*

Henry Laasanen Kirjoituksia miesten tasa-arvosta ja pariutumisesta

Mitä puoluetta miesasiamies äänestäisi?

Tarkastelen tässä kirjoituksessa eri puolueiden miesasiamyönteisyyttä niiden mediajulkisuuden valossa. Eli mitä on sanottu vuosien varrella miesasian puolesta tai vastaan. Tarkastelen puolueita vain miesasian näkökulmasta.

Kokoomus, Keskusta ja Kristillisdemokraatit ovat miesasiamiehelle ongelmallisia puolueita: ne eivät ole sanoneet miesasiasta juuri mitään. Ehkäpä niitä ei miesasia edes kiinnosta. Toisaalta voidaan spekuloida, että niiden (ainakin jossain määrin) edistämä oikeisto-konservatiivisuus on miehille edullista, vaikka sitä ei miesasiana erikseen mainostetakaan.

Yle kertoo, että Sari Essayahin (kd.) mukaan kristillisdemokraateissa ”Miesasia on selvästi vahvistunut”. Kristillisdemokraattinen puolue hyväksyi jo tammikuussa laajan tasa-arvo-ohjelman, jossa sivutaan miesnäkökulmaa niin opetussuunnitelmissa, työelämässä kuin terveyspalveluissa. Tuomo Puumala (kesk.) kertoo, että ”Miespolitiikalle on varmasti tilausta ja se on syntynyt aidosta tarpeesta, mutta kyllä ennemmin naispoliittista ohjelmaa tekisin”. Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen (kok.) kertoo, että "Meillä ei ole aistittu, että miesasiaa puuttuu agendalta, mutta osallistumme mielellämme keskusteluun".

Perussuomalaisia pidetään miesten puolueena, koska suuri enemmistö puolueen kannattajista on miehiä. Perussuomalaisilta on kuitenkin vaikea löytää lausuntoja miesasian puolesta tai vastaan. Kuinka pitkälle maine miesten puolueena riittää?

RKP ainakin ottaa osaa tasa-arvokeskusteluun, koska tasa-arvoministerinä on Stefan Wallin, joka on julkisuudessa kaivannut miesten huomioimista tasa-arvotyössä. Toisaalta Wallin määrittelee itsensä ”radikaaliksi feministiksi”. On vaikea ymmärtää, miksi kukaan järjen voimissa oleva mies haluaisi yhdistää itsensä radikaalifeministeihin, jos on yhtään perehtynyt käsitteen sisältöön. Myös Wallinin teot miesasian puolesta näyttävät olemattomilta. Sen sijaan hän on vahvistanut stereotyyppistä käsitystä siitä, että tasa-arvo tarkoittaa käytännössä naisten aseman parantamista.

Ongelmallista oikeisto-konservatiiveissa on miesasiamiesten kannalta se, että ne ovat vahvin moottori miesten asevelvollisuuden ylläpitäjänä. Muutenkin ne ylläpitävät miehille asetettua maskuliinista rooliodotusta - feminiinisen rooliodotuksen vaatimisesta ne ovat kuitenkin luopuneet. Ne ovat siten seksistisiä miehiä syrjivällä tavalla. Näyttää myös siltä, että esim. kokoomuksessa ja keskustassa tasa-arvoasiat ovat täysin puolueiden naisjärjestöjen hanskassa. Noiden puolueiden miehillä ei ole sanansijaa puolueen tasa-arvo-ohjelmien suhteen.

Vuosi sitten Vasemmistoliitto ja vihreät alkoivat ajaa miesasiaa. Vihreä miesliike on huolissaan erityisesti miesten suuresta riskistä syrjäytyä tai joutua työttömäksi. Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Martti Korhosen mukaan nyt on korkea aika käydä laaja-alainen yhteiskunnallinen keskustelu miehen asemasta Suomessa.

Toisaalta vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tunnettuja telaketjufeministien tyyssijana, jota muutama miesasia-aktiivi tuskin hetkauttaa. Vihreiden tiedote kertoo, että “Feminismi on kaikkien etu!” ja että "Feminismi on jokaisen lainmukainen velvollisuus". Vasemmistonaiset on vaikutusvaltainen organisaatio ja he vaativat mm. seuraavaa:
Vasemmistoliikkeiden on otettava feministiset teoriat ja käytännöt huomioon. Vain siten muuttuvan maailman ongelmiin löydetään ratkaisuja ja vain siten saavutetaan laajempaa kannatusta myös naisten keskuudessa.
SDP:n puoluesihteeri Ari Korhonen sanoo, ettei "ole perustamassa demarimiehiä". Ylen mukaan Perusduunari vierastaa SDP:n naisellisia kasvoja. Jutta Urpilaisen, Tarja Filatovin ja Maria Guzenina-Richardssonin troikkaa arvosteli SDP:n ohjelmajohtaja Juha Eskelinen. Hänen mielestään demareiden heikoin lenkki on miesvaje johtotehtävistä, mikä karkottaa raavaita duunareita. SDP:n Dooris-lehti on ollut eräs feministipropagandan pahimmista tyyssijoista, kuten myös vihreiden naisten lehti Syöjätär ja vasemmistonaisten lehti Pippuri. Tarja Filatovin klassinen vaatimus kuuluu seuraavasti:
"Jos palkkaeroja ei saada kurottua umpeen, on naisten “leivän hintaa” laskettava tai verotusta alennettava sukupuolen mukaan."
Mukana SDP:ssä on myös Elina Aaltio

"Suurin harhaluulo tasa-arvoisesta varhaiskasvatuksesta on se, että päiväkoteihin tarvittaisiin lisää miespuolisia työntekijöitä tarjoamaan miehen mallia pienille pojille. Väärin. "Miehen" tai "naisen" malleja nimenomaan ei tarvita, mikäli halutaan edistää tasa-arvoa.

Add men and stir -argumentti on muissakin yhteyksissä yleisesti käytetty arkijärjen luoma kammotus. Lisää miehiä sosiaalityöhön, peruskouluihin tai päiväkoteihin, ja ihmiset saavat tasa-arvoista kohtelua? Miten yksin miehen läsnäolo jo riittäisi tasa-arvon saavuttamiseen?

Tasa-arvo ei etene askeltakaan sillä, että joka paikassa on yhtä paljon miehiä ja naisia. Tarvitaan asenteiden ja ajatusrakenteiden tiedostamista ja tietoista muuttamista. Siihen kykenevät kyllä sekä miehet että naiset. Mutta arkijärjen käyttö ei ole silloin sallittua. Tarvitaan kriittistä analyyttisyytta.

On vähättelevää sanoa, ettei opettaja, sosiaalityöntekijä tai lastentarhanopettaja kykenisi kohtelemaan miehiä ja naisia, tyttöjä ja poikia, yhtä kunnioittavasti ja tasapuolisesti."
Oma lukunsa on Sosialidemokraattisten opiskelijoiden SONK ry:n feministinen manifesti, jonka mukaan
"SDP:n tulisi julistautua feministiseksi puolueeksi. Sukupuolten välisen tasa-arvon eteneminen tarvitsee feminististä ajattelua."
Miesasiamiehen valinta oikeiston ja vasemmiston välillä on vaikea. Hiukan sama kuin kysyttäisiin: haluaisitko mieluummin sairastua kuppaan vai tippuriin. Oikeisto ei puhu juuri mitään miesasian puolesta. On vaikea edes sanoa, ketä oikeiston ehdokasta pitäisi äänestää. Vasemmistosta löytyy paljon miesasiamiehiä ja puheita miesasian puolesta. Vasemmistopuolueet ovat kuitenkin perinteisesti olleet telaketjufeministisiä. Todennäköistä onkin, että ääni vasemmiston miesasiamiehelle sataa telaketjufeministien laariin. Ilmeiseltä kuitenkin näyttää, että SDP on miesasiamiehelle huonoin vaihtoehto. Se on täynnä telaketjufeministejä, eikä yksi Ilkka Taipale kesää tee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

mies.asia (nimimerkki)

Miesasia on joskus emotionaalisesti tuskallinen harrastus. Se tuli jälleen todistetuksi tätä käsittämättömyyden kavalkadia lukiessa.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Turun kaupungin sosiaalitoimesta saadun selkävoiton jälkeen todennäköisesti Yhtenäistä Venäjää: sillä on ydinaseitakin.

Jari S (nimimerkki)

Yhteiskunnassamme on tapahtunut hieman kummallinen vääristymä siinä mielessä että miehet tekevät pääosan niistä työtehtävistä joista yhteiskuntamme varallisuus tulee, eli teknologiateollisuudessa ja vientiyrityksissä.

Ja naiset ovat pääosin työssä julkisella sektorilla käyttämässä tuota varallisuutta. Minusta tuntuu että täytyy ryhtyä varsin tarkaksi sen suhteen ketä tulevaisuudessa äänestää jotta suomalaista miestä ei aivan täysin unohdeta yhteiskunnassamme.

Jari (nimimerkki)

Jälleen asiaa Laasaselta. Ehkäpä tuo oikeisto on aavistuksen suopeampaa miehille. Siis toki vain minun mielestäni.

mies.asia (nimimerkki)

"Vasemmistonaisten Valtikka eli hallitus valitaan joka kolmas vuosi. Kuluvan kauden- - ja varapuhenaiset tutkija Kaarina Kailo Kiimingistä - -" (Vasemmistonaiset)

Siis... mitä... Kaarina... Kailo?

Öh, tietynlaisten... feminististen ajatelmien... kruunaamator kuningatar? Ihan oikeesti nyt, Vasemmistonaiset?

Käyttäjän indy kuva
Torsti Äärelä

terve!

mielenkiintoinen kysymys. pistän asian hautumaan elikkä myös kirjoituslistalle.
lupaan julkaista asiasta bloggauksen eli kirjoituksen perjantaina 26.03.2010 iltapäivällä elikkä muutaman päivän päästä...

mies.asia (nimimerkki)

"Vasemmistonaisten hallitus Valtikka on myöntänyt Pro feminismi 2009 -palkinnon kansanedustaja Kari Uotilalle."

Kari Uotila on tehnyt hyvääkin työtä, mutta tuollaisen ja etenkin tuon nimisen palkinnon vastaanottaminen on lähinnä häpeärangaistus, kun ottaa huomioon keskimääräisen ideologisen sitoutuneen feministin ajatusmaailman. Muistuttanee signaaliarvoltaan TANEn jakamaa Miehen työ -tunnustusta.

mies.asia (nimimerkki)

Muutamassa yhteydessä on tullut esiin se, että useimmat feministit vastustavat tätä pahaa uusliberalismia (taannoinen politiikan iskusana, joka kuvaa kaikkea ikävää), mutta useimmat feministit ovatkin ajatusmaailmaltaan lähinnä jonkin sortin totalitaristeja tai ainakin täysin irti reaalimaailmasta.

Joten minkä tahansa puolueen, joka ajaa uusliberalismia, on pakko olla hyvä valinta, vai? (Lähinnä retorinen kysymys.)

Nyymi (nimimerkki)

Kannattaa muistaa ketä tasa-arvopolitiikkaa ovat viime vuosina hallinneet: nimittäin keskustaoikeistolaiset suuret puolueet kuten Keskusta, Kokoomus ja SDP (Lipposen kaudella). Viime aikoina Vihreissä ja Vasemmistossa on alettu herätä miesasialle, mutta puolueiden tasa-arvopolitiikkaa hallitsee edelleen feminismi. Miesasiamiehelle on vain huonoja vaihtoehtoja, mutta jos on pakko valita ketä äänestää, niin silloin valinta on vihervasemmistolainen miesasiamies.

vanha Aatami (nimimerkki)

Yksikään puolue Suomessa ei ole kiinnostunut miesten asemasta ja sen epäkohtien korjaamisesta. Perusmiehen tuntoja ei edes ymmärretä. Vassujen ja vihreiden räpellys on surkuhupaisaa ja epäuskottavaa. Nehän ovat olleet perustamisestaa lähtien naisten puolueita. RKP:n Wallin ilmoittaa olevansa "radikaali feministi". Se vahvistaa monien käsitystä suomenruotsalaisista miehistä.

Kansan syvät rivit ovat saaneet nettikirjoituksillaan poliittisen eliitin mamu-asenteet piirun verran järkevään suuntaan. Ilmastonmuutospelottelu ei enää pure kansan enemistöön. Painetaan nyt marginaaliin naisille etuoikeuksia suova tasa-arvohyysäys. Näin siitäkin huolimatta, että viehättävät naiset ovat viehättäviä.

Jorma (nimimerkki)

"Oikeisto ei puhu juuri mitään miesasian puolesta. On vaikea edes sanoa, ketä oikeiston ehdokasta pitäisi äänestää. Vasemmistosta löytyy paljon miesasiamiehiä ja puheita miesasian puolesta. Vasemmistopuolueet ovat kuitenkin perinteisesti olleet telaketjufeministisiä. Todennäköistä onkin, että ääni vasemmiston miesasiamiehelle sataa telaketjufeministien laariin."

Niinpä. Valitettavasti kovin hyvää vaihtoehtoa ei oikein ole tarjolla.

Tässä onkin iso haaste miesasiamiehille: on saatava poliitikot ymmärtämään se, että miehet huomioon ottavalla tasa-arvopolitiikalla poliitikot voisivat kehittää yhteiskuntaa parempaan suuntaan ja poistaa vakavia yhteiskunnallisia epäkohtia.

Jos miesasiamiehet onnistuvat ennen ensi eduskuntavaaleja nostamaan jotain teemojaan esille julkisuudessa siinä määrin, että ilmeinen ja hyvin perusteltu muutostarve muuttuu todelliseksi poliittiseksi muutospaineeksi, niin kehitysmahdollisuudet ovat hyvät. Poliitikot ovat pääosin narsistisia, vallanhimoisia opportunisteja, eivät mitään vakaumuksellisia feministejä.

Isyyteen liittyvät teemat, kuten aidosti jaettu vanhemmuus erotilanteissa, ja jopa asevelvollisuuden epätasa-arvoisuuden korjaaminen voisivat olla teemoja, joihin liittyen muutospaineen aikaansaaminen saattaisi olla mahdollista. Etenkään isyys- ja eroasioissa laajemman muutosrintaman muodostuminen ei ole täysi mahdottomuus, jos vain asiat osataan esittää oikeassa valossa, eli lapsen ja myös naisten etua korostaen.

Paljon on siis miesasiamiesten omissa käsissä. Aikaa on, mutta julkisuuden saamiseksi täytyy olla agressiivisempi, innovatiivisempi ja kovaäänisempi. Eivät ympäristöasiatkaan nousseet poliittiselle agendalle ilman näyttäviä julkisuustemppuja.

Sinänsä näkisin, että oikeistopuolueissa on miesasian edistämisen kannalta suurin potentiaali. Valtaosa äärilinjan feministeistä on myös jonkin sortin vasemmistohihhuleita ja puunhalaajia, joten heidän ääniään ei oikeisto tule saamaan millään. Niinpä oikeiston kannattaisi poimia tasa-arvoa kannattavien ihmisten äänet. Heitä on monin verroin feministejä enemmän. Oikeistopuolueiden kannattaa siis laatia itselleen sellainen tasapainoinen ja uskottava tasa-arvopoliittinen linja, joka huomioi myös miesten tarpeet.

Vasemmistolta voi löytyä paljon näennäistä aktiivisuutta, mutta teot uupuvat, eivätkä puheet ole olleet likimainkaan niin kriittisiä feminismin suhteen, kuin niiden olisi pitänyt olla. Vaikka Vihreiden tuore yhdenvertaisuusohjelma on ihan ok-tasoa (siis suhteessa olemattomaan kilpailuun), siitä puuttuu konkretia miesten aseman parantamiseksi.

tuli vain mieleeni (nimimerkki)

siis, suoraansanoen tällaiset ihme naistutkijat ja miesasiatyöryhmää ym... kummallisuudet ovat vaan niin outoja, että huhheijaa!!!

ja miksi nämä miehetkin tuntuvat olevan piipittäjiä?

HALOO UKOT!

Ryhdistäytykää! Suomalainen NAINEN tarvitsee suomalaisen MIEHEN - jota voi katsoa ylöspäin!

kaikenmaailman piipittäjät saavat suomalaisen naisen pelkästään kananlihalle.

Herkkä saa olla, mutta jotain rajaa hei!

mies.asia (nimimerkki)

Sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden SONKin Feministisestä manifestistä, jonka voisi kuvitella olevan osittain parodiaa, mutta ei se ole, vaan:

"Sukupuolten välinen ja sisäinen epätasa-arvo johtuu patriarkaalisesta ja heteronormatiivisesta valtajärjestelmästä."

"Sukupuolen sosiaalinen konstruktio on tärkein sukupuolirooleja selittävä tekijä"

"Tiedostaminen on ensimmäinen askel vapautumisen tiellä."

"Tämä tarkoittaa olemassa olevien heteronormatiivisten ja maskuliinisten vallankäytön ja valtahierarkioiden murtamista."

"Sosialidemokratian on sitouduttava naisliikkeen päämääriin."

"Väkivaltaa käytetään miesten valta-aseman eli patriarkaatin uusintamiseen. - - Myös nainen voi harjoittaa miehisiä väkivallan muotoja."

"Kriittisen sukupuolentutkimuksen [!!!] tuloksia tulee ryhtyä käyttämään paremmin hyväksi koulutuksessa ja sen suunnittelussa."

"Naisvaltaisten alojen huonompaa palkkatasoa ei voida selittää työn vaativuudella tai koulutustasolla. Kyse on patriarkaalisesta vallankäytöstä ja taloudellisesta sorrosta. Lisäksi naisten pitäminen syrjässä päätöksen teosta on kulttuurista sortoa. - - Sukupuolten väliset palkkaerot on poistettava."

"Heteronormatiivisuus on patriarkaatin tapaan hegemoninen valtarakenne ja diskurssi, jolle sukupuolisopimus myös suomalaisessa yhteiskunnassa rakentuu."

"Heteronormatiivisuutta tulee purkaa määrätietoisesti koulutuksen ja kasvatuksen kautta tarjoamalla tietoa eri seksuaalisuuksista ja sukupuoli-identiteeteistä."

Voi ei -- ja sitä sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus.

Käytännön ideoissa on jotain järkeäkin utopiahötön ja naistutkimuskonstruktionismin lisäksi, mutta ideologisissa lähtökohdissa ei mitään. Naistutkimuksen tuottamat harhaanjohtavat ideat on sisäistetty manifestissa kammottavan hyvin.

No, typeryyden (ja naistutkimuksen) edessä itse jumalatkin ovat voimattomia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Mites olis Liberaalit? Puolueohjelmastamme ei tosin löydy kuin seuraava melko ylimalkainen lause:

"Lain tulee kohdella kaikkia kansalaisia tasa-arvoisesti rodusta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, fyysisistä tai henkisistä eroista, asuinpaikasta, elämänkatsomuksesta tms. riippumatta."

mutta sanatarkasti tulkittuna tuo ajaa nimenomaan tasa-arvoa ja molemmille sukupuolille samoja oikeuksia ja samoja velvollisuuksia. Asevelvollisuuslakimmehan on kiistatta miehiä syrjivä, joten tuon mukaan se pitäisi tasa-arvoistaa. Eikä feminismi yleensäkään aatteena taida oikein liberalismiin istua, koska liberalismi lähtee siitä, että ihmisiä kohdellaan yksilöinä eikä tietyn sukupuolen edustajina.

Liberaalit eivät tosin vielä ole edes puoluerekisterissä, mutta meitä voi auttaa pääsemään sinne.

Virittäjä (nimimerkki)

Politiikka on pitkälti imagonhallintaa. Puolueen ei luultavasti kannata sitoutua käsityksiin,
-jotka ovat eritääin suurella todennäköisyydellä pötyä (ilmastomuutoksen kieltäminen) tai
-joita kannattaa suuri joukko pöpipäitä (mamukriitikot)

Miesasian ongelma ei ole huonot argumentit ja pöpipäiden määräkään ei tunnu olevan kovin suuri. Ongelma onkin tavallaan vastaanottajien puolella: äänestäjillä on vaikeuksia hyväksyä miesasialiikkeen esittämiä ongelmia ongelmiksi. Pikemmin ongelmien esiin nostamista pidetään epämiehekkäänä ruikutuksena.

Puolueen imagon kannalta ei kannata suin päin rynnätä tukemaan hiukan nörttimäisiä ruikuttajia. Tästä (hui, diskursiivisesta) näkökulmasta on helppo ymmärtää puolueiden varovaisuus tai jopa koko liikkeen kieltäminen.

Miesasialiike on siis kaikkien nuorten poliittisten liikkeiden perimmäisen kysymyksen äärellä: millä strategialla juuri meidän esittämämme yhteiskunnalliset ilmiöt saadaan tärkeiksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi kansalaisten keskuudessa.

En nyt rupea sellaista strategiaa väsäämään, kun kompetenssikaan ei riitä. Sanonpa kuitenkin, että ongelmat ja mahdollisuudet ovat ikään kuin peilikuva feminismiin perustuvien poliittisten toimijoiden vastaavista. Miesliikkeen ei tarvitse vääristellä keskeisiä faktoja, eikä miesliike perustu niin hämäriin teorioihin, että niistä ei kehtaa julkisuudessa puhua. Miesliikettä vastaan taas toimii em. mainitut mielikuvaongelmat, jotka syövät luotettavuutta muuten legitiimeiltä väitteiltä (kun feminsitit taas tuntuvat voivan väittää vuodesta toiseen mitä tahansa).

Miesasia pitää pystyä paketoimaan niin nättiin pakettiin, että puolueet alkavat kilpailla, kuka sitä saa edustaa. En tiedä miten se tapahtuu, mutta uskottavuuden hankkimiseen taitaa mennä joka tapauksessa vuosikausia. Jos oikein huonosti käy, perimäämme kuuluu ongelmiaan vatvovan, "naismaisen" miehen inhoaminen. Silloin ei riitä vuosikaudetkaan. Tosin en usko, että noin on.

mies.asia (nimimerkki)

Hetken asiaa mietittyäni luulen, että miesasian kannalta etenkin SDP ja Vasemmistoliitto ovat antaneet pitkään niin vahvoja negatiivisia näyttöjä, että nykyisellä puoluelinjalla niitä ei ole mahdollista äänestää, vaikka ehdokas olisi hyväkin.

SDP on todella ehkä tämän hetken ykkönen miesvihamielisyydessään ja järkevästi muotoillun ja toteutetun tasa-arvon vastaisuudessaan. (Tunnustettakoon, että olen äänestänyt demaria pari kertaa, mutta tiedostavuuteni lisäännyttyä se ei ole enää ainakaan toistaiseksi mahdollista.)

Vihreissä (joiden ehdokasta olen myös äänestänyt) on tapahtunut äskettäin positiivista liikehdintää, kyllä, mutta kyseessä on silti feministipuolueeksi julistautunut naisorganisaatio. Ääni menisi luultavasti ennemmin radikaalifeministille kuin yhteiskunnallisen ympäristön kannalta kestävään käyttöön.

Kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat erottautuneet lähinnä negatiivisten näyttöjen puutteella, mutta sekin on sentään jo jotakin.

Virittäjä (nimimerkki)

Tuli mieleen, että lapsista puhuminen on usein varma veto. Tässä tapauksessa miesliike puhuisi pojista ja nuorista miehistä ja näiden tasa-arvo-ongelmista. Poikien ja nuorten miesten ongelmien nostaminen kansakunnan agendaan pitäisi olla paljon helpompaa kuin miesten ongelmien.

Minäkin olen tästä asiasta kiinnostunut pitkälti juuri siksi, että Suomen tulevaisuuden kannalta poikiin pitäisi panostaa nykyistä enemmän.

Toinen tärkeä syy on feminismin vastenmielisyys näissä lasten ja poikien asioissa ja toki muutenkin. En muutenkaan voi sietää valehteluun ja vihanlietsontaan perustuvaa poliittista toimintaa ja sitähän feminsimi usein on. Strategisesti feminsimin kimppuun hyökkäily tuskin edistää miesliikkeen salonkikelpoisuutta. "Ruikuttajia ja vielä raukkamaisesti lyövät naisia!"

Jorma (nimimerkki)

"Miesasia pitää pystyä paketoimaan niin nättiin pakettiin, että puolueet alkavat kilpailla, kuka sitä saa edustaa. En tiedä miten se tapahtuu, mutta uskottavuuden hankkimiseen taitaa mennä joka tapauksessa vuosikausia."

Imago-ongelmista miesaktivismin kohdalla on juuri kysymys. On poliitikolle helpompaa pitää naisten puolta kuin miesten. Väkivaltaa, syrjäytymistä, asunnottomuutta, alkoholismia, työttömyyttä, koulutus- tai uraongelmia yms. pidetään merkittävinä ongelmina vain, kun niistä kärsii nainen, sillä miehen oletetaan vain purevan hammasta yhteen ja ratkaisevan ihan yksin kaikki ongelmansa. Lyhyesti: kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta naiset ovat tasa-arvoisempia kuin miehet.

Muutoksia ei tehdä hetkesssä, kun ongelma on syvällä asenteissa ja kulttuurissa, mutta pienempiä askelia eteenpäin voidaan ottaa piankin, jos vain muutospaine saadaan tarpeeksi kovaksi. Poliitikkojen voi olla hyvin vaikea selittää, miksi STM:n tasa-arvoyksiköstä ei löydy miehiä, miksi vanhemmuutta ei erotilanteissa voitaisi jakaa kuten muissa pohjoismaissa tai miksi asevelvollisuus koskee vain miehiä. Ei kukaan täysjärkinen ihminen voi väittää nykytilannetta näiltä osin tasa-arvoiseksi.

Miesaktivistien on vain saatava kysymyksensä esille. Nyt poliitikot eivät joudu vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin, ei ole mitään muutospainetta. Ihan samalla tavoin ympäristöasiat olivat sivuseikka politiikassa hyvin pitkään. Mutta eivätpä ole enää.

Jorma (nimimerkki)

"Poikien ja nuorten miesten ongelmien nostaminen kansakunnan agendaan pitäisi olla paljon helpompaa kuin miesten ongelmien."

Olen täysin samaa mieltä, vaikkakin tyttöjen ja nuorten naisten todelliset tai kuvitellut ongelmat uhkaavat jyrätä poikien ja nuorten miesten aseman alleen. Koulutuksen kohdalla tämän näkee selvästi: pojilla menee huonosti, mutta ainoastaan tyttöjen tilanne huolettaa tasa-arvoviranomaisia.

Miesliikkeen kannalta olisi hyvä korostaa sitä, kuinka miesten aseman parantaminen hyödyttää myös naisia. Esimerkiksi syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle suuri lasku, eikä vanhemmuuden päätyminen erotilanteissa yksin äideille tee naisista yhtä houkuttelevaa työvoimaa kuin miehistä.

Henry Laasanen

#17
"Tuli mieleen, että lapsista puhuminen on usein varma veto. Tässä tapauksessa miesliike puhuisi pojista ja nuorista miehistä ja näiden tasa-arvo-ongelmista."

Tuo on tietenkin totta ja niin monet miesasiamiehet maailmalla ovat tehneetkin. Tuo strategia on kutenkin kaksiteräinen miekka: se hyväksyy sen tosiasian, että miehet itsessään eivät ole niin arvokkaita, että he kaipaisivat oikeuksia. Siten "lapset etu" strategiaa on mielestäni syytä käyttää säästellen.

Jorma (nimimerkki)

Ei lasten etua kannata joka asiassa korostaa, mutta esimerkiksi tasa-arvoisemmasta vanhemmuudesta puhuttaessa se on ihan paikallaan.

Klassinen win-win-tilanne: lapsi saa erossakin pitää toimivat yhteydet sekä isää, että äitiin, isä saa tasa-arvoisen aseman vanhempana ja hänen suhteensa lapseen säilyy ja kehittyy, äiti puolestaan ei jää yksin lastenhoidon taakan alle. Kaikki voittavat, ja yhteiskunnalla menee paremmin, kun raastavat eroriidat vähenevät.

Ihmetellä täytyy, miksi tämäkään teema ei tunnu puolueille kelpaavan.

TP (nimimerkki)

Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri Ralf Sund olisi varmaan enemmän kuin kiinnostunut ajamaan miesasiaa Vasemmistoliitossa, jos asian yleinen hyväksyttävyys ja mielenkiintoisuus nousisi sille tasolle jonne se kuuluu. Hänhän on tätä miesasiaa vienytkin jonkin verran eteenpäin. Kimmokkeena taisi olla hänen avioeronsa ja huoltajuuteen liittyneet ongelmat.

bmad (nimimerkki)

tulivainmieleen: ai naisella pitäisi olla absoluuttinen oikeus katsoa miestä yköspäin ja miehen oltava senlaatuinen jyrä, joka lakoaa naiset alleen? Kyl myös miehellä tulee olla oikeus katsoa naista ylöspäin ja naisella oikeus katsoa miestä alaspäin. Tasa-arvoon ei kuulu patriarkaalinen elämänasenne, vaan se antaa myös naiselle oikeudet tietää asioista ja olla viisaampia.

bmad (nimimerkki)

jorma: miehellä on nykymaailmassa niin kova välinearvo, että jos nainen viskaa hänet pihalle muu yhteiskunta olettaa miehen tehneen jotakin niin konkreettisesti väärin, ettei tarvitse oikeutta tavata lastaan. Kun naisilla on yleensä liian kova pyöritysvoima parimarkkinoilla on riskaabelia lähteä ajamaan naisten hylkäämien miesten perusoikeuksia. Mahdollisuudet vaikuttaa huoltajuuspäätösajatteluun voivat olla heikot niin kauan kun naisten aivoituksille annetaan muutenkin liikaa arvoa. Parasta onkin, että mahdollisimman monet miehet saavat tietoa altisteisesta asemastaan yhteiskuntamme rakenteissa. Turha uskotella itselleen, että kun on naisystävä asiat ovat silloin riittävän hyvin.

Henry Laasanen

#22
"Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri Ralf Sund olisi varmaan enemmän kuin kiinnostunut ajamaan miesasiaa Vasemmistoliitossa"

Epäilemättä, kuten myös paljon miesasiaa esille nostanut Kari Uotila. Nais- ja miesjärjestöjen välinen sisäinen voimasuhde on kuitenkin ratkaisevaa kokonaisuuden kannalta. Puolueiden naisjärjestöillehän on olemassa lakisääteinen rahoitus, kun miesjärjestöille ei likene juuri mitään.

Virittäjä (nimimerkki)

"Tuo strategia on kutenkin kaksiteräinen miekka: se hyväksyy sen tosiasian, että miehet itsessään eivät ole niin arvokkaita, että he kaipaisivat oikeuksia. Siten ”lapset etu” strategiaa on mielestäni syytä käyttää säästellen. "

Niin kai. Pitäisi kuitenkin miettiä, millä strategialla tasa-arvon käsitettä pystyttäisiin laajentamaan kansalaisten tietoisuudessa käsittämään muutakin kuin naisten asemaa (ja joidenkin vähemmistöjen).

Miesten ongelmista puhumalla se on onnistunut aika hitaasti. Akselilla miesasia--naisasiamyönteinen kansa on lähes kokonaisuudessaan naisasian puolella, kuten tasa-arvobarometrin perusteella voi päätellä (jos tuossa tutkimuksessa kyse ole feministisestä kusetuksesta). Miesasiaan suhtaudutaan parhaimmillaan vähätellen, pahimmillaan ivaten.

Nyt pitää siis keksiä, miten vihollisen rintamaan puhkaistaan aukko ja perustetaan sillanpääasema. vihollinen on siis tietysti feminsimi, joka vahtii tasa-arvokäsitteen rajoja ja samalla sitä, mistä asioista voi puhua uskottavasti tasa-arvo-ongelmina.

(Taas lipsahti feministien haukkumisen puolelle, vaikka juuri paheksuin sitä. Ehkä poliittinen intohimo vaatii vihollisen.)

Virittäjä (nimimerkki)

"Tuo strategia on kutenkin kaksiteräinen miekka: se hyväksyy sen tosiasian, että miehet itsessään eivät ole niin arvokkaita, että he kaipaisivat oikeuksia. Siten ”lapset etu” strategiaa on mielestäni syytä käyttää säästellen. "

Niin kai. Pitäisi kuitenkin miettiä, millä strategialla tasa-arvon käsitettä pystyttäisiin laajentamaan kansalaisten tietoisuudessa käsittämään muutakin kuin naisten asemaa (ja joidenkin vähemmistöjen).

Miesten ongelmista puhumalla se on onnistunut aika hitaasti. Akselilla miesasia--naisasiamyönteinen kansa on lähes kokonaisuudessaan naisasian puolella, kuten tasa-arvobarometrin perusteella voi päätellä (jos tuossa tutkimuksessa kyse ei ole feministisestä kusetuksesta). Miesasiaan suhtaudutaan parhaimmillaan vähätellen, pahimmillaan ivaten.

Nyt pitää siis keksiä, miten vihollisen rintamaan puhkaistaan aukko ja perustetaan sillanpääasema. Vihollinen on siis tietysti feminismi, joka vahtii tasa-arvokäsitteen rajoja ja samalla sitä, mistä asioista voi puhua uskottavasti tasa-arvo-ongelmina.

(Taas lipsahti feministien haukkumisen puolelle, vaikka juuri paheksuin sitä. Ehkä poliittinen intohimo vaatii vihollisen.)

Henry Laasanen

#14
"Mites olis Liberaalit?"

En ole tarkemmin perehtynyt liberaalien tavoitteisiin. Jos tavoitteena on markkinaliberalismi, niin se ei saa suurta kannatusta ainakaan feministisiltä kirjoittajilta:

"Markkinaliberalismi on muodollista tasa-arvoa kannattava ideologia: se korostaa vapaata kilpailua ja samoja lähtökohtia kaikille osallistua kilpailuun. Markkinaliberalismille tyypillinen muodollinen tasa-arvo palvelee kuitenkin vain niitä, jotka muutenkin pärjäävät, sekä talouselämän että valtion etuja. Markkinaliberalistiset painotukset voivat sisältyä myös näennäisen neutraaleihin sanontoihin, kuten ”tasa-arvo on jo saavutettu”, jolloin saatetaan tarkoittaa sitä, että mitään tasa-arvopoliittisia toimenpiteitä ei tarvitse silloin enää tehdä (naisten aseman parantamiseksi). Markkinaliberalismi liittyy siten läheisesti hyvinvointivaltion alasajoon, mikä poistaa aktiivisen tasa-arvopolitiikan mahdollisuuden (Holli 2002, 20). Julkusen (1994, 35) mukaan hyvinvointivaltiossa valtiota käytetään tasa-arvoisuuden instrumenttina, mutta hyvinvointivaltion varaan rakennettu sukupuolisopimus on kuitenkin hataralla pohjalla, sillä se voidaan ottaa pois, jos sen kannatus murenee.

Markkinaliberalismissa sosiaalivaltio pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Sukupuolijaot muodostuvat silloin markkinavoimien tuloksena. Vapaat markkinat eivät suosi naisia työntekijöinä ja sukupuolten palkkaero muodostuu suureksi. Sukupuolikonflikti peittyy luokkaristiriitoihin ja naisten keskinäiset erot ovat suuria, eikä naisten yhteistä rintamaa ei muodostu. Markkinaliberalismi vie väistämättä kohti konservatismia, vaikka konservatismi ei sinällään sisältyisikään osaksi markkinaliberalistista ajatusmaailmaa. Lopputuloksena on maskuliininen työyhteiskunta, jossa vastuu sosiaalisesti ongelmaisten huolenpidosta on perheillä, kirkolla, järjestöillä ja itseavun liikkeillä. Konservatiivisissa maissa vallitsee kotiäitisopimus ja yhteiskunta on rakennettu kotiäitiyden varaan. Markkinaliberalismi ja feminismi asettuvat siten kamppailuasemiin toisiaan vastaan talouden kentällä, kun taas konservatismi ja markkinaliberalismi sopivat hyvin yhteen." (Julkunen 1994, 30–35.)"

mies.asia (nimimerkki)

Jonkinlainen mittari puolueen miesmyönteisyydelle (tai vähintään neutraaliudelle) voisi olla myös mies- ja naiskansanedustajien suhde tai puolueen jäsenten sukupuolijakauma.

Jos naisia olisi vaikkapa 90 %, niin voisi olettaa, että miesnäkökulmaa ei oteta huomioon. Tyypillinen asenne myös (tai ehkä etenkin?) naisilla on se, että yhteiskunnan tulee tukea naisia ja heidän ongelmansa ovat kaikkien ongelmia. Miehet (ja pojat) saavat pärjätä itse.

Tällehän on olemassa se ikävän reduktionistinen ja epämoraalinen evolutiivinen selitys, joka kertoo, miksi naiset ovat sinällään arvokkaita, kun taas miehiä voidaan tappaa sodissa, eikä mieskurjalistolla oikeastaan ole väliä. (Naiset ovat aina ryhmän lisääntymisen pullonkaula; yksi mies voisi teoriassa hedelmöittää koko pääkaupunkiseudun.)

Inhimillisestä näkökulmasta tällaiset taipumukset olisi kuitenkin syytä pyrkiä ohittamaan: kaikilla on sama ihmisarvo ja tasa-arvoa tulisi tavoitella.

Vastaava efektihän on osaltaan havaittavissa tasa-arvopolitiikassa ja STM:n ym. linjauksissa: kun naiset päättävät, he ajavat helposti yksin omaa etuaan, ehkä ajatellen myös lapsia, jos se ei aiheuta naisille ryhmänä imago-ongelmia (kuten naisten aggressiotutkimuksen rahoituksen yhteydessä).

Sukupuolten valtasuhteet menevät näissä kysymyksissä tyypillisesti siten, että miespoliitikon ei ole järkevää asettua tällaisissa asioissa ("heikkoja, sorrettuja, ihania") naisia vastaan, etenkään jos siitä ei ole mitään varsinaista poliittista hyötyä. Miehet palvelevat naisia ja kilpailevat toisiaan vastaan naisten suosiosta, jos vedetään vähän mutkia suoriksi.

Huipulla olevan miespoliitikon kannalta ei ole välttämättä hyödyllistä pyrkiä auttamaan solidaarisesti heikommassa asemassa olevia sukupuolitovereitaan; jää enemmän hänelle. Naiset taas eivät kilpaile samalla tavalla toistensa kanssa, joten naisryhmän etujen kollektiivinen edistäminen on helpompaa.

Yleiset asenteet, joilla on oma logiikkansa, ovat siis osaltaan tiellä miesten tasa-arvoponnisteluissa politiikan saralla.

Melkoista Hazardia? (nimimerkki)

Eiköhän Suomalaiset miesasiamiehet kuitenkin ole pääsääntöisesti erittäin vasemmistolaisia. Viime syksynäkin Tampereen miespäivillä pisimmät lähes 2 tunnin puheajat saivat Kaarina Hazard ja Antti Eskola.

Kaarina Hazard on Lenin patsas hanketta ajava feministi ja Antti Eskola on ajanut julkisesti vuosia kommunistista vallankumousta Suomeen.

Miespäivien keskeisimpiä järjestäjiä olivat miessakit ja esimerkiksi miesten tasa-arvo Ry:n Hannu T Sepponen.

Jorma (nimimerkki)

"Eiköhän Suomalaiset miesasiamiehet kuitenkin ole pääsääntöisesti erittäin vasemmistolaisia. Viime syksynäkin Tampereen miespäivillä pisimmät lähes 2 tunnin puheajat saivat Kaarina Hazard ja Antti Eskola."

Hazard ja Eskola miesasiamiehiä? Arvaapa uudelleen.

"Miespäivien keskeisimpiä järjestäjiä"

TANE, Väestöliitto, Ensi- ja turvakotienliitto yms. unohtuivat listaltasi täysin. Varmaan ihan sattumalta.

Virittäjä (nimimerkki)

Eskola juuri haastattelussa kritisoi feminististä tutkimusta. Nuorena miehenä kommunismiin hurahtaneena (ja siitä sittemmin parantuneena) hän kuitenkin sanoi jotain myönteistä siitä, miten feminismi innostaa nuoria naisia muuten tylsässä yliopistossa. Mikähän nykyään jaksaa innostaa nuoria miesopiskelijoita? Toivottavasti feminismin vastustaminen.

Glowing (nimimerkki)

Hah, vas.liiton Kari Uotila TANE:sta kehui näin vuolaasti Jeff Hearnia:

"Professori Jeff Hearn on kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu tukija, jonka vahva asiantuntemus kriittisen miestutkimuksen, sukupuolistuneen väkivallan sekä organisaatioita ja uusi teknologioita koskevan tutkimuksen alueilla on ollut tärkeää suomalaiselle tutkimuskentälle. Hän on myös ollut perustamassa Suomessa Profeministimiehet -kansalaisjärjestöä sekä ollut käynnistämässä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista White Ribbon -kampanjaa."
http://www.kariuotila.fi/blogi/2009/11/06/40#comments

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Henry Laasanen (kommentti 28 ): "En ole tarkemmin perehtynyt liberaalien tavoitteisiin. Jos tavoitteena on markkinaliberalismi, niin se ei saa suurta kannatusta ainakaan feministisiltä kirjoittajilta:"

Näin arvelinkin, ja siksi halusin tuoda esiin Liberaalit, vaikka puolue onkin vielä niin pieni (eikä vielä edes puolue), että sen pois jättäminen koko analyysista on sikäli perusteltua. Mutta toisaalta, analyysisi perusteella ei tunnu oikein löytyvän mitään puoluetta, jonka voisi sanoa ajavan miesten tasa-arvoon liittyviä asioita, joten Liberaalit olisi mielestäni sellainen.

Tuo siteeraamasi Julkunenhan on joissain kohdissa aivan täysin metsässä käsitteineen.

"Markkinaliberalismi on muodollista tasa-arvoa kannattava ideologia: se korostaa vapaata kilpailua ja samoja lähtökohtia kaikille osallistua kilpailuun."

Mitä ihmeen "muodollista tasa-arvoa"? Minusta tuo, että kaikille on samat lähtökohdat, on nimenomaan aitoa ja käytännön tasa-arvoa. Muodolliseksi tasa-arvoksi kutsuisin sitä, että joku valitaan johonkin tehtävään sukupuolensa perusteella ohi pätevämpien vastakkaisen sukupuolen ehdokkaiden.

"mutta hyvinvointivaltion varaan rakennettu sukupuolisopimus on kuitenkin hataralla pohjalla, sillä se voidaan ottaa pois, jos sen kannatus murenee."

Mitähän ihmettä tämä oikein tarkoittaa? Hataralla pohjalla, sillä se voidaan ottaa pois, jos sen kannatus murenee? Eikös tuo päde ja pidäkin päteä lähes kaikkeen? Vai mitä Julkunen oikein haluaa? Ikuista diktatuuria, joka pysyy vallassa kannatuksesta riippumatta?

"Vapaat markkinat eivät suosi naisia työntekijöinä ja sukupuolten palkkaero muodostuu suureksi."

Mihin tämä perustuu? Vapaa markkinat eivät tee eroa sillä, onko työntekijä nainen vai mies, vaan ainoastaan sillä, miten hyvin hän työnsä tekee. Väittämällä, että vapailla markkinoilla sukupuolten palkkaero muodostuu suureksi Julkunen käytännössä väittää, että jompi kumpi sukupuoli on kategorisesti toista huonompi työntekijä.

Velvollisuuksien tasa-arvoliike (nimimerkki)

Pari huomiota sivusta, jottei totuus pääsisi unohtumaan ;)

http://yle.fi/maanmainiot/henkilot/anttieskola.html
"Professori Antti Eskola halusi sosialistisen vallankumouksen Suomessa. Hän oli 60- ja 70-luvulla vasemmistolaiseen yhteiskuntatieteen johtotähtiä. Vallankumouksellisuus kuitenkin näivettyi mahdottomuuteensa, kun rahan valta määrää tahdin. Eskola on kuitenkin huomannut, että monet hänen taannoin povaamansa uhkakuvat toteutuvat vasta nyt...vaikka moni asia on muuttunut ja kadonnutkin sitten kovaäänisten 60- ja 70-lukujen, yhtä Eskola ei vaihda. - Olen todella iloinen, että tuli oltua vastarannankiiski"

Pari siteerausta vielä päivän kirjoituksen tiimoilta:

"Feminism, Socialism, and Communism are one in the same, and Socialist/Communist government is the goal of feminism." - Catharine A. MacKinnon, Toward a Feminist Theory of the State (First Harvard University Press, 1989), p.10

"A world where men and women would be equal is easy to visualize, for that precisely is what the Soviet Revolution promised." - Simone de Beauvoir, The Second Sex (New York, Random House, 1952), p.806

"The Women's Caucus [endorses] Marxist-Leninist thought." -- Robin Morgan, Sisterhood is Powerful, p. 597

"Anyone who knows anything of history knows that great social changes are impossible without feminine upheaval. Social progress can be measured exactly by the social position of the fair sex, the ugly ones included." -- Karl Marx

"Marxist-Feminists came to believe that as the family was an aspect of capitalism, capitalism cannot be destroyed without destroying the family"

"When a woman reaches orgasm with a man she is only collaborating with the patriarchal system, eroticizing her own oppression..." -- Sheila Jeffrys

"Marriage as an institution developed from rape as a practice. Rape, originally defined as abduction, became marriage by capture. Marriage meant the taking was to extend in time, to be not only use of but possession of, or ownership." -- Andrea Dworkin.

"The nuclear family must be destroyed... Whatever its ultimate meaning, the break-up of families now is an objectively revolutionary process." Linda Gordon

"We can't destroy the inequities between men and women until we destroy marriage." Robin Morgan

"Marriage has existed for the benefit of men; and has been a legally sanctioned method of control over women.... We must work to destroy it. The end of the institution of marriage is a necessary condition for the liberation of women. Therefore it is important for us to encourage women to leave their husbands and not to live individually with men ... All of history must be re-written in terms of oppression of women. We must go back to ancient female religions like witchcraft" (from "The Declaration of Feminism," November, 1971).

"All sex, even consensual sex between a married couple, is an act of violence perpetrated against a woman." -- Catherine MacKinnon

"Kokoomus ei puhu tasa-arvosta, vaan mahdollisuuksien tasa-arvosta. Kokoomus on naisen paskin ystävä!" -- Anne Moilanen

"Sosialistinen hyvinvointivaltio on feministin paras ystävä" -- Anne Moilanen

bmad (nimimerkki)

Mies-asia: Tasapainoteoria voisi auttaa keskiluokkaa ilmiön hahmottamisessa.

Jos miehen ydintehtävä on todella suojella naista ja asettua tykinruoaksi tuon lapset tekevän henkilön edessä, silloin olisi oikeutettua vaatia mieheltä myös naisen/perheensä nykyistä suurempaa elättämistä.

Kun mieheltä odotetaan sankarin osaa, metsästäjän osaa ja taistelijan osaa olisi loogista vähentää naisten mukanaoloa työelämässä ja opinnoissa. Naisten lakisääteisen työajan voisi esimerkisi pudottaa 30 viikkotuntiin, siinä missä mies tekisi enemmän. Opiskeluiden valtiorahoitteisuudesta voitaisiin naisten kohdalla samalla luopua ja evästää naiset pariutumaan töissäkäyvien, heitä puolustavien miesten kanssa.

On jotenkin siis outoa vedota naisten omavaraisuuteen jos puolustus ei tapahdu naisten kannalta omavaraisesti, ja jos naiset preferoivat itseään parempituloisia miehiä (keskimäärin). Suuri yleisö pitää tehdä tietoiseksi vastakohdista, ja siitä mitä omavaraisuuteen kuuluu. On virheellistä puhua naisten kohdalla omavaraisuudesta, jos miehet toimivat heille suoritushevosina.

Nihilisti (nimimerkki)

Onko nämä kaikki naisten feministi lehdet ns. puoluelehtiä millä on valtion rahoitus? En nyt oikein ymmärrä miten valtio voi tukea lehtiä, jotka on suunnattu naisille ja jos vaihtaisi mies sanan vaikka jollakin "rodulla" (ihmisillä ei varsinaisesti ole rotuja, koska ei ole riittäviä eroja perimässä) tai etnisellä ryhmällä niin jotkut lehdet olisivat viha-lehtiä.

Oikeistopuolueissa löytyy näitä miesasioiden kannattajia, mutta he ovat hiljaa koska pelkäävät sen olevan poliittinen itsemurha tai muuten epäedullinen puolueelle. Ajatelkaa nyt, jos joku poliitikko kertoisi samoja asioita kuin Laasanen (ja vaikka faktat ovat puolella) hänet teilattaisiin mediassa.

Ei tämä tuskin muutu mihinkään, kun eräs asioista kohtuu hyvin perillä oleva kaverini väitti minulle, että feminismi ajaa tasa-arvoa ja se on hyvä asia. Tietysti hän vähän hämmentyi kysyttyäni, kuinka feminismi on ajanut tasa-arvoa miesten puolesta? Aivan feminismi ajaa naisten oikeuksia mikä ei ole sama asia kuin tasa-arvo, ei enää nykyaikana. Kukapa meistä ei olisi kannattanut feminismiä ennen vanhaan, mutta rehellisesti sanottuna en enää ymmärrä mistä naiset länsimaissa kapinoivat?

Henry Laasanen

#35

"Mitä ihmeen ”muodollista tasa-arvoa”? Minusta tuo, että kaikille on samat lähtökohdat, on nimenomaan aitoa ja käytännön tasa-arvoa."

Idea lienee se, että sama laki kaikille voi jättää naiset huonompaan asemaan työmarkkinoilla, ellei rakenneta naisia tukevia mekanismeja (kuten päivähoitojärjestelmä).

”mutta hyvinvointivaltion varaan rakennettu sukupuolisopimus on kuitenkin hataralla pohjalla, sillä se voidaan ottaa pois, jos sen kannatus murenee.”

Mitähän ihmettä tämä oikein tarkoittaa? Hataralla pohjalla, sillä se voidaan ottaa pois, jos sen kannatus murenee? Eikös tuo päde ja pidäkin päteä lähes kaikkeen? Vai mitä Julkunen oikein haluaa? Ikuista diktatuuria, joka pysyy vallassa kannatuksesta riippumatta?

Julkunen tarkoittanee sitä, että nykyistä tasa-arvoista tilannetta (=sukupuolisopimus) pidetään yllä hyvinvointivaltion naisia auttavien mekanismien avulla. Tuossa on tarkoitus viitata siihen, että "jos hyvinvointivaltion kannatus murenee", niin myös sukupuolisopimus kaatuu sen mukana.

”Vapaat markkinat eivät suosi naisia työntekijöinä ja sukupuolten palkkaero muodostuu suureksi.”

Mihin tämä perustuu? Vapaa markkinat eivät tee eroa sillä, onko työntekijä nainen vai mies, vaan ainoastaan sillä, miten hyvin hän työnsä tekee. Väittämällä, että vapailla markkinoilla sukupuolten palkkaero muodostuu suureksi Julkunen käytännössä väittää, että jompi kumpi sukupuoli on kategorisesti toista huonompi työntekijä."

Naisilla on raskaaksi tulemisen kautta huonommat lähtökohdat vapailla markkinoilla, jos erillisiä tukia ei ole. Naiset ovat siten huonompia työntekijöitä. Siksi feministit pyrkivät tosiasialliseen lopputulosten tasa-arvoon pikemmin kuin vapaiden markkinoiden ohjaavuuteen.

Virittäjä (nimimerkki)

"Naiset ovat siten huonompia työntekijöitä."

Naiset voivat kompensoida tätä muutenkin kuin hyvinvointivaltion kautta. Usein on väitetty, että hyvinvointivaltio itse asiassa antaa liian pitkän loman äidille, työantaja ei tykkää ja siksi etu kääntyy naisten kannalta taakaksi.

Naiset voivat myös kompensoida kouluttautumalla miehiä pitemmälle yms. He voivat myös yrittää pilata miesten maineen, jolloin naisten suhteellinen asema paranee. Missä määrin erilaiset miehiä ja miehisyyttä halventavat diskurssit ja sen sellaiset tähtäävät tähän ... no, ehkä menee vähän salaliittoteorian puolelle ... mutta entäs jos työnantajat ovat omaksuneet edes pienen siivun tästä "tyypillinen mies on vastuuton, arvaamaton, puhumaton, tunteeton ja väkivaltainen juntti"?

Virittäjä (nimimerkki)

Hoiva-alalle ei miehen enää pahemmin kannata suuntautua. Siellä naiset ovat onnistuneet pitkälti eliminoimaan synnyttämättömän sukupuolen kilpailun osin juuri kielteisen mieskuvan takia.

Henry Laasanen

#41

Hyvinvointivaltiota on tosiaan käytetty varmistamaan naistyypillisten työpaikkojen olemassaolo ja palkkataso valtionrahoituksella.

Jorma (nimimerkki)

Vihreiden toimintaa kuvaa hyvin yksi episodi viime vuodelta: espoolainen miesaktiivi Jarmo Lius yritti Vihreiden puoluekokouksessa saada Vihreät ottamaan kielteisen kannan myös poikien ei-lääketieteellisiin ympärileikkauksiin, ei vain tyttöjen. Puoluekokouksessa Liuksen esitys kuitenkin tyrmättiin, ja Vihreä oikeusministeri on sittemmin puhunut hyväksyvään sävyyn poikavauvojen sukupuolielinten silpomisesta.

Tässä tulee esille kaksi puolta: toisaalta Vihreissä on rohkeita yksilöitä, kuten Lius, jotka uskaltavat vaatia tasa-arvoa miehille ja pojille. Muissa puolueissa ei tietääkseni ole ympärileikkausongelmasta puhuttu halaistua sanaa puoluekokouksissa, ei ainakaan siinä mielessä, että pokien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia olisi esitetty torjuttavaksi. Eli sinällään kaikki vaikuttaa miesnäkökulmasta hyvälle ja edistykselliselle.

Mutta kolikon toinen puoli on todella karu: feministiseksi julistautunut puolue tyrmää puoluekokouksessa miesten ihmisoikeudet täysin, ja äärifeministinen oikeusministeri pitää niitä vielä pilkkanaan. Naisrauha-hankkeet sun muut sitä vastoin etenevät täyttä höyryä. Vihreiden miesaktiivien toiminta on toisin sanoen hyvä ja tuettava asia, mutta Vihreiden äänestämistä ei voi erityisemmin miesasiasta kiinnostuneille suositella (ainakin on syytä tiedostaa, että voi saada miesten kannalta tosi huonoa politiikkaa). Ei ainakaan ennen kuin puolueen linjassa ja ennen muuta toimissa tapahtuu merkittävä muutos tasa-arvoisempaan suuntaan.

Vasemmistoliiton miesaktivismista kertoo puolestaan kaiken tarvittavan se, että sen johtohahmo, kansanedustaja Kari Uotila on TANE:n miesjaoston puheenjohtaja. Hän on siis syrjintäkoneiston palveluksessa.

Nyymi (nimimerkki)

mies.asia: Kokoomus ja Keskusta ovat hallinneet tasa-arvopolitiikka viime vuodet. Eikö se ole mielestäsi negatiivista näyttöä näiden puolueiden osalta?

Nyymi (nimimerkki)

"Hän on siis syrjintäkoneiston palveluksessa."

Järjestelmää voi muuttaa myös sisältäpäin. Pitäisi tarkastella lähemmin Uotilan toimintaa TANE:ssa ennen kuin voi sanoa, onko Uotila toiminut miesten hyväksi vai ei.

Nyymi (nimimerkki)

"Oikeistopuolueissa löytyy näitä miesasioiden kannattajia, mutta he ovat hiljaa koska pelkäävät sen olevan poliittinen itsemurha tai muuten epäedullinen puolueelle."

Poliitikan ei pitäisi olla mitään imagokampanjointia. Jos poliitikolla ei ole rohkeutta sanoa mielipidettään, niin se kertoo siitä, että poliitikolle on tärkeämpää oma ura kuin asiakysymykset kuten miesten aseman parantaminen. Tälläiset pelkurit ja raukat eivät ansaitse yhtään ääntä.

Jorma (nimimerkki)

"Pitäisi tarkastella lähemmin Uotilan toimintaa TANE:ssa ennen kuin voi sanoa, onko Uotila toiminut miesten hyväksi vai ei."

Totta kyllä. Ei Uotila ole täysin vailla ansioita miesnäkökulmasta, vaikka hän suhtautuu ihan liian ymmärtäväisesti feministien touhuihin ja vallankäyttöön. TANE:n miesjaosto on, Uotilan johdolla, tuominnut poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset, Uotila on pitänyt vain miehiin kohdistuvaa asevelvollisuutta tasa-arvo-ongelmana ja hän on tukenut Mikael Jämsäsen hanketta isyyslain uudistamiseksi.

Glowing (nimimerkki)

Vasemmistoliiton Kari Uotila palkitsi TANE:n miesjaoston puheenjohtajan ominaisuudessa sukupuolirasisti-profeministi Jeff Hearnin "miehen työstä". Eipähän Kari näe asiassa mitään ongelmaa:
http://www.kariuotila.fi/blogi/2009/11/06/40#comments

Glowing (nimimerkki)

Kari Uotilalla olisi mielestäni ollut kaksi vaihtoehtoa tuossa palkitsemisasiassa, joko olla hyväksymättä Hearnia tai olisi eronnut protestitksi koko miesjaostosta.
Sen sijaan Uotila ilmoittaa "valinnan olleen yksimielinen". Ihan selkeä kannanottohan tuo on.

mies.asia (nimimerkki)

Nyymi: "Kokoomus ja Keskusta ovat hallinneet tasa-arvopolitiikka viime vuodet. Eikö se ole mielestäsi negatiivista näyttöä näiden puolueiden osalta?"

Kuvailisin sitä lähinnä plus-miinus-nolla-tilanteeksi. Ei ole tapahtunut mitään erityisen positiivista, mutta ei aivan katastrofaalisen negatiivistakaan.

Sen sijaan jos tarkastelee esimerkiksi SDP:n, Vasemmistoliiton tai Vihreiden Naisten ideaalilinjaa, niin se on vahvasti miinuksella (käytännössä tietysti politiikka on aina kompromissien tekoa, joten kammottavimmat ideat tuskin menisivät läpi).

Vihreissä puolueena henkilökohtaisesti itseäni riepoo nyt mm. eräänlainen ongelmallinen feministisen ideologian, toiseudenpalvonnan ja moraalisignaloinnin priorisoiminen tasa-arvon ja pragmaattisten ratkaisujen sijaan. Tästä kuvaava esimerkki on Vesa Hackin eilinen kirjoitus "Sosiaalipalveluissa pitää huomioida asiakkaan seksuaalisuus nykyistä paremmin". Perussanomana voisi olla, että kannatan kaikkea, millä voin erottautua junteista tuntevien parempien ihmisten joukkoon, vaikka se olisi kuinka yhdentekevää kokonaiskuvan kannalta. Esimerkiksi Soininvaara on vain yksi mies legioonallista Vihreitä Naisia vastaan.

Tosin kannattaa tietenkin muistaa, että miesasiakysymykset ovat kuitenkin itsellenikin vain yksi (joskin nykyään kohtuullisen merkittävä) tekijä äänestyspäätöstä tehtäessä, mutta näyttöjä on annettu jo pitkään näistäkin linjauksista.

Nyymi (nimimerkki)

"Kuvailisin sitä lähinnä plus-miinus-nolla-tilanteeksi. Ei ole tapahtunut mitään erityisen positiivista, mutta ei aivan katastrofaalisen negatiivistakaan. "

Itse kuvailisin hallituksen tasa-arvopolitiikkaa selvästi miinusmerkkiseksi. Kaikkein huono-osaisimmat ovat miehiä, vain miehillä on pakollinen asevelvollisuus, yliopisto-opiskelijoista suurin osa on naisia jne. Keskustaoikeistolainen hallitus ei ole tehnyt näiden asioiden korjaamiseksi mitään, vaikka sillä olisi ollut mahdollisuus. Ehkä voit kertoa noista plusmerkkisistä hallituksen toimista miesten asian parantamiseksi, kun itselleni ei nyt tule mieleen?

mies.asia (nimimerkki)

Mitä muuten tulee varsinaiseen tasa-arvopolitiikkaan, niin siitähän on vastannut radikaali feministi Stefan Wallin (RKP) ja ymmärrykseni mukaan Vanhasen hallituksessa kaikki ministerit vetävät aika pitkälle omalla linjallaan, eikä hallitusohjelmassa kai ollut suuria lupauksia tähän liittyen.

"Keskustaoikeistolainen hallitus ei ole tehnyt näiden asioiden korjaamiseksi mitään"

Toisaalta, se ei ole tehnyt mitään täysin uusia selvän seksistisiä avauksiakaan, kuten lähtenyt alentamaan naisten leivän hintaa tai naisten verotusta filatovlaisesti.

Tämä siis oli mielipiteeni +-0:n takana; käytännössä tilanne on lähinnä pysynyt samana ja ei, mitään plusmerkkistä ei ole miesten kannalta helppo löytää.

mies.asia (nimimerkki)

Hallituksella on juuri työn alla tasa-arvoselonteko, johon Miesten tasa-arvo ry on ottanut varsin vahvasti kantaa:

"On syntynyt vaikutelma, että toistuvasti esitetystä perusteellisesta kritiikistä huolimatta selontekoesityksen laatijat eivät ole halukkaita tai kykeneviä edistämään molemmat sukupuolet huomioivaa ja sitouttavaa tasa-arvopolitiikkaa. Julkisin varoin hoidettavaa politiikkaa harjoitetaan totaalisen yksipuolisesta näkökulmasta. Kysymme, mikä on asiaa esittelevän ministerin, Stefan Wallinin, poliittinen vastuu. Kysymme myös, missä viipyy valtiollisten tasa-arvoelinten kokoonpanon arviointi ja oikaisu. Tasa-arvo tarvitsee tässäkin suhteessa lisää tasa-arvoa. Maassa on käynnistettävä ennakkoluuloton tasa-arvotutkimus ja –keskustelu, tasa-arvopolitiikan uudelleenarviointi."

mies.asia (nimimerkki)

Valitettavasti uskon, ettei feministihegemoninen tasa-arvopolitiikka muutu tasapuolisemmaksi ennen kuin sen muuttamiseksi saadaan aikaan riittävästi poliittista painetta, mutta toistaiseksi eri puolueet tuntuvat olevan varsin välinpitämättömiä aiheen suhteen. Se ei ole agendalla, joten feministit voivat hääräillä vapaasti.

Jos tasa-arvopolitiikkaan edes viitataan, niin se tehdään lähinnä juuri siitä perinteisen periaatteellisesta "vain naisilla voi olla tasa-arvo-ongelmia" -näkökulmasta tai sitten vielä pahemmin SDP:n opiskelijoiden tai eri puolueiden naisjärjestöjen tyypillisesti edustaman yksisilmäisen ideologisen naistutkimusteorian lähtökohdista.

Organisatorisesti naistutkimus/naisjärjestöt/STM&TANE -akseli on vahvasti vallassa, joten pidän hyvänä torjuntasaavutuksena, jos suomessa ei edistetä selvän yksipuolista tasa-arvopolitiikkaa.

Esim. törkeän seksististä naisrauhalakia on/oli Braxin (?) toimesta yritetty tuoda Suomeen, mutta toivottavasti se on tosiaan toistaiseksi torpattu. Naisjärjestöt puffaavat feminististä sukupuolittuneen väkivallan teoriaa (vain mies voi lyödä käyttääkseen patriarkaalista sortovaltaansa, nainen on määritelmällisesti aina uhri) ja joidenkin kannaottojen mukaan mies pitäisi voida tuomita raiskauksesta pelkästään naisen sanan perusteella oikeusvaltion periaatteet ohittaen.

Turo (nimimerkki)

Perussuomalaisten Timo Soini on ainoa puoluejohtaja, jonka kannanotoissa olen joskus havainnut maskulistisia painotuksia. Minulla on yksi Soinin haastattelukin jonnekin talteen laitettuna, jossa tämä painotus tulee selvästi esille.

Soini on tuonut selvästi esiin huolensa liittyen miesten erilaisiin elämäntilanteisiin. Puolueen ohjelmista tällaista painotusta ei kuitenkaan taida löytyä.

Jorma (nimimerkki)

"Minulla on yksi Soinin haastattelukin jonnekin talteen laitettuna, jossa tämä painotus tulee selvästi esille."

Edesmenneen Ovi-lehden henkilöhaastattelussa Timo Soini ilmaisi syvän huolensa suomalaisten nuorten miesten tilanteesta. Tämä juttu herätti huomioni, koska se oli niin erilaista puhetta, kuin mitä poliitikoilta yleensä kuulee. Valitettavasti haastattelua ei näytä netistä löytyvän.

Vielä valitettavampaa on se, etteivät perussuomalaiset ole miesasiaan aktiivisesti tarttuneet, vaikka heille tähän teemaan tarttuminen olisi vain eduksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset