Väite: Naisvaltaisten alojen palkat ovat pienet
Olemme kuulleet lukemattomia kertoja väitteen "naisvaltaisten alojen palkat ovat pienet". Mitä väite oikein tarkoittaa ja pitääkö se paikkansa? Pauli Sumasen palkkavertailun mukaan miesten suuremmat palkat johtuvat siitä, että miehet tekevät enemmän työtunteja. Jos niin on, väite naisvaltaisten alojen pienemmistä palkoista näyttää kummalliselta. Jos lisäksi ajatellaan, että miehet toimivat useammin johtotehtävissä, näyttäisi siltä, että naisvaltaisilla aloilla perustehtävissä täytyy itse asiassa olla suuremmat palkat.
Usein miesvaltaisten alojen symbolina ovat paperimiehet, ahtaajat tai insinöörit. Se ei ole kuitenkaan kovin edustava otos miesvaltaisista aloista. Me Naisissa on lueteltu nais- ja miesvaltaisimmat alat. Miesvaltaisimmat alat näyttäisivät keskittyvän vaarallisiin töihin, jossa keikutaan korkealla (nuohooja, linja-asentaja, katto-asentaja).
Satu Hassi vaatii, että naisvaltaisten alojen palkkojen korjaamiseksi aloitetaan järjestelmällinen työ. Ongelma ei ole niinkään siinä, että täsmälleen samaa työtä tekeville naisille ja miehille maksettaisiin erisuuruista palkkaa, vaan siinä, että 'naisten työt' hinnoitellaan vähempiarvoisiksi kuin 'miesten työt'", Hassi sanoo.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n valtuusto edellyttää, että julkisen sektorin koulutettujen ryhmien palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamista jatketaan myös seuraavalla sopimuskaudella. Koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, kuten opettajille ja lastentarhanopettajille, on turvattava riittävä palkankorotus.
Onko olemassa kattavia tilastovertailuja mies- ja naisvaltaisista aloista? En tiedä. Tilasto Kunta-alan palkat ammattinimikkeittäin antaa kuitenkin jonkilaisen kuvan kunta-alan palkoista. Keräsin tietoja mies- ja naisvaltaisimmilta aloilta. Miehiä oli töissä kunnalla paljon naisia vähemmän, joten miesvaltaisten alojen otos jää pieneksi. Vertailussa eivät ole mukana johtotyypin tehtävät, kuten palomestari tai osastonhoitaja. (Vertailussa saattaa olla puutteita, sillä en jaksanut tehdä sitä kovin perusteellisesti!).
Ammatti lkm naisia kok.palkka
Miehet
1. Palomies 2103 0 % 2 650
2. Kiinteistönhoitaja 1292 1 % 2 187
3. Vahtimestari 920 21 % 1 957
4. Huoltomies 586 4 % 2 092
5. Ammattimies 564 2 % 2 304
6. Laitosmies 478 0 % 2 324
7. Linja-autonkuljettaja 387 9 % 2 432
8. Talonmies 326 3 % 2 113
9. Rakennustarkastaja 313 11 % 3 293
10. Autonkuljettaja 184 5 % 1 954
11. Kouluisäntä 179 11 % 1 852
12. Liikuntapaikanhoitaja 159 6 % 2 157
Naiset
1. Sairaanhoitaja 27056 92 % 2 774
2. Lähihoitaja 11963 97 % 2 298
3. Lastenhoitaja 11038 98 % 2 068
4. Perushoitaja 10513 97 % 2 492
5. Lastentarhanopettaja 8367 97 % 2 275
6. Perhepäivähoitaja 8003 100 % 1 815
7. Hoitaja 5878 96 % 2 358
8. Toimistosihteeri 5469 97 % 2 134
9. Laitoshuoltaja 4816 97 % 1 954
10. Terveydenhoitaja 3939 100 % 2 367
11. Laboratoriohoitaja 3929 97 % 2 595
12. Siivooja 3839 100 % 1 769
Mitä vertailu osoittaa. Ainakin sen, että ylivoimaisesti suurin naisvaltainen ala sairaanhoitajat näyttää olevan hyvin palkattu verrattuna muihin aloihin. Usein mainitut sosiaalityöntekijät (2495 92 % 2 799) näyttävät myös olevan hyvin palkattu ammatti. Suuria naisvaltaisia alojat ovat monien hoitoalojen ohella myös ammatit kuten Fysioterapeutti (1856 91 % 2 299) Hammashoitaja (2063 100 % 2 086), Kodinhoitaja (3829 99 % 2 301), Kirjastovirkailija (1570 89 % 1 972), Psykologi (1089 86 % 3 025) ja Kokki (988 90 % 2 019)
Hesari kertoo, että Kuntien naistyöntekijät ovat sairauden vuoksi pois töistä keskimäärin 12 päivää ja miehet yhdeksän päivää vuodessa.
Poissaolojen paljous kuvaa Jalosen mukaan kuntatyön vaativuutta.
Missä ne ei-vaativat työt sitten sijaitsevat? Valtiolla vai yksityisellä puolella?
Yhteenveto
- Väite naisvaltaisten alojen pienemmistä palkoista näyttää kyseenalaiselta.
- On myöskin kyseenalaista, onko järkevää ylipäätään sanoa naisvaltaisten alojen palkkoja kollektiivisesti pienemmiksi, koska monilla miesvaltaisilla aloilla on pienet palkat.
- Voidaan kuitenkin esittää väite, että "koulutettujen naisvaltaisten alojen palkat ovat pienet". Silloin kysymykseksi nousee muun muassa se, miten koulutus tulisi huomioida palkoissa. Vai pitäisikö vaarallisista töistä maksaa suurempaa palkkaa? Entä pitäisikö työn varmuus huomioida palkassa?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hesarin otsikointi tuossa poissaolojutussa oli varmaankin epäonnistunut. Nyt siinä vain todettiin: "Naiset enemmän poissa töistä". "Ahaa", saattaa lukija vaikkapa ajatella, "naiset siis lintsaavat enemmän".
Naistoimittajien tarkoitus oli kuitenkin viestiä: "Naiset enemmän poissa, koska heillä työ on kuluttavampaa". Miksiköhän viesti ei ollut yltänyt otsikkoon? Ehkä otsikoinnista vastannut toimittaja oli korjannut otsikon neutraalimmaksi. Toivottavasti sellaistakin rehtiyttä toimituksesta löytyy.
Ovatko naiset sitten enemmän poissa, koska tekevät kuluttavampaa työtä? Vastaus taitaa lymytä Hesarin artikkeliin piilotettuna. Alle 45-vuotiaat kuntatyöläiset ovat poissa enemmän kuin muut samanikäiset, kun taas yli 45-vuotiaat kuntatyöntekijät ovat poissa vähemmän kuin ketkään. Laitosapulaiset taas ovat poissa kolme kertaa enemmän kuin lääkärit.
Tuskin kukaan kehtaa väittää, että lääkärit tekevät helpompaa työtä kuin laitosapulaiset tai että edes vanhat vähemmän kuluttavissa olosuhteissa kuin nuoret.
Kyse näyttäisi olevan työmoraalista.
Asian varmistaminen olisi luultavasti helppoa, kunhan selvittäisi eri töiden summittaisen raskauden, sukupuoli- ja ikäjakauman sekä poissaolot. Veikkaan, että työn raskauden sijaan nuorten naisten määrä osoittautuisi parhaaksi selitykseksi poissaoloille.
Ovatko kuntalaiset sitten poissa enemmän, koska työ on kunnissa erityisen rasittavaa? Ettei vain syynä olisi kunnissa yleinen -- vai universaali? -- lupa olla poissa muistaakseni kolme päivää ilman lääkärintodistusta?
Vainoharhaisuuteni Hesaria kohtaan lisääntyi muutenkin männäviikolla. Olikohan se perjantiain lehdessä, kun silmään pisti kolme juttua. Ensin oli tyypillinen feministipläjäys, jossa selvitettiin syitä miesten ja naisten töiden eriytymiseen (syy oli miesten sikamaisuus ja heikko itsetunto). Lopuksi muistutettiin, että naisvaltaisilla aloilla saa huonoa palkkaa.
Niissä kahdessa muussa jutussa sen sijaan oli sukupuolinäkemys unohtunut tyystin. Ei ollenkaan muistettu, että lukiolaisten määrän väheneminen tarkoittaa lukiolaispoikien määrän vähenemistä. Sekin jäi vahingossa pois, että Helsingin syrjäytyneiden nuorten määrän lähes räjähdysmäinen kasvu tarkoittaa pääosin syrjäytyneiden nuorten miesten määrää.
Kirjoitin --no, ehkä hiukan ironisesti -- aiheesta Hesarin keskustelupalstalle, mutta, kuinka ollakaan, kirjoitusta ei julkaistu. Urani palstalla jäi lyhyeksi sillä koskaan en enää sinne mistään kommentoi.
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2008/02/0...
Naiset sairastavat selvästi miehiä enemmän
Naisilla on lähes puolet enemmän lyhytaikaisia sairauspoissaoloja kuin miehillä. Tutkimuksen mukaan naiset kärsivät useammin työn kuormittavuudesta ja uupumuksesta.
Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan kunta-alalla työskentelevillä naisilla oli 46 prosenttia enemmän muutaman päivän mittaisia, ilman lääkärintodistusta pidettyjä poissaoloja kuin miehillä.
Naisilla oli myös kolmanneksen enemmän lääkärin määräämiä sairauslomia kuin miehillä.
Helsingin yliopiston kansanterveystieteen ja sosiologian laitosten yhteistutkimukseen osallistui lähes 7 000 Helsingin kaupungin työntekijää. 40–60-vuotiaiden työntekijöiden poissaoloja seurattiin liki neljän vuoden ajan.
– Sukupuoliero oli näkyvissä kaikissa ikäryhmissä. Ero olisi ollut vieläkin suurempi, jos mukana olisi ollut alle 40-vuotiaita, sillä nuorilla on enemmän lyhyitä sairauspoissaoloja, kertoo dosentti Mikko Laaksonen.
#1
"Vainoharhaisuuteni Hesaria kohtaan lisääntyi muutenkin männäviikolla. Olikohan se perjantiain lehdessä, kun silmään pisti kolme juttua. Ensin oli tyypillinen feministipläjäys, jossa selvitettiin syitä miesten ja naisten töiden eriytymiseen (syy oli miesten sikamaisuus ja heikko itsetunto)."
Hesarin juttu
"Naiset myötäilevät miehiä"
Jako naisten ja miesten aloihin on yhä ongelma. Naispoliisin mielestä naiset mukautuvat miesten valtarakenteisiin.
Matias Åberg
KIMMO RÄISÄNEN
Rikosylikonstaapeli Pirjo Valosen mielestä poliisissa vallitsevat miehiset valtarakenteet.
"Olen ollut poikatyttö, halunnut toimintaa ja pelannut jääkiekkoa poikien kanssa. Olen silti aina pukeutunut naisellisesti ja ollut nainen tavallani", sanoo keskusrikospoliisissa rikosylikonstaapelina työskentelevä Pirjo Valonen.
Hän aloitti poliisikoulutuksen vuonna 1982, jolloin televisiossa esitettiin miehistä ja konservatiivista poliisimaailmaa kuvannut Reinikainen. Satojen kouluun valittujen joukossa oli muutama nainen.
Reinikaisesta ja opinnoista on liki 30 vuotta, mutta työmarkkinat ovat yhä jakautuneet selvästi naisten ja miesten aloihin.
Se nähdään ongelmana työelämän etujärjestöissä.
"Onko suomalaisen miehen itsetunto niin heikko, ettei voi lähteä naisvaltaiselle alalle?" kysyy Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Anu Sajavaara.
Poliisissa miehillä on yhä määrällinen valta ammattikunnassa. Poliisikoulutukseen vuosittain valituista nykyään noin viidennes on naisia.
"Vihjailevia kommentteja ja kirjeitä on vuosien varrella tullut kollegoilta. Välillä katsotaan silmien sijaan rintoja, kun minulle puhutaan", Valonen kertoo.
Hänen mielestään naispoliisit mukautuvat liikaa miehisiin valtarakenteisiin ja haluavat miellyttää miespuolisia päälliköitään. "Naiset, maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt ovat poliisissa usein samassa veneessä. Kahvipöydissä ollaan hiljaa ja myötäillään miehiä."
"Itse olen kyseenalaistanut asioita ja kertonut, mitä mieltä olen. Sitä ei ole aina katsottu hyvällä."
Työelämän eriytyminen näkyy palkoissa. Naisvaltaisilla aloilla on usein huonommat ansiot. Etujärjestöissä tämä on perinteinen kiistanaihe.
Työntekijäpuolella halutaan tasa-arvoa yksittäisten työpaikkojen lisäksi myös eri ammattialojen välille. Perinteisten naisalojen palkkausta pidetään liian matalana.
"Ulkopuoliset eivät välttämättä ymmärrä, miten paljon teknologiaa esimerkiksi hoitotyössä tarvitaan. Se ei ole vain hoivaamista", sanoo SAK:n tutkija Linnea Alho.
EK:ssa halutaan katsoa palkkaeroja koko yhteiskunnan tasolla. "Täytyy vain hyväksyä, että työnantajilla on erilainen palkanmaksukyky", Anu Sajavaara sanoo.
"On myöskin kyseenalaista, onko järkevää ylipäätään sanoa naisvaltaisten alojen palkkoja kollektiivisesti pienemmiksi, koska monilla miesvaltaisilla aloilla on pienet palkat."
Se on feministien edunajamista, että haluttaisiin nyt jostain syystä
yleensä reilummat palkat tyyliin alk. 2500-3000 euroa kaikille aloille, missä naisia on paljon. Varjoon jäisi monia miesten aloja, joissa palkkaa ei edes paria tonnia kuukaudessa voida maksaa. Esimerkiksi joissain maaseutukunnassa taksimies saattaa ajaa useammankin vuoron 5 euron tuntipalkalla.
Naisten palkkauksesta puhuttaessa tehdään lmyös näkymättömiä vertailuja prostituution suuntaan. Kaupan kassaa, myyjätärtä, joka tienaa kympin tunnissa (siis päivävuorossa) helposti säälitellään, toisin kuin raskasta tapetointityötä tekevää miestä, jonka palkka on vaikka 11-12 euroa tunnille. Naisella on kuitenkin mahdollisuus seksityöläisenä tienata moninkertaiset kuukausiansiot ja kiertää veroja, joten kaupan kassana nainen saattaa helposti kokea itsensä hyväksikäytetyksi.
#1: "Ovatko kuntalaiset sitten poissa enemmän, koska työ on kunnissa erityisen rasittavaa? Ettei vain syynä olisi kunnissa yleinen — vai universaali? — lupa olla poissa muistaakseni kolme päivää ilman lääkärintodistusta?"
Varmasti kolmen päivän poissaololupa vaikuttaa, vaikka kaikki vastuulliset yrittävät selitellä, että asia ei olisi niin. Toinen seikka on, että useat kuntapuolen työt ovat sellaisia, että niissä ei ole mitään kiitosta tai urakehitystä tiedossa. Jos on työhönsä kyllääntynyt, on lopulta aivan sama miten työnsä tekee, kunhan ei saa kenkää. Tälläisessa ilmapiirissä poissaolot ilman lääkärin-/terveydenhoitajan todistusta ovat saavutettu työsuhde-etu.
Jonkinlaisia naispalkkaeriä, hankkeita ja korotuksia ajetaan tasaisin väliajoin ja poliittisestihan kyseessä on hyvä strategia, koska naiset äänestävät ahkerasti. Tämä täysin riippumatta siitä, ovatko naiset tosiasiallisesti jotenkin alipalkattuja; edunvalvonta ei ole kiinni tosiasioista ja työtaisteluissa uhripääoma on arvossaan. Muistaakseni julkisella sektorilla/kunnissa työntekijöistä jopa 70 % olisi naisia.
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Anu Sajavaaran kysymyksen voisi kääntää myös muotoon: ”Onko suomalaisen naisen itsetunto niin heikko, ettei voi lähteä miesvaltaiselle alalle?” Varmasti olisi mahdollista saada naisia lisää nuohoojiksi, linja-asentajiksi, katto-asentajiksi, palomiehiksi tai roskakuskeiksi.
Yksi kysymys:
Kuinka näissä miesten ja naisten ansioita vertailevissa tutkimuksissa huomioidaan kaikken kovatuloisimman eliitin palkkakeskiarvoa nostava vaikutus?
Eli tilastojen mukaan Suomen suurituloisin eliitti on vahvasti miesvaltainen. Tämä johtaa siihen, että miesten laskennallinen keskiansio voi olla huomattavasti palkkojen mediaania (keskivertomiehen todellisuudessa ansaitsema palkka) suurempi. Jos tässä tapauksessa verrataan palkkojen keskiarvoja, ei oikeasti kiinnitetä huomiota siihen, mitä Kimmo ja Kirsi Keskimääräinen ansaitsevat.
Jotain osviittaa palkkojen todellisesta erosta voisi saada vaikka vuoden 2009 tilastosta, jonka mukaan yksityidellä sektorilla miesten keskipalkka (kaikki Pasi Pomot ja Kalle Kovapalkkaiset mukaan laskettuna) 3146 EUR/kk ja naisilla (kaikki Jaana Johtajat ja Kati Kovapalkkaiset mukaan laskettuna) 2582 EUR/kk. Molempien sukupuolten keskiarvo oli 2993, joka on selkeästi lähempänä miesten keskipalkkaa, ja tarkoittaa käytännössä sitä, että suurin osa yksityisen puolen palkansaajista on miehiä. Kun samaan aikaan yksityisen sektorin mediaani palkka (se Kimmo ja/tai Kirsi keskiverron palkka) on 2603 EUR/kk eli suunnilleen sama kuin naisten keskipalkka, tarkoittaa tämä sitä, että tavallinen mies on tienannut vain hieman tavallista naista enemmän.
Laskennallisessa keskipalkassa näkyvä suuri ero voikin siis näiden lukujen perusteella olla pitkälti seurausta hyvin rajalliselle joukolle maksetuista erittäin korkeista palkoista, jotka nostavat miesten keskipalkkaa, mutta eivät näy kuin harvojen ja valittujen tilinauhoissa.
Jotta voisimme keskustella todellisista palkka eroista, pitäisi keskustelu käydä mediaani palkkojen pohjalta, jolloin koko porukasta vain prosentin tai parin nauttimat kymmen- jopa satakertaiset palkat eivät vaikuttaisi vertailuun. Ainoa syys palkkavertailuun nimenomaan laskennallisen keskipalkan perusteella lienee tiettyjen tahojen tarve korostaa eroja laskemalla tavallisen putkimiehen tai levypeltiseppän palkkaan myös osuus mm. Jorma Ollilan tai Mikael Liliuksen miljoona tuloista. Tokihan Jorman ja Mikaelin tulot, samoin kuin satojen muiden suurituloisten palkat nostavat keskimääräistä ansiota, mutta eipä se vaikutus näy keskiverto duunarin tilinauhassa millään tavalla.
#7
Nimenomaan näyttäisi siltä, että miehet työskentelevät korkeammissa asemissa sekä nais- että miesvaltaislla aloilla, joten siitä voisi päätellä, että naisvaltaisilla aloilla on itse asiassa korkeammat palkat, kun otetaan liäskis huomioon miesten tekemät suuremmat tuntimäärät.
Kunnan leivän kapeus näyttäisi olevan totta mediaanipalkoillakin, tosin ero yksityiseen puoleen kapenee.
Tilastokeskus, vuoden 2008 viimeinen neljännes (suluissa keskiarvopalkka):
Kaikkien kokoaikaisten mediaani: €2 551 (2 876)
Yksityisellä puolella: €2 603 (2 933)
Kuntapuolella: €2 362 (2 644)
Keskushallinto: €2 900 (3 199)
”Ulkopuoliset eivät välttämättä ymmärrä, miten paljon teknologiaa esimerkiksi hoitotyössä tarvitaan."
Se ei ole teknologiaa, vaan tekniikkaa.
#9"Kunnan leivän kapeus näyttäisi olevan totta mediaanipalkoillakin, tosin ero yksityiseen puoleen kapenee."
Vertailua pitäisikin tehdä julkisen puolen mies- ja naisvaltaisten alojen kesken, eikä yksityisen ja julkisen puolen kesken,
Poliisina, tai palomiehenä ei kyllä rikastu sen kummemmin kuin sairaanhoitajanakaan.
Tuosta naisten sairastamisesta. Ei taida olla luvassa kehitystä parempaan suuntaan. Onko siis elämä naiselle liian raskasta ja kiireistä? Pitäisikö naisen tyytyä historialliseen rooliinsa, jos ei kestä elämän kovuutta? Mene ja tiedä, mutta huolestuttavalta esimerkiksi tämä juttu tuntuu.
"
"Nuoria naisia kaatuu rivistä kuin heinää"
Tiistai 06.04.2010 klo 08:51 (päivitetty ti 11:47) Merina Salminen298 kommenttia
A
A
KUVA: Pasi Liesimaa/IL
Suomeen on kehittymässä eläkepommi, mutta sen aiheuttajia eivät ole ikääntyneet vaan nuoret aikuiset. Erityisesti nuoria naisia kaatuu rivistä kuin heinää.
Alle 35-vuotiaiden eläkekustannukset ovat suorastaan räjähtäneet. Elämänsä alkutaipaleella olevien nuorten ihmisten eläköityminen maksaa yhteiskunnalle jo 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Summa on kasvanut viidessä vuodessa kahdella miljardilla.
Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mielestä tilanteen tekee huolestuttavaksi se, että kaikki mittarit osoittavat lineaarisesti ylöspäin. Myös 16-34-vuotiaiden alkaneet Kela-sairauspäivärahakaudet ovat voimakkaassa kasvussa, samoin mielialalääkkeiden käyttö.
- Nousu on systemaattista ja kaikissa tilastoissa nuorten naisten ongelmat ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten, Vainio sanoo.
- Valtionbudjetti on 50 miljardia euroa vuodessa. Siihen verrattuna 6,6 miljardia on paljon rahaa, pääjohtaja lisää.
Masennus on yhä merkittävämpi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy. Mielialalääkkeitä käyttää säännöllisesti 700 000 suomalaista. Nuorten naisten masennusoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin nuorten miesten.
Kiusallista hallitukselle
Pääjohtajan mielestä nuorten aikuisten eläköityminen on hallitukselle kiusallinen uskottavuusongelma. Pääministeri Matti Vanhasen johdolla hallitus vaati taannoin eläkkeellejäämisen alaikärajan nostamista 65 vuoteen.
- Työelämän käytännöt ovat ristiriidassa juhlapuheiden kanssa. Liikaa on puhuttu vanhuuseläkkeen alarajasta. Suomen tulevaisuuden kannalta paljon suurempi ongelma on nuorissa aikuisissa, Vainio toteaa.
Työterveyslaitoksesta ei löydy patenttiratkaisua ongelmaan. Edessä on vuosien pitkäjänteinen, hallinnonalat ylittävä työ.
- Tulee yhteiskunnalle äärimmäisen kalliiksi, jos tämän trendin annetaan jatkua. Nyt tarvitaan nuorten Korpilampea, jossa kaikki asiaan vaikuttavat tahot - myös nuoret - miettisivät konkreettisia keinoja tilanteen helpottamiseksi.
Pääjohtajan mielestä työnantajien täytyy joustaa ja ottaa huomioon esimerkiksi nuoria aikuisia kuormittavat ruuhkavuodet."
Tämä artikkeli on julkaistu kokonaan Kauppalehdessä tänään 6.4.2010
Merina Salminen
Henry,
kun naisilla on miehiä enemmän poissaoloja, eli he lintsaavat työpaikaltaan kun pitäisi pohtia myös sitä, kuinka paljon naiset lintsaavat työpaikalla.
Olen nähnyt TV-mainoksen, jossa todetaan naisten käyttävän 33 tuntia viikossa kauneudenhoitoon. Tätä ei varmasti pystytä kaikkea tekemään vapaa-ajalla, kyllä se niin huikea luku on. Kuinka paljon menee työnantajan piikkiin aikaa, kun nainen vessreissullaan ehostaa itseään. Kyse on varmaankin useammasta tunnista viikossa. Ja se on kaikki pois tuottavasta työstä.
Toista se on miesten laita, hyvä jos hätäisesti vessassa edes käsiään pesevät kusemisen jälkeen. Eikä suurin osa edes pesekään.
Onko kukaan tutkija koskaan ottanut tätä räikeää työtehoeroa huomioon arvioitaessa palkkaperusteita, mitä?
Olemme nyt perimmäisten kysymysten äärellä veljet.
Seppo, tuosta miesten vessassa käymisestä. Toisen pesevät kädet, ennen kuin menevät vessaan, toiset sen jälkeen kun tulevat sieltä pois.
Käytännössä se on lähes aina nainen, joka jää lapsen kanssa kotiin lapsen sairastaessa - ilmeisesti miehen työ on niin paljon arvokkaampaa? Tuo kuntatyöntekijänaisen 12 päivää miehen 9: ää kohti saattaa siis heittää häränpyllyä kun mukaan lasketaan poissaolot lasten tähden.
Nainen käyttää 33 tuntia viikossa kauneudenhoitoon??? 3 tuntia on lähempänä totuutta.
Moninkertainen määrä kolmetuntisia menee naisen tekemään kotityöhön.
#15
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article58443.ece
"Tässä tutkimuksessa poissaoloihin vaikuttavia tekijöitä etsittiin työntekijöiden yleisestä terveydentilasta, työolosuhteista ja perheeseen liittyvistä tekijöistä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että naisilla oli miehiä enemmän terveysongelmia ja he kärsivät myös useammin työn fyysisestä kuormittavuudesta ja työuupumuksesta.
”Kysymys ei siis ollut siitä, että naiset näiden syiden vuoksi jäisivät miehiä herkemmin sairauslomalle, vaan siitä, että näitä ongelmia oli heillä enemmän kuin miehillä”, dosentti Mikko Laaksonen huomauttaa.
Perheeseen liittyvät tekijät eivät vaikuttaneet mainittavasti sukupuolten väliseen eroon lyhytaikaisten poissaolojen määrissä."
Henry, kuinka monta lapsiperhettä (lapset alle kymmenvuotiaita) tunnet, joissa lapset eivät ole petipotilaina kuumeessa, mahataudissa jne. monta kertaa vuodessa?
Minä en tunne yhtään.
#13
Hassua kyllä, olen nähnyt ainoastaan tv-mainoksen, jossa aikamäärän todetaan olevan 33 tuntia KUUKAUDESSA, ei viikossa...
(Silti määrä tuntuu yllättävän suurelta, sehän on enemmän kuin tunnin päivässä. En taatusti käytä kauneuteni eteen tuntia päivässä, vaikka siihen laskisi suihkukäynnit ja hampaidenpesut mukaan.)
Olisi mielenkiintoista lukea aiheesta: Matti Vanhasen naisseikkailut markkina-arvoteorian pohjalta tarkasteltuna.
Masennus vie eläkkeelle asiantuntijanaisia työuran loppupäässä: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1513931#fi
Mielenkiintoista, vaikka tutkimuksessa on tutkittu sekä miesten että naisten työkyvyttömyyttä, niin vain naisista stm puhuu tiedotteessaan.
"Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksessa tarkasteltiin työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta eri ammateissa sairausryhmittäin vuosina 1997-2006. Tutkimuksen aineistossa oli 272 000, iältään noin 30-64-vuotiasta työvoimaan kuulunutta henkilöä."
#20.
Tämä osoittaa hyvin kuinka valikoiva uutisointi on puhdasta politiikkaa. Tutkimuksista nostetaan aina esille miten asiat ovat naisten kannalta, miesten tuloksiin liittyvät erityispiirteet eivät ole merkittäviä / uutisoinnin arvoisia. Se on aina jotenkin erityisen huomionarvoista mitä naisten tulokset ovat, olivat ne sitten mitä tahansa. Kysymys on puhtaasti ideologisoituneesta tiedonvälityksestä ihan klassisessa mielessä.
#21.
Aivan, ja vielä erikoisemmaksi tiedote ja sen otsikointi tulee (joka on levinnyt Hesaria myöten), kun katsoo alkuperäistä tutkimusraporttia.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?fold...
En olisi itse keksinyt nostaa erityisesti esiin tutkijoiden tiedotteessaan väsäämää seikkaa asiantuntijanaisten masennuksesta jos olisin ollut sitä kirjoittamassa. Kyseessä on johtopäätösten kannalta aivan marginaalinen seikka. Mutta kaikki kolme tutkijaa ovatkin naisia.
Kuka lienee tiedotteen tehnyt? STM on tietysti surullisenkuuluisa feminismin linnake. Se tarkoittaa, että todennäköisyys todellisuuden ja tietoisuuden kohtaamisesta on tavallisesti penempi. Ideologia ja politiikka ohittaa usein rehellisyyden a tarkoituksenmukaisuuden. Kaiken lisäksi feministit tuntevat todellisuuden niin huonosti, että heillä ei ole hajuakaan siitä, miksi valtaosa porukasta inhoaa heitä. ;-)
Onko siitä muuten tutkimustietoa, että kuinka monta prosenttia miesten tuloista eri käytäntöjen kautta loppujen lopuksi päätyy naisten kulutukseen? Veikkasin, että luku olisi häkellyttävän suuri.
Kiitos tälle blogille ja sen kirjoittajalle siitä, että olette olemassa.
Valtiolla kuukuden ensimmäiseen sairaspäivään ei tarvittu edes terveyssisaren lupaa, soitto pomolle riitti. Ruokapöydässä nainen kysyi toiselta:" Joko ole pitänyt tämän kuun sairaspäiväsi?" Tämä saavutetun edun pitäminen korreloi tilastollisen merkitsevästi Stockan Hullujen Päivien kanssa.
Vuonna 1999-2000, jolloin ajankäyttötilasto tehtiin, tekivät täysiakatyötä tekevät naiset 83,6 % täysiaikatyötä tekevien miesten työtunnista. Silloin naisten ansiot ansiotasoindeksistä laskettuna oli noin 80 %. Tätä tilastoa käyttää Pentti Arajärven johtama Samapalkkatyöryhmä. Ansiotasoinksistä laskettu tilasto ei ota huomioon todella tehtyjä työtunteja.
Jäljelle jäävät virheet:
1. Ansiotasoindeksitilastossa on mukana lisät. Ex. tasa-arvoministeri Tuulikki Petäjäniemi sanoo STM:n selvityksessä:
Vakiintunut käsitys työmarkkinoilla ja oikeuskäytännössä on, että
- kokoaikaisesta ja osa-aikaisesta työskentelystä sekä
- yli- ja lisätöistä tai
- erilaisista olosuhdelisistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttäviä.
2. Kummassakaan tilastossa ei ole mukana asevelvollisia. Asevelvolliset voidaan huomioida kahdella eri tavalla:
A. Lisätään miesten työtunteihin vähintään 50 miljoonaa tuntia/vuosi.
B. Reserviläisten liiton puheenjohtaja on laskenut, että palkka-armeija maksaisi vähintään miljardi euroa lisää vuodessa. Tämä on siis asevelvollisten tekemän työn arvo.
Nämä kaksi virhettä huomioimalla voidaan perustellusti sanoa, että kokoaikatyötä tekevä mies saa vähemmän palkkaa tunnin työstö Suomessa kuin kokoaikatyötä tekevä nainen.
Tuo Sepon 33 tuntia viikossa kuulostaa aika hurjalta luvulta. Tuskin ainakaan pelkkään meikkaukseen, hiustenlaittoon ja vaatteiden valintaaan menee noin kauan. Lisänä tietenkin kaikki jumpissa käynnit ja kurkkunaamiot, niin voidaan olla lähellä. Maarian 3 taas on varmasti jyrkästi alakanttiin. Eikös Henry puhunut joskus kahdesta tunnista jotenkin tyyliin "jos naiset arvostaisvat luonnetta enemmän kuin ulkonäköään, he meikkaamisen sijasta käyttäyisivät kaksi tuntia päivässä luonteenkehittämiseen, eikä meikkaamiseen." Sitten on naisten kohdalla vielä se juoruaminen työpaikoilla. Sekin laskee työtehoa kun pääsevät kertaamaan, mitä se naapurin akka onkaan kukkapenkkiin istuttanut.
Huh, 33 h / vko tekee kauneudenhoitoa melkein 5 h / päivä. Eipä jää liikaa aikaa imurointiin ja pyykinpesuun, jos töissä menee 8 h, työmatkassa 1 h ja untakin pitäisi saada 7 h.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 29 kommenttia