssa kumuloituu julkisella puolella, jossa varsinkin opetus, sosiaali ja terveys puoli on naisten johtamia. Joissa myös on ollut vaikein minkäänlaista kehitystä tehdä. eli vanha sanonta" pistä naiset asialla ja pistä miehet korjaamaan" pitää hyvinkin paikkaansa.

Se että naiset ovat synnyttäjiä, mutta sitä ei voida suoraa yhteyttä hyvään kasvattajaan pistä, sillä Suomessahan lapsia huostan otetaan Euroopan eniten. Eli onko suomalaine naine tässä viellä huononpi johtaja, kuin on kanssa sisartet Ruotsissa, sillä eihän he osaa edes lapsiaan enään kasvattaa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Amatsoonien valtakunta loppui silloin, kun viimeinen elintasopakolaiseksi lähtenyt sammutti valot.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Ei jotenkin yllätä ollenkaan että aloite tähänkin tutkimukseen tuli feministien taholta. Jostain kumman syystä miehiä ei kiinnosta pätkän vertaa kuka tienaa minkäkin verran, mutta näille tiedostaville naisille sukupuolten välinen luokkasota näyttää olevan elinehto.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkei elinehto, mutta tuottava elinkeino kaikin puolin...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Harrastelijakapitalistina voin todeta, että rikastumisen kannalta liikevoittoprosentilla ei ole paljoa merkitystä. 1% liikevoittoa ja 100% kasvua on parempi vaihtoehto kuin 100% liikevoittoa ja 1% kasvua.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Melkein jo säikähdin, että selitys olisi voinut olla se, että naiset eivät uskalla ottaa riskejä vaan tyytyvät pienempään, mutta varmempaan tuottoon. Jos tutkittaisiin konkurssin tehneitä yrityksiä ja naisten johtamat yritykset puuttuisivat sieltä, niin huomioni voisi olla oikea.

Naisten huonous johtuu artikkelin mukaan siitä, että sovinistiset miesjohtajat eivät tee naisille edullisia kauppoja heidän kanssaan. Liike-elämään kuuluu luonnollisena asiana se, että kaikki pitää ansaita omilla avuilla eikä mitään lahjoiteta pois, ei vaikka kauppakumppanilla olisi munasarjat. Liike-elämä ei toimi niin kuin julkinen sektori, sitä on joidenkin vaikea tajuta.

Susanna Kaukinen

Jaa, artikkeli perusteella naiset riistää työvoimaa vähemmän, koska panostavat väen koulutukseen?

Victor Troska

Jos ko. tutkimuksen tulos olisi ollut naisten kannalta myönteinen, niin Hesari olisi kirjoittanut siitä, kuinka naiset ovat kovia jätkiä ja vahvoja pohjan akkoja. Kun tulos oli naisten kannalta kielteinen, niin Hesari kirjoittaa, kuinka naisten luontaiset pehmeämmät arvot tuottavat johtajuutta, missä panostetaan henkilöstöön liikevoiton sijasta.

Tuosta tulee mieleen sanonta lanttia heitettäessä: "jos tulee klaava, niin voitan, jos tulee kruunu, niin häviät"

Anteeksi vain Hesari. Ajatuksesta, että miehet solmivat mieluiten keskenään sopimuksia ja boikotoivat naisyrittäjiä on väite, josta ei saa edes säälipisteitä.

Ei minusta liikevoitto ole se ainoa tekijä, jolla mitata yritysten paremmuutta ainakin näin työntekijän kannalta nähtynä. Itseäni tässä eniten häiritseekin se, että kyse oli tilaustutkimuksesta ja kun tulos ei ollut halutun kaltainen, niin vasta sitten nostetaan esille muutkin yritysmaailmaan kuuluvat tekijät, kuten johtaminen, henkilöstöpolitiikka etc.

Missä asun, on lähistöllä kaksi hammaslääkäriasemaa, toisessa suurin osa lääkäreistä on miehiä, toisessa naisia. Miesten asemalla tekniikkaa on viimeisen päälle ja laskutus sekä ajanvaraus tapahtuu turhia tuhisematta. Naisten puolella mitään ei ole muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana ja ajanvaraus tapahtuu raskaammalla vaihteella, kun naislääkäri pitää statusrakoa naispuolisiin hammashoitajiin. Bonuksena vielä miesten hammaslääkäriasemalla naishoitajat ovat viehättävämpiä :)

Entäpä, jos rehellisesti myönnettäisiin, että naisia pääsääntöisesti kiinnostavat eri asiat kuin miehiä.
Norjalainen aivopesu ohjelmasarja esitti takavuosina mielenkiintoisen kysymyksen, miksi Norjassa, joka on maailman tasa-arvoisimpia maita, miehet ovat insinöörialalla, naiset hoiva-alalla.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

" ... miksi Norjassa, joka on maailman tasa-arvoisimpia maita, miehet ovat insinöörialalla, naiset hoiva-alalla."

Norjasta en tiedä, mutta Suomessa miehet ovat insinöörialalla siksi, että kun miehet saavat Suomessa huonommat todistukset ja vähemmän lukiokoulutusta, miehet joutuvat pyrkimään sinne mihin arvelevat pääsevänsä.
Sairaanhoitajakoulutukseen otetaan suhteessa vähemmän hakijoista sisään kuin dipl.inssikoulutukseen. Siksi pojat eivät uskalla edes pyrkiä sairaanhoitajiksi vaan he joutuvat tyytymään dipl.inssikoulutukseen.

Tämän teorian esitti minulle eräs naispuolinen dipl.inssi. Hän väitti ettei olisi aikoinaan päässyt sairaanhoitajaksi, vaikka olisi pyrkinyt.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset