*

Henry Laasanen Kirjoituksia miesten tasa-arvosta ja pariutumisesta

Hesarin äärifeminismin kasvot

  • Eilisen Hesarin muuta antia
    Eilisen Hesarin muuta antia

Elina Grundströmin pääkirjoituskolumnit tarjoavat kasvot Hesarin äärifeminismille.

Feministeillä on tapana vakuutella, että feminismi on myös miesten asiaa ajava tasa-arvoliike. Grundström paljastaa kuitenkin synkän totuuden feministien kauniin sanahelinän takana.

Grundströmin kolumni Elvytys ottaa naisilta ja antaa miehille edustaa radikaalifeminismiä pahimmillaan.

Grundström maalaa sumeilematta miesten töistä kuvan ns. "lapiohommina", jotka "tempputyöllistävät".

  • Elvytysmyönteisyys on raikasta ja radikaalia talouspoliittista ajattelua. Se on inspiroinut myös uutta valtiovarainministeriä Antti Rinnettä (sd). Häneltä on vain unohtunut, että maailma on muuttunut: 2000-luvulla lapiotyöt eivät enää ole järkevää elvytystä.

Grundström yrittää luoda telakkatöistä, tietöistä ja rakentamisesta karikatyyrin, joka ei vastaa millään tavalla todellisuutta.

Tietenkin ihmisiä voi "tempputyöllistää" laittamalla heitä kaivamaan kuoppaa "lapiohommina", jonka voisi tehdä koneellakin. Valtion elvytystyössä kyse ei kuitenkaan ole millään tapaan tempusta, vaan ihka aidosta infrastruktuurin parantamisesta, jonka laiminlyönti on jättänyt runsaasti korjausvelkaa.

Grunström ei edes ymmärrä elvytystyön päämäärää. Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius sanoo:

  • Velkaa pitäisi käyttää sellaisiin asioihin, jotka tuottavat kansantaloudelle lisää kassavirtaa pitkällä aikavälillä. Helenius ei pidä aivan kestävänä ajatusrakennelmana rakennushankkeiden ja julkisen puolen palkkojen rinnastamista. Edellinen tuo valtiolle tuloja valmistumisensa jälkeen.

Suurin osa valtion työhön suunnatusta varallisuudesta on käytetty naisvaltaisten työpaikkojen luomiseen. Grundströmin äärifeministisen logiikan mukaan tilannetta ei saa tasoittaa siten, että miesvaltaisten työpaikkojen luomiseen käytettäisiin entistä tasa-arvoisempi osuus rahoituksesta.

Tämän päivän uutinen kertoo, että Rakennusliiton arvion mukaan neljännes alan työntekijöistä menettää työnsä lähikuukausina. Naisvaltaisilla hoitoaloilla on sen sijaan lähes täystyöllisyys. Grundströmin ääriministisen logiikan mukaan naisvaltaisten hoitoalojen työllisyyttä pitäisi kehittää jopa täystyöllisyyttäkin paremmaksi.

Grundström yrittää maalata kuvan rakennusmiehistä, jossa he seisovat tumput suorina suurimman osan työajasta:

  • Suomessa rakentamisen tuottavuus on umpisurkea. Rakentamisen tuottavuus ei ole kehittynyt 30 vuoden aikana juuri lainkaan, vaikka teollisuuden tuottavuus on samaan aikaan nelinkertaistunut. Näin ainakin väittävät Tekniikka & Talous -lehdessä 25. 4. haastatellut asiantuntijat. Heidän mukaansa suomalaisten rakennustyömaiden alihankintakulttuuri aiheuttaa pahimmillaan tyhjäkäyntiä jopa 60–70 prosenttia työajasta. Sellaisesta ei naisvaltaisissa hoitotyöpaikoissa ole puhettakaan. Niissä vallitsee jatkuva kiire.

Grundströmin maalaama kuva miehistä laiskureina naisista kiireisinä ahkeroijina ei perustu muulle tieteelliselle perustalle kuin äärifeministiselle intohimolle hyökätä miehiä vastaan.

  • Työllisyyden ja kansantalouden näkökulmasta naisvaltaiset hoitoalan työpaikat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin miesten työpaikat.

Väite on älytön ja se osoittaa, että Grundströmin käyttövoimana toimii pelkkä äärifeminismin ryydittämä miesviha.

Hesarin äärifeministinen linja

Hesari antaa pääkirjoituskolumninsa pahimman luokan luokan äärifeministin käyttöön, joka ei miesvihassaan piittaa minkään sortin faktoista tai taloustieteen ymmärryksestä.

Hesarin viimeisimmätkin uskottavuuden rippeet rapautuvat äärifeministien faktoista vapaan vihapuheen varjoon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Niko Sillanpää

Tuo pääkirjoitus oli aivan uskomatonta roskaa, joka onnistuu vain osoittamaan, että Elina Grundström on joko taloustieteestä täysin pihalla tai kognitiivisesti haasteinen tai ideologisesti tärähtänyt. Tai sitten todennäköisimmin noita kaikkia kolmea.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Loistava ilmaisu: kognitiivisesti haasteinen :-)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Selitys Grundströmin kirjoitukselle on kuintenkin näitäkin selityksiä raadollisempi: Kirjoitus on kopioitu Ruotisista.

Ruotsissa on juuri vaalit, ja ruotsalaisissa vaaleissa on se piirre, että ns. "kukkarokysymykset" yleensä ratkaisevat Ruotsin vaalit. Äänestäjät todella arvioivat, mitä eri poliittiset puolueet rahallisesti merkitsevät äänestäjille itselleen.

Ruotsin vaaleissa käydään nyt kovaa feminismidebattia, eli keskustellaan siitä, miten Ruotsin jakovara kohdennetaan miehille ja naisille. Puolueet lupailevat naisvaltaisille julkisille aloille palkankorotuksia kilvan. Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa talous on niin hyvissä kantimissa, että siellä on vielä jakovaraa. Suomessa sitä ei enää ole. Päinvastoin kohta miedän on alettava leikkaamaan.

Suomalaisten feministien tekstejä lukiessa on aina hyvä muistaa se perussääntö, että eivät suomalaiset feministit itse keksi mitään - kaikki lainataan Ruotsista tai jos ei sieltä, niin Anglosaksisista maista.

Tapio Vehmaskoski

Hesarin normaali uutisointin on yrittänyt jopa ymmärtää miessukupuolta nykymuodossaan. Ilmeisesti tilaajakadon seurauksena. Suomessa kuitenkin miesviha vuosikymmenien median taonnan ja politiikan asennoitumisen seurauksena on niin syvällä, ettei ole helppo huomata yrityksiä tasapainottamiselle.

Toki jokin Grundströmin pääkirjoitus edustaa sitä itseään. On helppoa tuhota pienetkin edistysaskeleet toimintalinjassa pääkirjoituksella.

Mitä rakentamiseen tulee niin minunkin mielestäni se on mennyt alaspäin ehkä juuri feministisestä kasvatuksesta johtuen maassamme.

On varmasti muitakin syitä?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tutkimusten mukaan sairaanhoito- ja palveluammatit ovat kokonaiskuormitukseltaan ylivoimaisesti rasittavimpia - rakennustyö jää selkeästi niiden jälkeen keveydellään. Raksalla on aina aikaa pitää tupakkataukoja odotellessa sorakuorman saapumista ilman väkivaltaisten asiakkaiden luomaa uhkaa tai muuta kiirettä ...

Hoitoaloilla ei vallitse "täystyöllisyys", vaan työvoimapula.

Niko Sillanpää

Mitä haastattelututkimuksissa haastateltavat ilmoittavat kokevansa, kertoo juurikin vain ja ainoastaan heidän kokemuksellisesta maailmastaan, emootioistaan. Raskautta/kuormittavuutta voidaan mitata objektiivisestikin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tutkimus, jota tässä lainasin, painotti seitsemää eri työoloja kuvaavaa tekijää, joista osa on tietenkin osin subjektiivisesti arvioitavissa olevaa. Kuten stressin tai kiireen tuntu, mutta arviointi oli työntekijäryhmittäin neutraalia eli samanmuotoista.

Raksalla ja teollisuudessa tehdään yleensä sitä, mitä mestari käskee koneen avustamana ja kovinkaan raskaita esineitä ei edes kannata nostella omavoimaisesti työturvallisuussääntöjen puitteissa. Betonisäkki painaa 25 kg ja rappauslaastisäkki 20 kg ja niiden nostelemisessa ei tarvitse välittää edes mahdollisista kolhiintumisista toisin kuin 85 kg painavien, muistisairauksissaan aggressiivisten potilaiden kohdalla ...

Viime kuussa kävin paikallisesta K-raudasta hakemassa viisi säkkiä rappauslaastia ja itseäni puolta pienempi naismyyjä nosteli ne minulle valmiiksi rullakkoon "heittämällä", kun itse etsin samaan aikaan hyllystä sopivan mittaisia hobau-ruuveja.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #7

Juho on pihalla kuin lintulauta. Suurin osa hoitajista ei siirtele 85kg potilaita. Vai ovatko potilaat kaikki muuttuneet ylipainoisiksi tai miehiksi? Samalla voisi pohtia ovatko kaikki tekemissä muka potilaiden kanssa jotka eivät itse kykene liikkumaan. Melkoisen olkiukon loit.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #13

Suurin osa rakennus- ja teollisuustöistäkin on kevyitä koneiden avulla suoritettavia asennuksia - akkuväänninkin on keksitty helpottamaan kaltaiseni sähköasentajan työskentelyä.

Hoitoalan kuormittavuudesta voit lukea esim. Työterveyslaitoksen raporteista ja TEM työolobarometreistä.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #39

Todellisuudessa näissä mielestäsi "keveissä" töissä sattuvat suurimmat osat Suomen työtapaturmista, joita tapahtuu miehilli 2 kertaa naisia useammin.

Naisiin kohdistuvat tutkimukset yleisesti ovat ongelmallisia kun niissä pyritään oman itsearvioinnin kautta arvioimaan asioita. Se ei kuvasta todellisuutta. On kaksi eri asiaa olla TODELLA vaarallisessa työssä ja KUVITELLUSTI vaarallisessa työssä. Samaa pelkään tapahtuvat näissä viittaamissasi raporteissa, sekä useissa keskuteluissa Laasanenkin on tuonut esille kuinka miehet valittavat hoitoalalla joutuvansa tekemään kaikki vähänkin rasittavammat työt.

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #7

Tuuhan poika töihin. Huomaat miten stressaavaa se on. ainakin sähköalalla. Teet työs huonosti joku kuolee. Ei kannata väheksyä ennen kuin tietää. Sen tiedän että tuskimpa olet ollut oikeissa töissä. En kiellä etteikö sairaanhoidossakin ole raskasta työtä. Varmasti on.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #7

Tiesithän sen että on olemassa myös tutkimus, jonka mukaan 25-tuntista viikkoa painavat tunsivat työnsä raskaammaksi kuin 37,5-tuntista työviikkoa tekevät, vaikka kyse oli samasta työstä?

Jännät nuo ihmisaivot. Tuollainen tutkimus on siis objektiivista työn raskautta tutkittaessa yhtä tyhjän kanssa. Ehkä ne sairaanhoito- ja palveluammatit ovat liian keveitä ja tuntuvat siksi raskailta?

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä Vastaus kommenttiin #7

Hoitotyön ja rakennuksilla työskentelyn kuormittavuuden vertaaminen edellyttäisi että on kokemusta kummastakin. Hoitotyöstä minulla on puolen vuoden kokemus, enkä kokenut sitä raskaana. Tämä oli tosin 20 vuotta sitten, enkä tiedä mihin suuntaan hoitotyön kuormittavuus on mennyt sen jälkeen.

Rakennuksilla olen työskennellyt lähes 30 vuotta ja väitän työn olevan oikeasti raskasta. Kannattaisi kokeilla jos ei usko. 80-luvulla palkkaus vielä kannusti työntekoon ja hoitotyöstä sai palkkaa ehkäpä kolmasosan siitä. Nykyään vuosipalkoissa ei ole suurtakaan eroa.

Rakentaminen ei ole oikeastaan raskasta työn fyysisen kuormittavuuden takia. Rakennustyö vaatii hyvää kuntoa, mutta työn raskaus ei ole kuitenkaan sen fyysisessä kuormittavuudessa. Väitän Juho että suomalaisilla rakennuksilla ei pidetä yhtään joutoukkoa. Vuosikymmenien mukana rakentaminen on muuttunut niin, että rakentajilta vaaditaan aina enemmän, stressi on jatkuvaa ja palkka on heikentynyt suhteellisesti muihin aloihin verrattuna huomattavasti. Lautapoikakulttuuri on lopullisesti historiaan jäänyttä aikaa. Lautapojat olivat niitä, joille mestari tai kirvesmies kertoi mitä tehdä, eikä itse tarvinnut stressata - vaikkakin palkka oli kehnonlainen.

Suurin osa rakentajista ei tiedä tulevaisuudesta meneillään olevaa projektia enempää. Viisi vuotta sitten saattoi luottaa siihen, että kun nykyinen työmaa loppuu, löytyy todennäköisesti toisesta firmasta vuoden kestävä työmaa. Tällä hetkellä varmuutta ei ole ollenkaan ja työpaikoista joutuu kilpailemaan virolaisen tai venäläisen rakentajan kanssa. Osa näistä tuontirakentajista työskentelee palkalla jolla en pystyisi maksamaan edes sähkölaskuani.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #38

Joka työssä on stressin aiheensa ja etenkin nykyisinä yt-neuvottelujen aikakaudella työn jatkumisen epävarmuus askarruttaa monia. Itse olen läpikäynyt kolmet yt:t ja aina on "ruuvi kiristynyt" juuri sen verran, mitä ikä- ja kokemuslisinä on palkka noussut.

Silti hoitotyö on kaikista rasittavinta kokonaiskuormittavuudeltaan.

Onko sinusta esimerkiksi kohtaamaan sairauteen tai onnettomuuden seurauksena kuolleen lapsen vanhempia?

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä Vastaus kommenttiin #40

Rakennusfirmoissa käydää harvoin YT-neuvotteluja. Työpaikka on usein vain projektin mittainen, mikä voi kestää muutamasta kuukaudesta maksimissaan pariin vuoteen. Tätä työn mukana liikkuvaa porukkaa on aina enemmän ja enemmän.

"Onko sinusta esimerkiksi kohtaamaan sairauteen tai onnettomuuden seurauksena kuolleen lapsen vanhempia?"

Voin vain arvuutella, mutta jos tunnen itseni oikein, kokisin sen raskaasti. Tottakai jos tällaisen tilanteen voi välttää, mielummin laistan sen.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #40

Naisyhteisössä naiset kokevat stressiä pelkästään työyhteisöstä, joka on täynnä naisia. Ilmeisesti koska miehet eivät puhu psyykkisestä rasittavuudesta yhtä paljon kuin naiset sitä ei heidän kohdallaan tapahdu?

Kuinka moni hoitoalalla joutuu jatkuvasti kohtaamaan lapsen kuolemaan liittyviä kysymyksiä? Väitän että suurempi määrä miehistä joutuu kohtaamaan tutun tai läheisen itsemurhan, koska Suomen sosiaaliturvajärjestelmä ei kykene vastaamaan näihin hädänhuutoihin, eikä femokratiassa näillä asioilla ole arvoa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ja mitäs tällä vuodatuksella olikaan tekemistä sen kanssa, että Grundströmin väitteet osoittavat kirjoittajan olevan taloustieteestä pihalla kuin lintulauta?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Totta sinänsä, että Laasanen (kirjoittaja) ei tosiaankaan ole mikään taloustieteen professori, mutta en nyt vertaisi häntä kuitenkaan lintulautaan. Lintulaudasta on sentään jotain hyötyä ...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #8

Jos en ihan väärin muista, Grundströmiä jossain vaiheessa kutsuttiin professoriksi. Ja hänen asiantuntemuksensa tasoon viittasin edellisellä lintulautavertauksella.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #8

Grundströmhän tuossa kolumnissaan osoittaa täydellisen tietämättömyytensä taloustieteellisestä käsitteestä "elvytys". Hon är ute och cyklar, helt enkelt.

Jyrki Paldán

Hän ei ole pihalla vain taloustieteestä, vaan tulkitsee myös täysin virheellisesti tutkimustuloksia ja on täysin tietämätön asiasta mihin viittaa(rakennusalasta).

Hänen ainoa osaamisalansa taitaa olla tuo feminismiteoria, ja siinä hän onkin erinomainen. Mistä tahansa asiasta saa väännettyä propagandaa miesten huonoudesta ja heidän elämänsä helppoudesta, vaikka tosielämän havainnot olisivatkin propagandan kanssa täydellisessä ristiriidassa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #19

G. viittaa Tekniikka et Talous -lehden haastatteluun, tosin tuskin nyt sentään jatkuvasti raksoilla tyhjäkäydään 60 prosenttia työajasta. Luppoaikaa kuitenkin jää.

Tässä on vielä huomioitava sekin, että Grundströmiä opponoivat Handelsbankenin pääekonomisti Helenius ja Hankenin taloustieteen professori Brunila edustavat ekonomistifeminististä näkemystä eli sinänsä käsityksesi feminismistä on, jollei kokonaan väärä, niin ainakin yksipuolisesti värittynyttä.

http://yle.fi/uutiset/rahaa_nais-_tai_miesaloille_...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #41

Ja etenkin Palkansaajien tutkimuslaitoksen feministijohtaja Seija Ilmakunnaksen kommentit ovat huomionarvoisia - Palkansaajien tutkimuslaitoksen tarkoissa työvoima- ja palkkatutkimuksissa sukupuolten välistä palkkaeroa on analysoitu varsin hienojakoisesti viime vuosina ja kuluvan vuoden lopussa PT:n ja Etlan yhteistyönä valmistuu viimeinkin tutkimus työmarkkinoiden muutoksien vaikutuksesta miesten ja naisten palkkakehitykseen ...

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Hesarin kirjoitus toimii oivana keskustelunavauksena.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #43

Sanot: "Palkansaajien tutkimuslaitoksen tarkoissa työvoima- ja palkkatutkimuksissa sukupuolten välistä palkkaeroa on analysoitu varsin hienojakoisesti.."

MUTTA, ne eivät ole tasa-arvoisesti tehtyjä tutkimuksia, koska niissä ei ole otettu huomioon tehtyjä vuosityötunteja, kuten tasa-arvoisesti tehdyssä tutkimuksessa tulee olla asian laita. Näin on EU-parlamenntti päätöslauselmassaan vaatinut ja sen päätöslauselman puolesta äänestivät kaikki ne Suomen MEPit, jotka olivat paikalla (Members of Parliament).

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Onko vihreän Grundströmin kolumnin perusta tietämättömyydessä, tietoisessa valehtelussa vai punavihreässä politiikassa jossa totuus on toisarvoista "hyvän" vahvan ideologispoliittisen liikkeen toiminnassa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Mites, arvoisa Puheenvuoron toimitus, kun karuselliin nyt näkyi kuuluvan Huttusen pläjäys, missä hän puolustaa kumppaniaan pettänyttä ja surkealla pelillä palkintoja voittanutta pelisuunnittelijaa ja rikasta etuoikeutettua filmitähteä, niin mahtuisikohan sinne myös tämmöinen kotimaan työllisyyttä ja tasa-arvoa tavallisten ihmisten näkökulmasta käsittelevä kirjoitus? Ei sillä, että tämä aiheena olisi mitään verrattuna filmitähtien ja pelintekijöiden ongelmiin, mutta kun sattuu sopivasti käsittelemään samantyylistä aihetta...

Niko Sillanpää

No ei tietenkään. Päin vastoin, kyseisen bloggauksen kommenttiketjussa vielä kotijoukkueen Ritari Kammonen riensi apuun, eiköhän kohta myös Huuskokin ilmaannu torumaan. Koska täällähän on Gudrun Schymanin sanoin "dålig stämning" ja kommentit ovat "kränkande".

http://saarahuttunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1751...

Käyttäjän NikoPalmu kuva
Niko Palmu

Olen itse onnellinen, että noita "Huttusen pläjäyksiä" nostetaan ylös, että kaikki näkee kuinka turhaa on uikuttaa etuoikeutetussa asemassa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Heh, no, juu, voihan sen ajatella noinkin. Itteä vaan ärsyttää Puheenvuoron linjassa se, kun tietyt aiheet nostetaan aina karuselliin, ja tiettyjä ei koskaan, eikä ainakaan kirjoitustaidolla ole mitään tekemistä valinnan kanssa.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Grundströmin kirjoitus, saati päivälehti Helsingin Sanomat, ei kyllä edusta sitä, mitä sen väitetään edustavan eli ”radikaalifeminismiä” tai ”äärifeminismiä”.

Jos täällä olisi joku radikaalifeministi tai yhteiskuntakriittisen queerfeministisen valtioteorian harrastaja, hän todennäköisesti pitäisi hyvänä sitä, että on olemassa myös lapiohommia, koska tämä vaihtoehto kyseenalaistaa kapitalismin patriarkaalisen ja heteronormatiivisen reproduktiivisen tuottavuuslogiikan. Voihan se niinkin olla, ja on hyvä, että maailman metropoleissa radikaalifeministit ja vähemmistöt osaltaan ylläpitävät myös erittäin vähätuottoisia työpaikkoja, itselleen ja muille.

Jyrki Paldán

"Heidän mukaansa suomalaisten rakennustyömaiden alihankintakulttuuri aiheuttaa pahimmillaan tyhjäkäyntiä jopa 60–70 prosenttia työajasta."

Hah, tämähän oli aivan naurettava väite. Alihankintakulttuuri voi aiheuttaa sen, että tehokkuudessa menetetään 60-70 prosenttia työajasta, mutta ei se tarkoita että työntekijät lepäisivat sen ajan laakereillaan tai että heillä edes olisi konkreettisesti sellaista aikaa.

Rakennusalalla on nykypäivänä valtava stressi, huoli ja kiire. Tarjoukset pitää laskea sentilleen oikein, on niin kiire että betonien ei keretä antaa kuivua kunnolla ja tulevaisuus on erittäin epävarma. Eikös se niin ollut että alalla alle neljännes säilyy työkykyisinä eläkeikään asti? En ihmettele ollenkaan.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Hyvin kirjoitettu.

Olisi kiva tietää mitkä työt olisivat Grundströmin mukaan kannattavia.

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

En voi sanoa Grundströmin kirjoitukseen muuta kuin että tunnen naisena suurta myötähäpeää hänen tarkoitushakuisesta ja epäloogisesta esityksestään. En ollut uskoa silmiäni enkä korviani lukiessani juttua, se oli niin pölhösti laadittu. Minusta Henry kiteytti Grundströmin typerän kirjoituksen hyvin: "Grundströmin maalaama kuva miehistä laiskureina ja naisista kiireisinä ahkeroijina ei perustu muulle tieteelliselle perustalle kuin äärifeministiselle intohimolle hyökätä miehiä vastaan".

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Jos maan vientitulot laskivat neljänneksen, niin mitä tapahtuu julkiselle sektorille ? Esimerkiksi sairaanhoitajille? Lainaa voi ottaa jonkun aikaa. Lopulta kuitenkin jää vain kaksi vaihtoehtoa : 1 sanotaan irti neljännes sairaanhoitajista . 2. alennetaan palkkoja neljänneksen, ja kaikki sairaanhoitajat jatkavat työntekoa.

Mitä teemme ensi kevään vaalien jälkeen?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Kummallista, että ei uskalleta puuttua varsinaiseen ongelman aiheuttajaan, eli syihin, miksi Suomi on Euroopan maiden voimakkaimpiin kuuluva, työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan edustava maa.

Ratkaisujen pohdinta ja totutuminen, voisi helpottaa Laasasenkin huolia, näissä raskaissa, heikompiosaisten, valkoisen miehen paineissa.

Niko Sillanpää

Miten/miksi työmarkkinoiden eriytyminen sukupuolen mukaan ylipäätään on ongelma? Jonkinlainen ideologinen ongelma ilmeisesti.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Juuri tämän tyyppiseen keskusteluun kommenttini liittyi. Ideologiaa - ja ymmärrys työelämän segregoitumisesta aiheutuvien, käytännön ongelmien vaikutusta sekä yksilölle että yhteiskunnalle - ei osata erottaa toisistaan.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #27

Mitä nämä konkreettiset (käytännön) ongelmat yksilölle ja yhteiskunnalle sitten ovat?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #28

Minkä vuoksi koko maailman talouselämä on mennyt päin seiniä ja kolmas maailmansota kolkuttelee porstuassa.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #30

Aika outoa kutsua historiallisesti täysin ennennäkämätöntä taloudellista hyvinvointia "päin seiniä menoksi". Kehittyneiden maiden suursota on itse asiassa kauempana kuin ehkä koskaan historiassa. Ja taas huomenna vielä kauempana.

Et kyllä vastannut kysymykseeni, mutta en uskonutkaan, että pystyisit jotain järkevää vastata. Koska kyseinen "ongelma" on aivan puhtaasti ideologinen.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #31

Odotin juuri tämän kaltaista kapeaa vastausta. Ikään kuin edustamasi näkökulma aiheeseen olisi ainoa ja oikea.

Jos luutuneet asenteet ovat ideologiaa, niin olet oikeassa.

P.S. En ole lukenut kirjoitusta hesarissa.

Jarno Liedes

https://www.youtube.com/watch?v=tiJVJ5QRRUE

oisko tosta sulle apua siihen eriytymis"ongelmaan" ?

Videolla puhuu mm. neuropsykologeja ja lääkäreitä...psykologeja..

Sitten on niitä siinä lopussa, jotka eivät saa sanaa suustaan oikein enää.
Mutta kannattaa katsoa!

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Yhdyn siihen, että oli tuo pääkirjoitus melkoisen uskomaton. Nostaisin sieltä kuitenkin esiin erityisesti seuraavan kappaleen:

    "Vastaavalla tavalla vaikuttaa elokuun alussa julkistettu Turun telakan tukipaketti. Sen hintaa ei tiedetä, koska hallitus salailee kaupan kustannuksia liikesalaisuuteen vedoten, mikä on jo sinänsä aivan uskomatonta. Se kuitenkin tiedetään, että nämäkin tuetut työpaikat menevät miehille."

Kirjoittaja siis hakemalla hakee, vuonna 2014, vastakkainasettelua miesten ja naisten välille. "Työpaikat menee miehille tuolla päätöksellä! Kamalaa!" Tästä asenteesta kielii lihavoitu sanavalinta.

Mitä väärää tuossa on? Suomen telakkateollisuutta pitää tukea. Vaihtoehtoisia lopputuloksiakin saa toki arvuutella. Tuetut työpaikat olisi osoitettu jollekin naisvaltaisella alalle (joista suurin osa, etenkin sosiaalipuolen hommat, ovat julkisen sektorin töitä, kuten Grundström itsekin toteaa - ts. julkisrahoitteisia), homma olisi pistetty M. Nykäsen sanoin "fifty-sixty" tai sitten tukipakettia ei olisi laadittu lainkaan.

Lisäksi lainaus on erikoinen sikäli, että vain hetki aiemmin Grundström ainakin oman tulkintani mukaan harmitteli sitä, kuinka voimakkaasti suomalaiset työmarkkinat ovat jakautuneet sukupuolien kesken. Kuvitteleeko hän parantavansa tilannetta tällä katkeransävyisellä vuodatuksellaan?

Eikö lukuisa määrä työttömiä miehiä ansaitse tukitoimenpiteitä nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa siitä huolimatta, että miesten ja naisten välisen työttömyysasteen ero on vain yksi prosenttiyksikkö?

Se, että tällainen kirjoitus päätyy Hesarin pääkirjoitukseksi saakka, ei toki millään muotoa yllätä minua. Puolueettoman journalismin sijaan lehti on osoittanut jo aikoja sitten olevansa vihervasemmiston ja feministien propagandatuutti.

Pirjo Jokinen

Jokaisen joutojätkän työllistäminen ja vaikka vielä ihan hyvällä liksalla ja vaikka lintulaudaksi on feministejäkin hyödyttävä sijoitus. Yhteiskuntarauhan säilyttäminen on arvokasta ja siihen kannattaa panostaa.

Naisille löytyy kyllä aina tekemistä.
Palkan kanssa tosin on hiukan niin ja näin, mutta mihis sitä nainen rahaa tarvis.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Työttömyysaste oli vuoden 2014 heinäkuussa 7,0 prosenttia, ja vuotta aiemmin se oli 6,6 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 7,5 ja naisten 6,6 prosenttia.

Kun huolestuttavana työttömyytenä pidetään yleisesti sitä, mikä ylittää 6 %, niin huolestuttavaa työttömyyttä on miehillä 1,5 % ja naisilla 0,6 %. Miehillä liki kolminkertaisesti. Siksi miesten työttömyyteen on puututtava ensin.

Yksi helmi Grundströmin pläjäyksessä on se, kun hän kertoo naisten palkat maksettavan kuntien budjetista. Ihan niin kuin kunnan budjetti olisi sellainen pankkiautomaatti seinässä, mistä rahaa tulee vastiikkettomasti. Eiköhän ne kuntien työntekijöiden palkat makseta veroista, eikä budjetista. Ja veroja ei voi ihan niin vain korottaa koko ajan.

Julkisen sektorin velka on 110 miljoardia, yksityisen sektorin 140 miljardia ja yritysten velka on 200 miljardia. Yhteensä 450 miljardia. Yleisesti ottaen kansantalous on kunnossa, jos kasvu ylittää velkojen korot. Kolmen prosentin korkotasolla kasvun pitäisi olla 13,5 miljardia vuodessa. Ei näytä hyvältä, jos miesten työtunteja ei saada nostetutksi takaisin vuoden 2007 tasolle ja siihen toteutumatta jäänyt kasvulisä päälle.

Elina Grundström oli Helsingin Sanomien maksamassa professorinvirassa Tampereen yliopistossa vierailevana professorina. "Grundström keskittyy professorikautensa aikana opettamaan ja tutkimaan tarinan rakentamista ja näkökulmajournalismia uusissa mediaympäristöissä."

Hän onkin tarinan rakentamisessa omalaatuisensa. Eikä tarinalta vaadita totuutta.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Miksi julkista sektoria ei tekohengitetä verorahoilla?

Viimeinen sammuttaa valot.

Niko Sillanpää

Niin, joku voisi selvittää Grundströmille elvytyksen ja syömävelan eron.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset