Ovatko miehet älykkäämpiä kuin naiset?

Naisten älykkyys ei ole pelkkä myytti. Sofistikoitunut itserakkaus+seksuaalinen kieltäymys+poikien halveksinta -paketti, joka useilla naisilla on käytössään antaa helposti kuvaa jostain vaikeasti saavutettavasta, mikä naisella on. Pihtaavaa ja arvonsatuntevaa naista saatetaan pitää älykkäänä, kun taas poikaa, joka ei saa seksiä ja joka pitää itseään muita järkevämpänä ei hänkään mikään shakkimestari välttämättä ole. :D

”Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.” Älykkyys on yliarvostettua ja standardisoitu vain tietynlaiseksi. Olisin esittänyt kysymyksesi toisinpäin: Koska miehet ovat fyysisesti vahvempia, kompensoivatko naiset sen älykkyydellään?

Elämä ei ole shakkipeliä vaan siinä tulee ottaa huomioon muut ihmiset, johon tarvitaan sosiaalista älykkyyttä. Tämän huomaa hyvin suomalaisille perinteisessä älykkyyden lajissa, insinööritaidossa. Suomalaiset tekevät keksintöjä eniten maailmassa per capita, mutta eivät osaa tehdä niistä tuotteita ja myydä niitä, vaan ulkomaiset kauppamiehet rikastuvat kustannuksellamme (vrt. Apple/Nokia). Olemmeko sittenkin älykkään sijaan tyhmää kansaa?

Blogiartikkelissani "Miksi tavallisista pojista tulee esimiehiä ohi fiksujen tyttöjen?"

Seppo Hildén kommentoi:
7.2.2010 17.04 |

"Voi olla uskalluksen puutetta, arkuutta ja/tai tottumattomuutta mikä voi hyvinkin johtua kasvatuksellisista ja kulttuurillisista tekijöistä…”

Anna-Leena, voisiko myös ihan sellaisella perustavanlaatuisella lähtöerolla, kun 20 prosenttia miessukupuolta pienemmällä aivokapsiteetilla olla jotain tekoa myös kaikkien miehen ja naisen eroja koskevilla asioilla ja niiden mahdollisella selittämisellä?

Minusta siinä on aika suuri ero ( miehellä 23 miljardia aivosolua, naisella 19 miljardia) ja se korreloi myös hyvin sen asian, että tieteissä, taiteissa, uusien asioiden keksimisissä, valtioiden johdoissa, yritysten johdoissa, esimiesasemissa jne miehellä on suurempi edustus.

Kyllähän sen aivotehon pitää jossain näkyä.

Tasa-arvosta puhuminen ja sen vaatiminen sukupuolten kesken jo ihan tämän faktan pohjalta on luonnonvastaista ja absurdia.

Ihmisoikeudet on erikseen, mutta jos lähdetään vaatimaan yrityksiin ja esimiestehtäviin naiskiintiöitä, niin mennään kyllä metsään.

Samalla logiikalla naisille pitäisi antaa naiskiintiö nobel-palkintoihin sun muihin, ihan vaan sen takia kun he ovat naisia. Eikö olisikin absurdia?

Nobelin-palkinnot, kuten johtaja-asemat ansaitaan, sukupuoleen katsomatta ja juuri siksi.

Miten tämän saisi tasa-arvovouhottajillekin menemään perille.#
------

Ja tästä Sepon kommentista (mainininta aivokapasiteetista) eräs tuttuni innostui ja Seppo on nyt hänen "idolinsa", mistä minä taas en ole kovin innostunut... :)

Henry,

miksi blogiartikkelin otsikko on kysyvä?

Itsestäänselvyyksiähän ei yleensä aseteta kyseenalaisiksi.

Hauki on kala oli aikoinaan hokema, kun joku ihmetteli onko se hauki kala.

Miehellä on 20 prosenttia suuremmat aivot, eli kylminä lukuina 23 miljardia aivosolua naisen 19 miljardia vastaan.

Kyllä sen jossain pitää näkyä.

Tuo Nobel-korrelaatio on hyvä maailmanlaajuinen mittari, samoin taiteiden klassikoiden määrä, otetaan sitten kuvataide, kirjallisuus, musiikki jne vaikka vertailuun.

Itsyseasiassa miesten etevämmyys (parempi sana kun älykkyys kuvaamaan tosiasiaa) korreloi paljon enemmän mitä tuo 20 prosentin aivokapasitettiero antaisi viitteitä.

Yksinkertaistaen sanottuna, maailma on miesten rakentama. Mies on keksinyt vetoketjusta avaruusaluksen lähtien kaiken, mitä nykyisessä jokapäiväisessä elämässämme käytämme.

Tämän tosiasin kiistamäinen on samaa satua kun luuleminen siinä yhdessä sadussa, että keisarilla on vaatteet.

Poliittisesti/tieteellisesti asiasta ei uskalleta keskustella, koska kukaan ei mies ei halua tehdä poliittista/tieteellistä itsemurhaa.

Lopuksi hauskana ajatusleikinä voisi pohtia, minkälainen maailma nykyään olisi jos maailmassa olisi vain naisia, eli he pystyisivät lisääntymään itseriittoisesti.

Olisikohan jo se vetoketjukaan olemassa?

Eveliina ja Anna-Leena - mitäpä mieltä olette siitä, että me (herkät ja kiltit) miehet olemme teitä naisia tunteellisempiakin ;-)

Men Feel Stronger Emotions Than Women
http://vancouvergame.blogspot.com/2009/12/men-feel-stronger-emotions-tha...

”Emeritiusprofessori Richard Lynnin (1) mukaan miehet ovat naisia älykkäämpiä.
- -
Shakki on laji, jossa naiset eivät ole pärjänneet kovin hyvin.”

Näin varmaankin on, kun varsinkin suomalaiset miehet alkaen naisten työtä helpottavasta astioiden kuivauskaapista ovat näiden ”innovaatioiden” takana.

Arja Tiainen aloitti joskus menneisyydessä jonkin runonsa sanoilla ”Päätoimiseksi naiseksi älä rupea.” Toivon, että emme lopultakaan ole ”päätoimisia naisia” sen paremmin kuin päätoimisia miehiäkään, vaan ”päätoimisia ihmisiä”, joiden tärkein ”uskontunnustus” alkaa sanoilla ”Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto.”

Kuka tai mikä on antanut tuon ”tieteellisesti todistamattoman” järjen ja omantunnon ihmisille, määrittää jokaisen tietoisuudessa oleva ”omatunto”.

Yksi upeimmista tuon asian todistamiseen vailla mihinkään aineelliseen dokumenttiin perustuvista todistuksista on mielestäni tämä: ”Mehän uskomme, että sinä olet jotain, mitä suurempaa ei voida ajatella. Vai voisiko olla, että mitään tällaista ei olisi olemassa, koska tyhmä sanoo sydämessään: ”Ei ole Jumalaa.” Mutta kun tyhmä kuulee nämä sanani ”jotain mitä suurempaa ei voida ajatella”, varmasti hän ymmärtää sen ,mitä kuulee, ja se, mitä hän ymmärtää, on silloin hänen ymmärryksessään, vaikka hän ei ymmärrä sen olevan olemassa. Toista on, jos meillä on jotain ajatuksissamme, ja toista, jos ymmärrämme sen olevan olemassa. - - Niinpä tyhmänkin on myönnettävä, että jotain, mitä suurempaa ei voida ajatella, on hänen ymmärryksessään, sillä hän ymmärtää kuulemansa sanat, ja kaikki mitä ymmärretään, on olemassa ymmärryksessä. Mutta varmastikaan se, mitä suurempaa ei voida ajatella, ei voi olla olemassa yksinomaan ymmärryksessä. Sillä jos se olisi yksin ymmärryksessä, voitaisiin ajatella myös, että se voisi olla olemassa todellisuudessakin, ja tällainen oleminen olisi suurempaa. Jos siis se, mitä suurempaa ei voida ajatella, olisi olemassa vain ymmärryksessä, silloin se (mitä suurempaa ei voida ajatella) olisi jotain, jota suurempaa voidaan ajatella. Mutta tämä on mahdottomuus. Näin ei siis voi olla epäilystäkään siitä, että jotain, jota suurempaa ei voida ajatella, on olemassa sekä ymmärryksessä että todellisuudessa.” (Anselm Canterburylainen: Proslogion; suom. Ymmärrystä etsivä usko)”

Tuo em. kuvaa mielestäni jotenkin sitä samaa, mitä on halunnut kertoa myös se vanha Gozilla-elokuva, jossa tiedemies seisoi keskellä ”jättiläisliskon” jalanjälkeä, joka oli niin suuri, että hän ei pystynyt sitä hahmottamaan, ja huusi, että ”missä se on, en näe sitä.”

Mitä väliä sillä sillä on, että kuka meistä on shakissa älykkäämpi? Itse sain isäni mukana Isojen Miesten Shakkikerhoon vietynä jo lapsena iloita siitä, että kerhon Isot Miehet antoivat tämän vasenkätisen ja pisamanaamaisen koulukiusatun karjalaispennun voittaa, vaikka "satavarmasti" olisivat pystyneet parempaan.

Kiitokset heille kaikille!

Mitenkään naisia väheksymättä, en tiedä mitään muuta naisen tekemää keksintöä kuin rintaliivin. Lisäksi kaikille feministeille, turha sitä on väittää kiven kovaan että me ollaan sitä ja tätä. Sen sijaan näyttäkää älykkyytenne ja järkenne teoilla, älkääkä marisko. Vaikka nykyään koulussa pojilla menee huonosti, on käytännön maailma poikien hallussa. Ei näytä korkea koulutus juuri naisia auttavan.

#12: "Älykkyyden arvottaminen shakkipelillä tai matematiikalla on älyttömintä mitä olen vähään aikaan kuullut."

Lienet aika lahjaton niin shakissa kuin matematiikassakin! :D

No, vakavasti puhuen, kaikkihan riippuu älykkyyden määritelmästä. Behavioristinen määritelmä psykologiassa sanoo, että "älykkyys on sitä, mitä tarvitaan älykkyystesteissä selviytymiseen". Jos älykkyys puolestaan määritellään siten, että matemaattisesti lahjakkain on myös älykkäin, niin se on yksi tapa valita määritelmä. Kyse on siis pohjimmiltaan siitä, millaisten suoritusten tai millaisen menestyksen edellytystä "älykkyydellä" etsitään.
Mensan testeissä traditionaalisesti älykkyyden fokus on keskittynyt tarkastelemaan sitä, kuka osaa hahmottaa pienten kuvioiden osasia ja osasten esiintymisen lainalaisuuksia parhaiten. Juuri siksi varmaan korealaiset, japanilaiset ja kiinalaiset pärjäävät niissä hyvin. He ovat harjoitelleet sitä koko elämänsä ajan kirjoitusjärjestelmästään johtuen.
Oli muuten mahtavan looginen tuo Tuulan siteeraama Anselm Canternurilaisen päättelyketju!

Gagarin:

"intuitiivisesti tuntuu, että miehet ovat jotenkin enemmän polarisoituneet älykkäisiin menestyjiin ja juntteihin pöljiin, kun taas naisten populaatio (siis subjektiivisen intuitioni mukaan) koostuu paljon suuremmalta valtaosaltaan niistä keskivertoihmisistä"

Täähän siinä Lynnin kirjoituksessa oli ideana. Eli miehissä on enemmän molempia ääripäitä. Sen lisäksi, että keskiarvoisesti miehet ovat hieman älykkäämpiä. Yli 140 ÄO:n omaavista miehiä taisi Lynnin mukaan olla noin 8 yhtä naista kohden.

Älykkyyttä on montaa lajia.

Älykkyysosamäärällä voidaan tutkia tietynlaista älyn osaa, sitten on muita.

Sosiaalinen älykkyys on yksi laji, tunneälykkyys toinen. Olen tavannut mm. työelämässä esimiehenä ( siis naisena) älykkäitä ihmisiä, joiden elämä on ollut sotkua, koska tunneäly tai sosiaalinen älykkyys puuttuu.

Useimmat tietävät esim. osaavan lääkärin, josta potilaat eivät pidä, vaan hakeutuvat muille. Miksi? Koska ko. lääkäriltä puuttuu sosiaalinen taito / älykkyys kohdata ihmiset.

Ensin on myytävä itsensä, sitten voi myydä aatteensa tai keksimänsä tuotteen.

Olettaisin, että Hitler ja Stalin olivat älykkäitä, mutta molemmilla tunneäly pielessä.

Vanha vitsihän on, että kun kysyy insinööriltä: "Miltä tuntuu?" Niin hän vastaa, että "tuntuu siltä, että tien kallistukset ovat väärin".

Kun seuraa tällä hetkellä vaikka vallanpitäjien toimia Suomessa , niin näyttää, että osalta heiltä puuttuu sosiaalinen tilannetaju. Justiinsa, kun kohkataan korruptiosta, niin vähemmistö- eli syrjintävaltuutettu valitaan erityisperustein eli hänelle alennetaan tutkintovaatimuksia! Tämähän vie uskottavuuden koko viralta!

Tätä voi sanoa pelisilmän puutteeksi ( tai sitten härskiydeksi), mutta mielestäni siinä korostuu tilnnetajun puute tai eräänlainen sosiaalisen älykkyyden puute.

Lopuksi toinen tuttu kysymys: " Mikä älykkään ja viisaan ero?" Älykäs selviää näppärästi tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudukaan.

Sopii kysyä, miten karismaattiset, älykkäät, monessa mukan olleet miehet jopa poliitikot, joille julkisuuskuva on tärkeä, sortuvat joihonkin tissin-tussun-tytteröihin ja munaavat elämänsä ja uransa? Älykkyyttä?

#16: "Sen on moni huomannut, kun on ottanut naisen oppaaksi kaupunkiympäristössä."

Tuosta tuli mieleeni, kun aikoinaan olimme vaimoni kanssa Lontoossa autolla ja tarkoituksemme oli mennä kyläilemään tuttujemme luokse, jotka asuivat Greenwichin esikaupungissa. Kaupungin osan siis tiesimme nimeltä, samoin kuin kadun nimen ja numeron.
Ongelma oli vain siinä, että kun saavuimme laivalta autollamme satamaan kokonaan toiselle puolelle metropolia ja sitten yritin epätoivoisesti sopeuttaa ajamiseni vasemman puoleiseen vilkkaaseen liikenteeseen ratti väärällä puolella, niin yhtäkkiä huomasimme, ettei meillä ollut karttaa ja puhelinnumerokin oli hukkunut jonnekin. Onneksi minulla oli pieni laivasta mukaan ottamani postikortin kokoinen perus-skeema Lontoosta, jossa muutamia isompia kaupunginosia oli mainittu nimeltä. Näin siitä, että Greenwich sijaitsi Lontoon luoteisosassa.
Sanoin vaimolleni, että voin yrittää suunnistaa sinne. Hän nauroi, että etsitkö naavaa kuusen juurelta, vai? Mutta koska tiesin, että olimme saapuneet Lontoon kaakkoisosaan ja samoin tiesin paljonko kello oli, mitä vuodenaikaa elimme ja kun lisäksi oli aurinkoinen päivä, niin kotvan aikaa pääteltyäni pystyin mielessäni hahmottamaan missä päin on luode aurinkoon nähden. No, kaduthan eivät aina ole suoria, varsinkaan Lontoossa, joten sanoin vaimolleni, että pyrin pitämään auringon mahdollisimman "tehokkaasti" vasemmasta olkapäästäni 45 astetta takana päin ja valitsen reitin sen mukaan. Vaimoni pinna alkoi jo kiristyä...
No, kahden tunnin ajon jälkeen ruuhkaisen suurkaupungin läpi oli edessämme yhtäkkiä kyltti "Greenwich". Pyörin summittaisesti alueella muutaman korttelin ympäri, kunnes keneltäkään kysymättä näin etsimämme kadun nimen. Sitten ajoimme numeron perusteella oikean talon kohdalle ja soitimme ovikelloa.
Kukaan ei uskonut tarinaa todeksi.

eve avolin (kommentti 10): "Setäni oli Mensan jäsen, äo 163, ja siinä vasta oli tyhmä mies. Kuulutti sukulaisilleen, kuinka älyllään päihittää meidät perintöriidassa."

Heh, puhekielellä asian voi noin ilmaista, mutta jos käytetään täsmällisiä määritelmiä, niin tuo toteamuksesi "siinä vasta tyhmä mies" ei ole älykkyyden vastakohta, vaan tarkoitit varmaankin sanoa "siinä vasta ärsyttävä mies" tai "siinä vasta itsekäs mies" tai jotain vastaavaa. Älykkyys millään tavalla takaa sitä, että ihminen olisi mukava, ystävällinen, sosiaalinen tms.

Itse asiassa hyvin moni huippuälykäs tuntuu olevan melko ärsyttävä tyyppi, ja tälle antoi erään lehden psykologipalstan pitäjä oivan selityksenkin. Huippuälykkäät nimittäin joutuvat elämään elämänsä päivä toisensa jälkeen meidän tavallisten talliaisten kanssa, jotka eivät ymmärrä heidän ajatuksiaan. Lehdessä verrattiin tätä tilanteeseen, että olisimme itse haaksirikkoutuneet autiolle saarelle, jossa kaikki muut pelastuneet olisivat CP-vammaisia. Sellaiselta huippuälykkään elämä tavisten joukossa tuntuu. CP-vammaiset ovat hyvin ystävällisiä, iloisia, auttavaisia ja seurallisia, joten sosiaalisia kontakteja, hellyyttä tai seuraa, tai mitään, mitä nykyään trendikkäästi nimitetään "sosiaaliseksi älykkyydeksi" ei puutu, ja riitojakaan tuskin juuri tulee, mutta väittäisin, että eipä se pidemmän päälle kovin helppoa olisi sille yhdelle ainoalle normaaliälyiselle.

Otsikon olisi tietysti voinut muotoilla muotoon "Ovatko miehet tyhmempiä kuin naiset?", jolloin mitään kohua tuskin syntyisi. Älykkyystutkimus tosiaan on yksi suurimmista tabuista, vaikka tutkijoiden konsensus on sen merkityksestä hyvin selvillä. Korrelaatteja löytyy sekä biologiasta että sosiaalisesta maailmasta.

Wikipedian Sex and intelligence -artikkelista löytyy lisätietoa ja viittauksia tutkimuksiin. Kiistatonta on ollut pitkään se, että miesten jakauma on laajempi: miehistä löytyy enemmän neroja ja idiootteja. Miesten pieni muutaman pisteen etu keskiarvossa on myös hyvin mahdollista.

Käytännön elämässä tällaiset sukupuolten väliset erot eivät välttämättä pistä silmään, mutta näkyvät esimerkiksi g-pitoisten alojen (matematiikka, luonnontiede) huipulla.

Markkina-arvoteorian ja älykkyystutkimuksen yhteinen tekijä epäkorrekteina aiheina saattaa olla se, että ne ovat selkeän epäegalitaristisia: kaikki eivät ole jossakin asiassa yhtä hyviä. Vaikka epätasa-arvoisuus ei vaikutakaan sellaisiin asioihin kuin ihmisarvoon, yksilöiden tai ryhmien erojen olemassaolon tunnustaminen on monesti epämukavaa.

Yksi parhaista lyhyistä johdannoista älykkyyteen ja sen merkitykseen on Linda S. Gottfredsonin yli vuosikymmenen vanha artikkeli The General Intelligence Factor Scientific Americanissa.

Graafi Correlation of IQ Scores havainnollistaa asiaa erilaisten muuttujien (uravalinnat, aviottomat lapset, rikollisuus) avulla.

Ihan huomiona: Shakki perustuu mestaritasolla ulkomuistiin ja hirmuisen teoriamäärän opetteluun, ei niinkään taktiseen älyyn, vaikka toki sekin on osatekijä. Teorian soveltaminen on myös suhteellisen tärkeää. Tärkeää on huomioida, että shakki ja älykkyys eivät välttämättä kulje käsikädessä.

#21

Pidän tarinaasi varsin uskottavana. Itse suunnistan rutinoituneesti auringon ja kellon avulla liikkuessani vieraassa metsässä tai kaupungissa. Joskus pitäisi jaksaa tutustua tähtitaivaan saloihin, niin sitten onnistuisi tähtienkin avulla. Laiskuus ja kaupungin valot ovat toistaiseksi olleet ylivoimaisia esteitä.

@3 eve: "Koska miehet ovat fyysisesti vahvempia, kompensoivatko naiset sen älykkyydellään?
[...]
Suomalaiset tekevät keksintöjä eniten maailmassa per capita"

Montako suomalaista naiskeksijää tiedät?

Tarkistamatta asiaa yhtään mistään, totean, että vähintään 90% keksinnöistä tulee miehiltä. Missä ne älykkäät kompensoivat naiset ovat tuosta keksijäjoukosta?

#23. Jani Korhonen:"Huippuälykkäät nimittäin joutuvat elämään elämänsä päivä toisensa jälkeen meidän tavallisten talliaisten kanssa, jotka eivät ymmärrä heidän ajatuksiaan. Lehdessä verrattiin tätä tilanteeseen, että olisimme itse haaksirikkoutuneet autiolle saarelle, jossa kaikki muut pelastuneet olisivat CP-vammaisia. Sellaiselta huippuälykkään elämä tavisten joukossa tuntuu. CP-vammaiset ovat hyvin ystävällisiä, iloisia, auttavaisia ja seurallisia, joten sosiaalisia kontakteja, hellyyttä tai seuraa, tai mitään, mitä nykyään trendikkäästi nimitetään ”sosiaaliseksi älykkyydeksi” ei puutu, ja riitojakaan tuskin juuri tulee, mutta väittäisin, että eipä se pidemmän päälle kovin helppoa olisi sille yhdelle ainoalle normaaliälyiselle."

Olipa harvinaisen typerä vertaus. Voisi tuntua kummalliselta elää siten, että kaikki muut ihmiset ympärillä olisivat CP-vammaisia, mutta mistä lähtien CP-vammaiset ovat olleet erityisen ystävällisä, iloisia tai auttavaisia? Mitä tekemistä tällä CP-vammavertauksella on älyn kanssa?

"Siksi asiallisia mediakeskusteluja aiheesta on turha odottaa."

:)

Henry:
Shakki on laji, jossa naiset eivät ole pärjänneet kovin hyvin. Naissuurmestareita on vähän. Maailman rankinglistalla on yksi nainen (Judith Polgar) sadan joukossa, eikä tilanne ole ollut parempi aikaisemminkaan.

Polgár on kuitenkin ollut peräti maailmanlistan kahdeksas ja pätkinyt yksittäisissä peleissä Kasparovit ja kumppanit. Koko Polgárin perhe on muutenkin mielenkiintoinen tapaus. Isä koulutti tyttäriään systemaattisesti shakissa jo parivuotiaasta lähtien. Koekaniinien, Juditin ja siskojen, menestystä voi siis käyttää argumenttina kasvatuksen merkityksen puolesta "luonnon" merkitystä vastaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Judit_Polg%C3%A1r

Judit vaikuttaa silti aivan poikkeusyksilöltä. Se, että naiset pelaavat shakkia paljon miehiä vähemmän johtunee siitä, ettei se kiinnosta heitä. Ja kiinnostuksen puute johtunee siitä, ettei heillä ole siihen samoja luontaisia edellytyksiä kuin miehillä. Sama juttu luultavasti koskee naisten aliedustusta luonnontieteilijöissä ja insinööreissä.

Judit Polgárkin on muuten joutunut uranaisen klassisen dilemman eteen: shakki on kärsinyt perheen hankkimisesta.

Tomas (kommentti 35): "Voisi tuntua kummalliselta elää siten, että kaikki muut ihmiset ympärillä olisivat CP-vammaisia, mutta mistä lähtien CP-vammaiset ovat olleet erityisen ystävällisä, iloisia tai auttavaisia? Mitä tekemistä tällä CP-vammavertauksella on älyn kanssa?"

Oops, taisin tarkoittaa Downin syndroomaa, tai muuta vastaavaa kehitysvammaa enkä suinkaan CP-vammaa. En muista mitä vammaa tuo lehtiartikkeli tarkalleen ottaen käytti esimerkkinä, mutta joo, CP-vamma se ei ainakaan ollut, koska se määritelmän mukaan vaikuttaa vain lihaskoordinaatioon ja liikkeiden hallintaan, eikä muuhun aivotoimintaan.

Kasparovin miehistä näkökulmaa ko. wikipedia-artikkelista:

"She has fantastic chess talent," said Kasparov. "but she is, after all a woman. It all comes down to the imperfections of the feminine psyche. No woman can sustain a prolonged battle."
--
In September 2002, -- Judit Polgar finally defeated Garry Kasparov in a game. -- Upon resigning, Kasparov immediately left by a passageway barred to journalists and photographers. Kasparov had once described Judit Polgar as a "circus puppet" and asserted that women chess players should stick to having children.

#23 Jani Korhonen

Minä sanoin mitä tarkoitin. Tyhmä on tyhmä, jos luulee aina olevansa oikeassa vain siksi, että on älykäs. Ja ylipäätään, että olennaista on oikeassa oleminen eikä vaikka erilaiset mielipiteet ja näkökulmat. Setäni osasi olla hauska ja hurmaava tyyppi, vain hänen älyään ei voinut kyseenalaistaa.

44: "Teoriassa voi olla jopa mahdollista, että politiikassa tai eduskunnassa vaikuttavat naiset olisivat joukkona älykkäämpiä kuin siellä vaikuttavat miehet."

Teoriassa ehkä, mutta käytännössä ainakin suomalaisten naispoliitikkojen taso on surkea. Mitään ruudinkeksijöitä he eivät todellakaan ole, jos asia halutaan ilmaista kauniisti.

En sano, että miespoliitikotkaan mitään älyn jättiläisiä olisivat, mutta ovathan nyt vaikka Väyrynen, Heinäluoma tai Zyskowicz (oli heidän linjastaan mitä mieltä hyvänsä) poliittiselta osaamiseltaan ihan eri luokkaa kuin nämä lindénit, thorsit, braxit sun muut kävelevät katastrofit.

Politiikassa naiset ovat päässeet eteenpäin juuri sukupuolensa avulla (esim. hallituksen kiintiönaispaikat ja hömppäjulkisuus). Jos miespoliitikot töpeksisivät oman vastuualueensa asioiden hoidossa vastaavalla tavalla kuin mitä nykyhallituksen naisministerit ovat järkiään tehneet, olisi ministereitä vähintään kierrätetty ja vauhdilla. Nyt naispoliitikko voi aina vastata kritiikkiin uhriutumalla: sanoo vain, että kaikki kritiikki johtuu naiseudesta, ja kaikki on taas hyvin. Suomalaisen median täydellistä munattomuutta kuvaa hyvin se, että tällainen pelleily menee vieläpä läpi.

On totta, että ÄO-testit eivät tietenkään mittaa testattavan kaikkia aivotoiminnan ominaisuuksia.

Mutta silti: kyllä niillä matemaattisilla lahjoilla ja loogisella päättelykyvyllä on rytkasti merkitystä ja on paljon yhteiskunnan kannalta välttämättömiä tehtäviä, joissa ei pärjää ilman niitä.

Toisaalta niissäkin tehtävissä, joissa korkea ÄO ei ole välttämätön, on siitä silti etua. Siis, jos verrataan kahta työntekijää, jotka ovat muilta ominaisuuksiltaan lähellä toisiaan, niin se, jolla on korkeampi ÄO on todennäköisesi parempi työntekijä.

#16. ja #21.
Vaikka olen nainen, niin minulla on lähes pettämätön suuntavaisto ja olen äärimmäisen hyvä lukemaan karttaa. Minä en yksinkertaisesti eksy koskaan, mikä on joskus vähän tylsääkin.
Harmi vaan että nykyään moisilla taidoilla ei ole juurikaan merkitystä :( tai sitten alan luoda uraa navigaattorina.

#52 Olen aika sovitteleva luonne, mutta oikeudenmukainen omasta mielestäni. En pidä mustavalkoisesta ajattelusta missä oikeassa olemisen tarve ohittaa terveen järjen. Jos näet jossain vääryyttä niin siihen pitää puuttua olivat sinun ennakkoluulosi tai stereotypiasi kuinka typeriä tahansa.

Pikkuisen pitää muistuttaa parista perusasiasta ;)
Jonkin ammatin tai vaikkapa shakinpeluun kaltaisen taidon suhteen älykkyys on vain osa ihmisen potentiaalia, eli älykkyys ei yksin riitä tekemään kenestäkään hyvää fyysikkoa, poliitikkoa tai shakinpelaajaa. Itse näen asian niin, että se mikä erottaa jyvät akanoista on lopultakin motivaatio ja halu panostaa kyseiseen asiaan riittävästi. Jopa puuttuvaa älykkyyttä voidaan kompensoida melkoisen pitkälti ahkeruuden ja oikeanlaisen itsensäkehittämisen avulla.

Tällä hetkellä yhteiskunnassamme on sellainen tilanne, että nuoret naiset panostavat kykyjensä kehittämiseen (kouluttautumiseen) keskimääräisesti huomattavasti enemmän kuin miehet ja näin ollen täytyy epäillä, että he pystyvät kompensoimaan helposti mahdolliset poikien hyväksi olevat älykkyyserot - ja jopa kääntämään tilanteen selkeästi itselleen suosiolliseksi.

Älykkyyseroja varmasti on, mutta ehkä niille ei kuitenkaan pidä antaa suurempaa arvoa kuin on mielekästä, sillä älykkyys on lopultakin vain yksi monista ominaisuuksista mitä ihmisessä on.

Einsteinista puhuttaessa monesti hänen älykkyytensä ei perustunut pelkkään matemaattis-loogiseen älykkyyteen vaan hänen kykynsä hahmottaa ympäröivää maailmaa oli jotain ainutlaatuista eli "thinking outside the box". Eli ihminen on monien asioiden summa.

Ehkä en vieläkään kirjoittanut riittävän selvästi. Yritän esimerkin avulla:

Minulla saattaisi esimerkiksi olla kova hinku todistaa, että suomalaiset miehet ovat syntyjään keskimääräistä tyhmempiä. Jos minulla lisäksi olisi arvovaltaa, luultavasti joku suomalainen mies suuttuisi ja kysyisi, mihin oikein väitteelläni pyrin. Minusta kysymys olisi siis oikeutettu.

En voisi kiemurrella siitä eroon väittämällä, että se vain edustaa puhdasta tietoa, koska siinä tapauksessa olisi voinut tutkia vaikka sitä, mihin toinen sukkapari katoaa pesukoneessa ja julkaista ne tutkimustulokset.

Tässä kohdin tuntisin itseni todella noloksi, jos en kykenisi kertomaan uskottavaa tai päivänvaloa kestävää intressiä tutkimukselleni. Erityisen tärkeää se olisi, koska olisin antanut väkisinkin ymmärtää, että tietyssä ihmisryhmässä on perinnöllisistä syistä jotain pielessä.

En kuitenkaan väitä, että legitiimiä intressiä ei voisi teoriassa olla. Voinhan esimerkiksi olla sitä mieltä, että koululaitosta pitää muuttaa niin, että huonommalla järjelläkin varustettu sukupuoli pärjää.

Tutkimukseni siis joutuisi kahteen testiin: 1) täyttääkö se tieteellisen tiedon kriteerit ja 2) pystynkö perustelemaan, miksi muiden pitäisi löydöksistäni tietää (tässä kohdin pyydän palaamaan tekstissä ylös, jos esiin tunkee halua alkaa argumentoida puhtaan tiedonintressin puolesta).

Jokainen meistä kuuluu lukemattomiin ryhmiin, jotka voidaan tieteellisellä menetelmällä määritellä keskimääräistä huonommiksi. En siis kuitenkaan usko, että tuollaisilla luokitteluilla olisi mitään myönteistä annettavaa ihmiskunnalle.

#60"Useimmiten tuota ”älykkyyttä on montaa lajia” mantraa käytetään tarkoittamaan milteipä, että ”kaikki on yhtä hyviä”

Onneksi meillä kuitenkin on erilaisia lahjakkuuksia, saamme nauttia näistä luovuuden hedelmistä päivittäin tai urheilusuoritusten muodossa.

#62, No, kyllähän minä sen tiesin ja siksi alunperin kirjoitin mitä kirjoitin tiedonintresseistä. Lisäksi esitin arvelun siitä, mikä sinun intressisi saattaisi olla käytännön toimenpiteiden tasolla juuri tässä kysymyksessä.

#66 Shakinpeluuta voi verrata kortinpeluuseen, aika rentouttava peli mielestäni. Tai ruuanlaitto on myös todella rentouttavaa, itse pidän ruuanlaitosta.

"Tässä tullaan taas ”pahan tiedon” teoriaan, jonka mukaan hyvä myytti on parempi kuin paha tieto. Monen mielestä ma-teoriallakaan ei ole paljoa hyvää annettavanaan. Itse en diggaa hyvässä myytissä pitäytymistä. "

Ja minä taas yritin perustella, miksi ”pahan tiedon” -teoria on parhaimmillaan vajaa, koska se perustuu ajatukseen puhtaasta tiedonintressistä ainoana tieteellisen tiedon kriteerinä. Yritin oikein kertoa, miksi se ei toimi niin kuin monet toivoisivat sen toimivan. En viitsi kirjoittaa kaikkea uudestaan. Myytteihin se ei liittynyt millään tavalla.

Mutta ehkä tuossa yllä oli väärinkäsityksen mahdollisuus varoituksistani huolimatta.

Minusta siis saa ihmisiä luokitella miten lystää. Jos joku innostuu vaikka jakamaan ihmisiä sukunimen perusteella luusereihin ja menestyjiin, typeryksiin ja viisaisiin, roistoihin ja kunniallisiin, jakakoon. Puolestani hän saa yrittää sitten julkaista tuloksena vaikkapa Laapasten suvun omituisuuksista (joita varmaan ei oikeasti ole tämän kuvitteellisen esimerkin ulkopuolella ;-) ). Toivoin vaan, että siinä kohdassa vastaan tulee niin paljon viisautta kustantajan tai muiden hyödyntäjien puolelta, että joku osaa kysyä tutkijaltamme, miksi hän haluaa ihmisten tietävä, että tyypillinen Laapanen on ryöstelevä typerys. Jos siihen ei saa kunnollista, päivän valoa kestävää vastausta, jutun saa jättää julkaisematta tms.

Tää on oikeasti ihan simppeliä ja normaalia tieteellistä toimintaa eikä mitään ituhippimeininkiä. Yllättävän harva vain tietää tästä vannoessaan puhtaan tiedonintressin nimeen.

#70 Älykäs vaihtaa taktiikkaa jos se sitä vaatii, jos tuhat ihmistä on sinua vastaan ja kaksi sinun puolella niin kannattaa kysyä kuinka hyvin minun taktiikka toimii ja tulenko koskaan saamaan kannatusta ajatuksilleni. Ainahan voi lohduttautua sillä, että on omasta mielestään oikeassa. Kaikista typerintä on aliarvioida ihmisiä, elämässä et muutenkaan saa kaikkea haluamaasi läpi politiikassa tai elämässä vaan joudut jonkilaisen siedettävän kompromissin tekemään.

Auria: "Olen tässä kevään kestäessä taas kerran miettinyt että toinen tälläinen laji joihin tuntuu pääasiassa miehillä riittävän aikaa on lintujen bongaaminen."

Nämä harrastusasiat ovat mielestäni sellaisia, että niihin ihmisillä riittää aikaa riippumatta siitä ovatko he miehiä vai naisia. Jotkut "bongailevat" pääasiassa esim. televisiota ja naisten ja miesten lehtiä ja jotkut sitten niiden sijasta vaikkapa luontoa.

Itse kuulun tuohon viimemainittuun, vaikka lintujen bongaaminen onkin jokakeväistä kotijärven "sotkan siipien helyä" lukuun ottamatta jäänyt vähemmälle kuin talvinen eläinten "jälkibongailu".

Talvisin on ollut todella hauskaa, kun on huomannut, että omien lumikenkien jättämiä polkuja ovat käyttäneet hyväkseen mm. niin ketut, supikoirat, ilvekset kuin sudetkin.

Marko Kivelä:

"Tällä hetkellä yhteiskunnassamme on sellainen tilanne, että nuoret naiset panostavat kykyjensä kehittämiseen (kouluttautumiseen) keskimääräisesti huomattavasti enemmän kuin miehet ja näin ollen täytyy epäillä, että he pystyvät kompensoimaan helposti mahdolliset poikien hyväksi olevat älykkyyserot - ja jopa kääntämään tilanteen selkeästi itselleen suosiolliseksi"

Tätä odotellessa. Tai ovathan naiset monella mittarilla mitattuna jo kääntäneetkin tilanteen itsellensä edulliseksi. Naisilla on mm. keskimäärin miehiä varmemmat työpaikat ja heidän tuntipalkkansa ovat miesten tasolla. Tieteen huipulle ei kuitenkaan pääse pelkällä tunnollisella koulujen käymisellä, joten en olisi ihan varma että siellä tulee tulevaisuudessakaan näkymään naisia sankoin joukoin.

Itse asiassa uskon miesten ylivoiman huipputieteessä johtuvan tuon älykkyysseikan lisäksi myös miesten yleisemmästä taipumuksesta paneutua fanaattisesti yhteen mielenkiinnonkohteeseensa. Naiset harvemmin tuntuvat kykenevän samanlaiseen fanaattisuuteen. Naisilla vaikuttaisi olevan miehiä suurempi biologinen paine keskittyä jälkeläisten tuottamiseen sekä niiden kaitsemiseen ja tämä ehkäisee keskittymistä johonkin spesifiin tieteelliseen kysymykseen.

"saadut tunnustukset kriittisen tiedon esittämisen ansioista ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi"

Minä ainakin annan tunnustusta, mutta ymmärrän kyllä jos tarkoititkin arvovaltaisempia tahoja :-P Ihan totta puhuakseni on se myös niin, että jos olisit sovittelevampi ja vähemmän ärhäkkä, et varmasti saisi näin paljon lukijoita. Eli linjasi on kai ihan oikea vaikka joskus joku saattaa ärsyyntyä hiukan, sanoisinko, yksisilmäisistä jutuista.

"Ongelma älykkyydestä puhumisesta on juuri siinä, että sitä arvostetaan jopa liikaa ja pidetään ominaisuuksista tärkeimpänä. Ihmiset siis ovat implisiittisesti sitä mieltä, että sillä on huomattavaa merkitystä nyky-yhteiskunnassa, mikä tekee aiheesta tulenaran ja epäkorrektin. "

Älykkyyttä onvaikea erottaa vallasta, vrt. valkoihoisten valta,
naisten seksuaalinen valta, poliittinen valta, Espoon sosiaalitoimen valta jne., tai sillä saatetaan viitata juuri siihen, että joku on onnistunut kahmimaan ylimääräistä valtaa itselleen. Kuten monet filosofisemmat tyypit ovat todenneet psykologia on eräänlainen terrorin muoto.

Älykkyyden määritelmissäkin voi olla kyse psykologiasta. Haalit valtaa=olet psyykkisesti vahva=älykäs.

Loppupeleissä ihmiselle itselle merkitsee viisaus, älykkyys on vain järjen työkalu, jota voi käyttää oikein tai väärin. Nyky-yhteiskunnassa eläminen ei tosin viisautta liiemmin vaadi, joten ihmiselle, joka elää enemmän yhteiskuntaa ja sosiaalista mainetta, kuin itseänsä varten viittaa kintaalla kaikenlaiselle
laajemmalle spekuloinnille. Hyvää elämää ei tarvitse miettiä, kun elää sopivan aktiivissa sopulilaumassa, jossa oma status on korkea.

"Jään odottamaan Jyväskylän kaupunginisien patsasehdotusta henkeäni pidätellen. "

Katsotaan jos kesällä saadaan puuta kaadettua.

#77: Tuula, itsekin tykkään liikkua luonnossa. Tarkoitin kyllä noilla bongareilla ihan tälläisiä P-P. Petelius tyyppisiä "hard core" harrastajia jotka ajelevat ilmeisesti releiden kanssa pitkin maita ja mantuja, todella pitkiä matkoja. Asun alueella jonne bongarit kerääntyvät keväisin. Heitä tulee matkojen päästä ja harvoin näkee naisia tässä joukossa.

Ihan tälläinen yksittäinen huomio MikkoAP:n kommenttiin 60:
"Mutta siltikään ÄO ja tunneäly eivät ole ristiriitaisia ominaisuuksia. Suurin osa väkivaltarikollisistahan esimerkiksi kuuluu alhaiseen ÄO luokkaan."

Eivät kuitenkaan tunnetut sarjamurhaajat. Heissähän yhdistyy keskimääräistä korkeampi ÄO ja tunneäly. Tunneälyä he tarvitsevat päästäkseen kontaktiin uhrien kanssa. Aika hyytäviä muuten nuo kootut sarjamurhaajien piirteet. Tiedä sitten mistä nyt tuli mieleen..

http://en.wikipedia.org/wiki/Serial_killer

#66. Vai piti laittaa ruokaa :) Ymmärrätkö nyt jo, miksi teitä naisia ei ole hyvä laittaa johtotason tehtäviin?

#89: ei ihan aukea mikä sinua tuossa niin huvitti? Luulen että kaikki keskusteluun osallistuneet naiset ymmärtävät mikä kuvio vallitsee esim. joulunvietossa monilapsisissa perheissä. Ruuan kanssa saa askarrella lähes tauotta etenkin jos ei tyydy "meidän äiti laittaa teidän äitien ruuan" tyyppisiin ratkaisuihin.Luulen etteivät monet miehet vain tajua koko asiaa.

#91 Nykyajan naiset eivät osaa enää edes perunoita keittää, ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla. Ollaan meinaan huomattu jos joku nainen joskus jotkut pöperöt vääntää, niin pidän sitä jonkinlaisena ihmeenä, sen sijaan äijät tekevät ruokaa ihan mielellään minun kaveripiirissä, mielestäni se on rentouttavaa touhua. Naiset sitten tiskaavat tiskit, joten ihan oma valinta tämäkin, mielestäni on mukavampaa opetella joku uusi taito kuten ruuanlaitto, kuin tiskata tiskejä.

Tomi, #46: "Tuo normaalijakauman tasaisuus miehillä sen sijaan kertoo, että älykkyys ei voi olla hirveän tärkeä ominaisuus evoluution kannalta."

Evoluution kannalta vain lisääntymismenestyksellä, kelpoisuudella, on merkitystä. Henry viittasi muutama postaus takaperin ("Pelkäävätkö miehet menestyneitä naisia?") tutkimukseen, jonka mukaan avioliiton todennäköisyys nousi miehillä ÄO:n kasvun mukaan, naisilla päinvastoin. Tosin avioliitto ei ole välttämättömyys lasten hankinnalle, ja ääripäissä olo ei ole välttämättä eduksi.

Valintapaineet älykkyyden ja persoonallisuudenpiirteiden suhteen ovat luultavasti vaihdelleet historiallisesti merkittävästi. Yhden tällaisen hypoteesin on esittänyt Gregery Clark teoksessaan A Farewell to Alms. Älykkäimpiin ja menestyneimpiin ryhmiin kuuluvien ashkenazi-juutalaisten kohdalla valintapaineet ovat saattaneet olla eri luokkaa kuin gentiilien joukossa (ks. Wikipedia, lähinnä kohta "Cochran et al.")

Pelkästä jonkin ominaisuuden normaalijakaumasta ei kuitenkaan voi päätellä juuri mitään, se on lähinnä tilastollinen konstruktio. Yksilönkehitykseenkin kuuluu kohinaa ja satunnaisia tekijöitä.

95: "Pelkästä jonkin ominaisuuden normaalijakaumasta ei kuitenkaan voi päätellä juuri mitään,"

Kuitenkin monen ominaisuuden jakauma on erittäin jyrkkä niin, että lähes koko populaatiolla on juuri optimi määrä tiettyä ominaisuutta, esimerkiksi jalkoja. On ilmeisesti ollut erittäin kova valintapaine tuottaa juuri kaksi jalkaa ymmärrettävistä syistä. Miksi valintapaine ei sitten ole tuottanut lähes kaikille vaikkapa 200 ÄO:ta? En ole lainkaan perehtynyt asiaan, mutta olen aikana kuluksi kehitellyt selityksiä. Esitin yllä pari. Yleisellä tasolla on myös selvästi niin kuin kirjoitat: evoluution kannalta älykkyyden merkitys on vaihdellut historiallisesti. Tietoyhteiskunnassa älykkyyden merkitys ilmeisesti kasvaa ainakin johtotehtävissä. Eiköhän siitä puhuta juuri siksi niin paljon ja luullaan sen olevan kaikenlaisissa yhteiskunnissa tärkeämpi kuin muut ominaisudet.

Sivumainintana mukana nähdä, että täälläkin on shakin ystäviä. :)
Itse olen harrastellut käytännössä koko lyhyen ikäni.

Jos hyvin mallikas, aloittelijoillekin helposti tajuttava analyys kiinnostaa, niin tsekatkaapa Youtubesta käyttäjän ChessNetwork videot:
www.youtube.com/user/chessnetwork

Analyysit eivät ole vain opettavaisia, vaan myös erittäin viihdyttävää katsottavaa. :)

Tomi, #97: "Miksi valintapaine ei sitten ole tuottanut lähes kaikille vaikkapa 200 ÄO:ta? "

Luultavasti erilaisille ihmisille on ekologinen paikkansa, geneettinen vaihtelu populaatiossa on hyödyllistä, ympäristö aiheuttaa kohinaa ja positiiviseksikin miellettyyn ominaisuuteen saattaa liittyä trade-offeja (esim. aivojen energiankulutus, sosiaalinen sopeutumattomuus).

Historiallisesti maanviljelijälle ei välttämättä ole ollut erityisen korkeasta äo:stä hyötyä lisääntymismielessä. Nykyäänkään ei ole itsestään selvää, että älykkäimmät lisääntyvät tehokkaimmin.

Kaikenlaisia muitakin normaalijakaumaa noudattavia ominaisuuksia löytyy yhä erilaisista populaatioista, esimerkiksi pituus ja paino. Tyypillisesti normaalijakauma syntyy, kun johonkin ominaisuuteen vaikuttaa suuri määrä satunnaisesti vaihtelevia tekijöitä (tässä tapauksessa geneettisiä ja ympäristöön liittyviä; keskeinen raja-arvolause).

#100 Jani Korhonen

Lainaan itseäni kommentissa #10:
"Eikös Suomen Mensa ole oikein kuuluisa siitä, että he siellä keskenään riitelevät, koska jokainen luulee olevansa oikeassa, koska on niin älykäs? Mitä se kertoo mensalaisten älykkyydestä?"

Tämä jankkaaminen näyttäisi olevan älykkääksi määriteltyjen ihmisten ominaisuus, joille nimenomaan pitäisi "mennä kaikki hienosti poimitut argumentit läpi". Älykkyys on määritelty tavalla, joka ei saavutakaan kaikissa uusissa tilanteissa tavoiteltua päämäärää.

eve avolin (kommentti 103): "Tämä jankkaaminen näyttäisi olevan älykkääksi määriteltyjen ihmisten ominaisuus, joille nimenomaan pitäisi ”mennä kaikki hienosti poimitut argumentit läpi”."

Ei todellakaan. Kyky ymmärtää "hienosti poimittuja argumentteja" on aivan eri asia kuin halu ymmärtää niitä. Molempien edellä mainittujen puutteesta seuraa se, että argumentit eivät mene läpi. Siitä, että hienotkaan argumentit eivät mene läpi ei siis voi päätellä vastapuolen älykkyydestä mitään.

"Älykkyys on määritelty tavalla, joka ei saavutakaan kaikissa uusissa tilanteissa tavoiteltua päämäärää."

Tottakai. Eihän sitä ainakaan niin voi määritellä, että saavuttaa kaikissa (tai useimmissakaan) tilanteissa tavoitellun päämäärän, koska sen päämäärän saavuttaminen yleensä riippuu myös ulkopuolisista tekijöistä.

#105 Jani Korhonen

Jos älykkyys määriteltäisiin vain ihmisen sisäisistä tekijöistä käsin, se tarkoittaisi käytännössä vain lääketieteellisiä testejä, joissa mitattaisiin aivojen sähköimpulsseja ja laskettaisiin harmaiden aivosolujen määrä. Älykkyysosamäärä voitaisiin laskea vähän samalla tavoin kuin painoindeksi.

Älykkyyden määritelmän mukaisesti älykäs ihminen pystyy toimimaan mielekkäästi uudessa tilanteessa, joita luovat juuri nämä ulkopuoliset tekijät. Jos älykkyystestit mittaisivat mielekästä toimintaa muissakin uusissa tilanteissa kuin matemaattis-loogisissa, voisivat tulokset olla toisenlaiset. Tällöin älykkääksi määritelty ihminen osaisi arvioida vastapuolen älykkyyden, motiivit ja argumentit sekä suunnistaa haluamaansa päämäärään.

Jos kerran miehet ovat keskimäärin ylivertaisen fiksuja naisiin nähden, niin miksi he eivät saa naista? (Ja valittelevat sitä mm. tässä blogissa.)

Kuka kietoo kenet pikkusormensa ympäri?

Naisen ja miehen älykkyyksissä EI VOI olla eroa.
Älykkyyden suuntaus ja älynkäyttötavat vain poikkeavat suunnattomasti sukupuolinormitetun kasvatuksen myötä. Myös evoluution aikana on tapahtunut sukupuolinormivatiivistä eriytymistä, mutta ei niin paljoa, että sillä olisi vaikutusta itse aivoihin tai älyyn (tai lajiin).
Naisten käyttäytymistä ja älynkäyttöä ohjailevat (kuten tietysti kaikilla muillakin sukupuolilla!) MOTIVAATIOT, joiden muodostumista ohjailevat kasvuvaiheen ympäristö, opetus, esimerkki ja muu vastaava. Naisten motivaatiot ovat vain sanoisinko "matalampia ja tuuheampia", kun taas miehillä ne ovat "korkeampia, mutta samalla harvempia". (Laimea puskavertaus! hih).

Yksinkertaisella sadan lapsen ryhmällähän saisi todistettua, ettei sukupuoli itsessään ole erojen lähde. Nykysäännösten puitteissa ei saa sataa lasta sulkea labraan 30 vuodeksi, joten luottakaamme maalaisjärkeen todetessamme faktat.

Sukupuolineutraali (tasa-arvoinen) yhteiskunta vaatii toimiakseen pari perusedellytystä: 1.) yhtenevä nimistö ja ulkonäkö. 2.) raskaus vartalon ulkopuolella. Tätähän me emme kaipaa.

Opitaan siis hyväksymään epätasa-arvo monissa asioissa, ja pakotetaan tasa-arvo asioihin, joihin se sopii (Joulupukki: mies, penismalli: mies, lentäjä: ihan sama, huora: ihan sama, uimahallin siivoaja: nainen).

Nihilisti, millä perusteella älykkyys rasittaa sosiaalisia kykyjä?

Oleko joutunut aikakoneeseen ja sitä tietä keskiajalle johonkin kirkolliskokoukseen jossa miettään onko naisella sielu. Tai sitten olen joutunut saudi-arabiaan, jossa naisten oikeudet ovat huonommat kuin lemmikkieläinten länsimaissa. Olen pikän ajan ollut siinä luulossa, että tämän kaltaiset keskustelut ovat Suomessa historiaa. Blogistikin voisi matkustaa johonkin islamilaiseen/arabimaahan. Sieltä löytyisi samanmielisiä.

Minä en ainakaan ole atomipommia luonnut. Älä usko, kuka sitten on sinulle niin väittänytkin. Wikipediasta varmaan löytyy oikeiden syyllisten nimet.

Henry,
olen pähkäillyt sen shakkiongelmasi parissa, mutta en pysty keksimään ratkaisua. Edelleenkin ihmettelen onko se mahdollinen? Ainoastaan, jos mustan yllättävä luovuttaminen tulkittaisiin neljänneksi siirroksi, niin sitten ...

Mikä (ja millä perusteella) ei kuulu joukkoon?
1) Älykkyys
2) Viisaus
3) Lihavuus
4) Punaiset hiukset

Veikkaan että 2.

Muiden väitetään olevan jossakin määrin geneettisiä ominaisuuksia. Mutta en ole kuullut väitettävän että viisaus olisi sitä.

Janin pähkinään; kohta 1) ei ainakaan kuulu siihen joukkoon, joka alkaa konsonantilla!

eve avolin (107): "Älykkyyden määritelmän mukaisesti älykäs ihminen pystyy toimimaan mielekkäästi uudessa tilanteessa, joita luovat juuri nämä ulkopuoliset tekijät."

Nimenomaan. Paino sanalla pystyy. Ei siis välttämättä aina halua tai viitsi, joten argumenttien läpi menosta ei voi päätellä toisen älykkyydestä mitään.

"Jos älykkyystestit mittaisivat mielekästä toimintaa muissakin uusissa tilanteissa kuin matemaattis-loogisissa, voisivat tulokset olla toisenlaiset."

Eivätkös ne mittaakin? Onhan älykkyyden lajejakin määritelty vaikka minkälaisia, ja matemaattis-looginen on vain yksi niistä.

"Tällöin älykkääksi määritelty ihminen osaisi arvioida vastapuolen älykkyyden, motiivit ja argumentit sekä suunnistaa haluamaansa päämäärään."

Kyllä, jos näin tapahtuu testitilanteessa, ja mitattavalla on jokin motivaatio toimia keskustelussa älykkäästi. Keskustelu tai varsinkaan riitely sisarentyttären kanssa ei välttämättä ole tuollainen tilanne.

Tämä menee vähän nipottamiseksi, mutta haluaisin korjata keskustelussa esiintyneen ja ihmisillä yleisen harhaluulon siitä, että cp-vammaiset olisivat yleensä jotain vajaaälyisiä. Vaikka osalla cp-vammaisista ilmenee myös kehitysvammaisuutta, niin cp-vammaisuuteen kuuluu ensisijaisesti eritasoiset ongelmat liikkeiden hallinnassa, eikä mitkään puutteet älykkyydessä. Monet cp-vammaiset ovat aivan ongelmitta hankkineet itselleen yliopistotasoisen koulutuksen ja ovat vähintään normaaliälyisiä.

#109

Naisten odottama älykkyys on korkealentoisia fasistisia piirteitä omaavaa.
Elikä siis valtaa. Älykkyys ja valta menevät sekaisin keskenään, kuten aiemminkin olen todennut.

#114 Joo niin tuohan on se standardi kaksoistandardi: naiset saavat tuntea ylpeyttä siitä, että ovat samaa sukupuolta kuin vaikkapa Marie Curie. Mutta , vaikka vastaavantasoisia tieteellisiä saavutuksia tehneitä miehiä on valtavan paljon enemmän kuin naisia, niin miehet eivät saisi tuntea ylpeyttä siitä, että he ovat samaa sukupuolta noiden suurmiesten kanssa. Sama juttu taiteessa.

Mutta tietenkin miesten pitäisi silti tuntea syyllisyyttä siitä, että ovat samaa sukupuolta kuin Stalin ja Hitler jne.

"He ovat ommelleet vatteita, käsitelleet villan ja kehränneet lankaa, käsitelleet pellavan ja tehneet lankaa siitäkin, kutoneet kankaat, suunnitelleet mallit.Vaan eipä sitä ole minään pidetty, kun ovat ns. naisten töitä.

Naiset ovat vuosituhannet valmistaneet ruokaa, oppineet maustamaan, leipomaan, laittamaan leipätaikinat, kakut, piiraat , kukot, panemaan oluet, kaljat simat jne.. Vaan eipä sitä ole minään pidetty, kun se on ns. naisten hommaa."

No ensinnäkin , jos juuri ruoanlaitosta puhutaan, niin ammattikseen kokkaavien huippujoukko on sekin erittäin miesvoittoinen.

Kolmen Michelin tähden keittiömestariksi pääseminen kun vaati paljon enemmän kuin pelkän ruoanlaittotaidon.

Lisäksi oluen ja muiden alkoholijuomien valmistuksessa suuret edistysaskeleet ovat tapahtuneet mm. munkkiluostareissa.

#127 Jani Korhonen

Sovitaanko, että jos älykäs ihminen haluaa ja viitsii, silloin hän pystyy toimimaan mielekkäästi uudessa tilanteessa. Jos ei halua eikä viitsi eikä motivaatiota ole, silloin uutta tilannetta ei edes synny.

Et vissiin ole koskaan viitsinyt tehdä älykkyystestiä? Ei niissä mitata sävelkorvaa tai sosiaalisia taitoja, vaan lähinnä loogista päättelykykyä.

eve avolin, #135: "Et vissiin ole koskaan viitsinyt tehdä älykkyystestiä? Ei niissä mitata sävelkorvaa tai sosiaalisia taitoja, vaan lähinnä loogista päättelykykyä."

Mutta älykkyystestien tehtävät ja psykometrinen älykkyyskäsite kertoo paljon muustakin kuin tiukasti määritellystä loogisesta päättelykyvystä. Ehkä tärkein ja yleisimmin muotoiltu asia on oppimiskyky, mutta aivojen tehokkuudella on merkitystä monissa yhteyksissä, ja sillä on vaikutusta eri elämänalueilla. Yhteiskuntatieteissä älykkyys on voimakkaimpia löydettyjä selittäviä tekijöitä.

"A very general mental capability that, among other things, involves the ability to reason, plan, solve problems, think abstractly, comprehend complex ideas, learn quickly and learn from experience. It is not merely book learning, a narrow academic skill, or test-taking smarts. Rather, it reflects a broader and deeper capability for comprehending our surroundings — “catching on”, “making sense” of things, or “figuring out” what to do." (Mainstream Science on Intelligence.)

# 138
Muiden väitetään olevan jossakin määrin geneettisiä ominaisuuksia.

Ratkaisun yksiselitteisyyden voi riitauttaa esittämällä, että punaiset hiukset saa myös värjäyksellä ja lihoa/laihtua voi ilman erityistä geneettistä taipumusta.

No toinen ensimmäisenä mieleen tullut olisi sitten: 4
Eli kysymyksellä haetaan jonkinmoista kieliopillisen merkityksen yhteisyyttä.

1) Älykkyys
2) Viisaus
3) Lihavuus
4) Hiusten väri, punainen

1,2,3 ovat kieliopilliselta merkitykseltään jonkinmoisia mittareita, 4 taasen mittaustulos