*

Henry Laasanen Kirjoituksia miesten tasa-arvosta ja pariutumisesta

Feminismin tuottama ”totuus” tasa-arvosta

Eräs yhteiskunnan luonnollistuneista ”totuuksista” on käsitys tasa-arvosta naisten aseman parantamisen synonyymina. Feministinen "totuus" tasa-arvosta ei ole luonnonlaki, vaan se on tuotettu diskursiivisesti. Kun jotakin asiaa toistetaan riittävän useasti valtamedioissa, siitä tulee "totta".

Hegemonia on ideologian tila, jossa ideologia on saavuttanut luonnollistuneen aseman ja siitä on tullut osa terveen järjen mukaista ajattelua. Ideologinen hegemonia tasa-arvopolitiikassa tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan enemmistö on hyväksynyt feministisen tasa-arvokäsityksen terveen järjen mukaiseksi ajatteluksi tasa-arvosta tai jopa ainoaksi tavaksi edistää tasa-arvoa. Kun sanotaan, että ”tasa-arvoa tulisi edistää” tai ”Suomi ei vielä ole tasa-arvoinen maa”, niin media, poliittinen eliitti ja ihmisten suuri enemmistö yhdistävät lauseen automaattisesti tarpeeseen parantaa naisten asemaa. Terveen järjen mukaisen konsensuksen horjuttaminen ei ole helppoa. Todennäköisesti enemmistö ihmisistä näkee tilauksen pienille korjauksille tasa-arvopolitiikassa, mutta feministinen kuvaus naisten huonommasta asemasta yhteiskunnassa koetaan kuitenkin oikeaksi kuvaukseksi sukupuolten välisestä tilanteesta.

Hallitsevien ryhmien tarkoitus on saada koko yhteiskunnan vallitsevat tavat heidän oman maailmankuvansa, arvojärjestelmänsä, moraalisen ymmärryksensä ja ideologiansa mukaisiksi. Niin oikea on tällainen maailmankuva hallitsevien kannalta, että he ponnistelevat saadakseen sen näyttämään yhtä luonnolliselta ja väistämättömältä kaikille muillekin kuin se näyttäytyy heille itselleen. Diskurssit liittyvät olennaisesti kysymykseen vallasta. Yhteiskunnassa suurinta valtaa käyttää se taho, jolla on mahdollisuus määritellä kuinka tietyt asiat – kuten tasa-arvon ”totuus” – esitetään. Siksi diskurssi on lähellä sosiologien ideologiaksi kutsumaa ilmiötä: se on joukko lausumia tai uskomuksia, jotka tuottavat tietoa, joka palvelee tietyn ryhmän tai luokan etuja. (Hall 1999, 100, 192–193.)

Feministisen tasa-arvon "totuuden" ylläpito jatkuvaa symbolista uusintamista, jonka voidaan olettaa olevan voimakkaan ideologista. Symbolinen uusintaminen tasa-arvopolitiikassa tarkoittaa yhä uusien tasa-arvotutkimusten ja -diskurssien tuottamista. Diskurssit ovat pääasiallinen kanava mentaaliseen kontrolliin sosiaalisten kognitioiden tuottamiseksi. Siksi dominoiva ryhmä yrittää varmistaa, että sillä on kontrolli sen ideologian symboliseen uusintamiseen.  Jos symbolinen uusintaminen onnistuu, ideologian valta integroituu laeiksi, säännöiksi, normeiksi, tavoiksi ja jopa yleiseksi konsensukseksi, eli muodostuu hegemoniaksi.

Feministinen ”totuus” tasa-arvosta uusinnetaan lähes kaikissa virallisissa tasa-arvodiskursseissa, kuten hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa tai tasa-arvon nettiportaali Minnassa. Virallisista diskursseista ”totuus” tasa-arvosta leviää edelleen mediaan ja ihmisten mieliin. Feminismin tuottaman ymmärryksen vallitessa myös media hyväksyy virallisen tasa-arvopolitiikan totuudeksi tasa-arvosta. Kun hallituksen tasa-arvo-ohjelmat ilmestyvät, mediaan ei ilmaannu kriittisiä puheenvuoroja, jotka kysyisivät puuttuvien miesten tasa-arvo-ongelmien perään. Median toimijoille näyttää olevan itsestään selvää, että hallituksella on oikea käsitys tasa-arvosta. Ainut huolen aihe on se, kyetäänkö tasa-arvopolitiikan asettamat tavoitteet naisten aseman parantamiseksi saavuttamaan. Kun valtamedia ei esitä vallitsevalle tasa-arvon ”totuudelle” vaihtoehtoja, ihmisten on vaikea edes kuvitella, että tasa-arvo voisi tarkoittaa jotain muuta.

Feministisessä hegemoniassa keskeiseen asemaan nousee informaalinen valta, joka tarkoittaa kykyä vaikuttaa poliittisiin ja hallinnollisiin päätöksiin siitä huolimatta, vaikka ryhmällä ei ole hallussaan virallisia hallinnollisia asemia. Naisten valta tasa-arvopolitiikassa on peräisin siitä, että naisjärjestöt ovat saavuttaneet julkisen yleishyödyllisen järjestön statuksen siitä huolimatta, että ne ovat selkeästi naisjärjestöjä. Virallisesti Suomen tasa-arvopolitiikasta vastaa hallitus, mutta käytännössä sen toimiin vaikuttaa ratkaisevasti TANE, jonka ehdotukset ovat voimakkaasti kallellaan naisjärjestöjen suuntaan. Naisjärjestöillä on TANEssa kaksi vakinaista paikkaa ja suurin osa naisjärjestöjen aloitteista menee lävitse, jos ne saavat osakseen TANEn tuen. Naisjärjestöjen edustus 2–0 TANEssa on perustavanlaatuinen häviö miesjärjestöille, joiden aloitteita ei oteta vakavasti. (Malmi 2009, 207–210.)

Feminismin ylläpitämän separatismin mukaan miesten on pysyttävä erossa feminismistä, koska vain naiset itse voivat tietää, miltä tuntuu joutua syrjityksi. Malmin (2009, 267–268) mukaan tuota johtopäätöstä ovat tukeneet erityisesti profeministit, jotka pitävät feminismiä naisten projektina. Siksi profeministit kutsuvatkin itseään etuliitteellä ”pro” pelkän feminismin sijaan. Profeministien mukaan miesten on seisottava taka-alalla ja annettava naisten äänen kuulua. Naisliike on kuitenkin yhtä aikaa separatististinen ja reformistinen. Se toimii naisten etujärjestönä, joka pyrkii samalla integroitumaan valtion kanssa ja esittämään itsensä vastuullisena liikkeenä, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa, eikä pelkästään naisten asemaa. Tuollainen päättely on johtanut siihen, että miehillä ei ole roolia tasa-arvokeskusteluissa, paitsi puolustautujana, jonka tulisi tuntea kollektiivista syyllisyyttä miesten synneistä. Se on ajattelutapa, jota monet merkittävät profeministit tukevat. Heidän mukaansa ”taantumukselliset” miesaktivistit tulee pitää pois tasa-arvopolitiikasta, koska miesaktivistien ajatukset voivat olla haitallisia naisliikkeen tavoitteille.

Lähde

Hall, Stephen. 1999. Identiteetti. Tampere, Vastapaino

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Sami Tähti (nimimerkki)

Hyvä, kun jaksat pitää asiaa esillä. Ajat ja tavat muuttuvat. Ei edes tämä vouhotus kestä ikuisesti.

Jari S (nimimerkki)

Näin se menee niin pitkään kunnes ihmiset oppivat ajattelemaan omilla aivoillaan.

TP (nimimerkki)

* Miehen vuosi on 11,04 kuukautta
* Miehellä on noin 8,5 kuukautta pakollista työtä (asevelvollisuus)
* Miehet tekevät 78 prosenttia itsemurhista
* Naisen euro on 97 senttiä
* Työeläkejärjestelmään sijoittamastaan eurosta miehen osuus on 84 senttiä
* Miesten hoitoon käytetään 40 % sairauden-, terveyden- ja vanhustenhuollon menoista
* Kaikista uusista yliopistotutkinnoista 64 % on naisten suorittamia
* Työpaikkatapaturmista miesten osuus on 73 %
* Työtapaturmaisesti kuolleista 90 % on miehiä
* Työttömistä 15-24-vuotiaista 61 % on miehiä
* Työttömistä työnhakijoista 61 % on miehiä
* Asunnottomista miehiä on 80 %
* STM:n tasa-arvoyksikössä työskentelee ainoastaan naisia
* Sosiaalitoimistojen sopimukset huoltajuudesta: Isä on yksinhuoltaja 11 %:ssa tapauksista
* Sosiaalitoimistojen sopimukset asumisesta: Lapsi asuu äidin luona 83 %:ssa tapauksista
* Törkeän perheväkivallan uhreista miehiä on 51 %
* Nuorten vakavan fyysisen seurusteluväkivallan uhreista 82 % on poikia
* Miehet joutuvat naisia useammin katuväkivallan kohteeksi
* Miehet pelkäävät useammin joutuvansa väkivallan kohteeksi perhepiirissä
* Äidit tekevät 69 % alle 15-vuotiaiden lasten surmista
* Miesten kokonaistyöaika on 6 prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten (ml. kotityöt)
* Sinkkuina naiset tekevät 12 tuntia enemmän kotitöitä viikossa ihan omasta halustaan
* Naiset tuntevat itsensä kautta linjan onnellisemmiksi kuin miehet
* Erittäin onnellisia suomalaisista miehistä on 41 % ja naisista 59 %
* Naiset tuntevat itsensä yhtä vapaiksi päättämään elämänsä kulusta ja vaikuttamaan siihen kuin miehet
* Vain naisille järjestetään syöpään liittyviä maksuttomia joukkotarkastuksia
* Naistutkimusta voi opiskella 8:ssa yliopistossa, neutraalia sukupuoli- tai tasa-arvotutkimusta ei yhdessäkään
* Naisjärjestöillä on 2 paikkaa tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa, miesjärjestöillä ei yhtäkään
* Naiset kontrolloivat yli 80% talouksien kulutuksesta (USA, Iso-Britannia).
* Naiset omistavat 53% osakkeista (USA:ssa)

Tatu Virkki (nimimerkki)

Henrylle harvinainen kirjoitusvirhe. Kohdassa "Feministisen tasa-arvon ”totuuden” ylläpito jatkuvaa symbolista uusintamista", puuttunee sana "on".

Tatu Virkki (nimimerkki)

vai lieneekö puuttuva sana sittenkin "vaatii" tms. Näin asian näkisin, jos ajattelen enemmän "akateemisesti" :)

Sanankaappaus (nimimerkki)

Muistan itsekin vielä ajan, jolloin sana " tasa-arvo" tarkoitti pääasiassa ihmisten välistä
taloudellista ja oikeudellista tasa-arvoa.
Tietysti siihen kuului sukupuoltenkin tasa-arvo, mutta vain yhtenä osana.

Jossain välissä, ehkä 1970-luvulta alkaen, siitä tehtiin sitten synonyymi
feministien tasa-arvo-käsitteelle, ja lyömäase sukupuolitaistoon.

Valtiovallankin tasa-arvokäsitteen muuntumista sain todistaa oikein ällistellen vuonna1996, jolloin eduskunta juhli puhemiehen Riitta Uosukaisen johdolla yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 90 vuotta.
Vain naisten äänioikeutta juhlittiin .

Siitä, että tuolloin vuonna 1906 myös yli 80% suomalaisista miehistä, naisten ohella, sai ensi kerran äänioikeuden, en kuullut halaistua sanaa.

Henry Laasanen

#6
"Muistan itsekin vielä ajan, jolloin sana ” tasa-arvo” tarkoitti pääasiassa ihmisten välistä taloudellista ja oikeudellista tasa-arvoa."

Hannu Uusitalo kirjoittaa aiheesta seuraavasti:

1990-luvun yhdentyvässä Euroopassa tasa-arvon yhdistäminen sukupuolten tasa-arvoon oli jo muodostunut itsestäänselvyydeksi. Näyttää siltä, että yhteiskuntatieteellisten tutkimusten esille nostama kuva suomalaisen yhteiskunnan keskeisimmistä eriarvoisuuksista ei vastaa tasa-arvopolitiikan käytännöissä vallitsevaa käsitystä. Tosiasioiden valossa hyvinvointierot näyttävät liittyvän paljon voimakkaammin yhteiskuntaluokkaan kuin sukupuoleen. Yksi selitys ilmiölle on se, että tasa-arvopolitiikkaa ei muotoilla yhteiskuntatieteellisten tutkimusten jatkoksi. Tilastot eivät tue käsitystä siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvo olisi polttavin kysymys yhteiskunnassa. Yhteiskuntaluokkien tai eri kerrostumien välillä on paljon suurempia eroja kuin miesten ja naisten välillä. Suuremmat erot ilmenevät sellaisilla elämänalueilla kuten terveys, asuminen, sosiaalinen liikkuvuus, koulutus, työ, tulot, omaisuus, poliittinen aktiivisuus, sosiaaliset suhteet ja siteet tai vapaa-aika. (Uusitalo 1983, 34–35.)

mies.asia (nimimerkki)

Sami Tähti: "Hyvä, kun jaksat pitää asiaa esillä. Ajat ja tavat muuttuvat. Ei edes tämä vouhotus kestä ikuisesti."
Jari S: "Näin se menee niin pitkään kunnes ihmiset oppivat ajattelemaan omilla aivoillaan."

Tällaisessa ajattelussa on se vaara, että "jos hyvät eivät tee mitään, pahat voittavat." Ei kannata tuudittautua siihen, että asiat muuttuvat itsestään tai edes että joku muu tekee kaikki asiat puolestasi.

Asiat eivät muutu, ellei joku tee asioiden hyväksi jotakin.

Luonnollisesti kaikilla ei ole aikaa, kiinnostusta tai resursseja ryhtyä aktivistiksi, mutta tasa-arvopolitiikan tilaan voi vaikuttaa omalta osaltaan esimerkiksi tukemalla tai liittymällä Miesten tasa-arvo ry:hyn, levittämällä sanaa (esimerkiksi Facebookissa tai sähköpostilla) tai äänestämällä henkilöä, joka haluaa tuoda järkeä tasa-arvopolitiikkaan tai ottamalla yhteyttä nykyiseen kansanedustajaansa ja kysymällä muutaman kysymyksen.

(Tulevia eduskuntavaaleja silmälläpitäen Miesten tasa-arvo ry voisi pystyttää vaalikoneen tai tehdä yhteistyötä jonkin muun tahon kanssa.)

Enne oli maailma miesten, akat pantiin kuriin... (nimimerkki)

Näinhän se menee...valitettavasti. Tosiasioita on vaikea saada mukaan julkisiin keskusteluihin. Osittain asia johtuu kyllä myös miehistä itsestä, sillä yllättävän suuri osa Suomen miehistä on muuttunut nöyristeleviksi tohvelisankareiksi? Heidät on ikäänkuin jotenkin kuohittu henkisesti?

http://www.tasa-arvo.com/
"Tarjous tutkijoille: 50 000 euroa ensimmäiselle, joka osoittaa, että naiset saavat keskimäärin vähemmän palkkaa ja palkkaan sidottuja etuuksia kuin miehet todellista työtuntia kohden laskettuna...Naisen kanssa samaa työtä tekevän miehen euro on 79 senttiä."

Kauppalehti: Miehen euro on 70 centtiä.
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/blog/1276

Sekä:
"Kun miesten lyhyemmän eliniän aiheuttamien menetysten arvo lasketaan yhteen miehille julkisesta terveydenhoidosta ja eläkejärjestelmästä lankeavien kulujen kanssa, miesten kokonaistappioksi tulee tutkija Timo Karjalaisen mukaan 11,8 miljardia vuodessa..."

* * *

Vielä Esther Vilarin ja Matthew Fitzgeraldin ajatuksia:
"Valtaa on sellaisella ihmisellä, joka tekee itsestään jonkin toisen ihmisen sosiaalisten viettien kohteen. Vallan puute taas on sitä, että ihminen haluaa tai hänen on pakko tyydyttää viettinsä jonkun toisen avulla. Valta kuuluu sille, joka pystyy kohdistamaan itseensä toisen sosiaaliset vietit sitoutumatta itse. Naiset manipuloivat seksuaalisuutensa avulla miehiä toimimaan kuin Pavlovin koirat elinikäisessä orjuudessa."

Heikot ja värittömät, jotka tietävät tilansa! (nimimerkki)

Tässä feministimaatamme jo 10 vuotta hallinneen valtion päämiehemme ja armeijamme ylipäällikön "parhaita elämän aineksia" heikoille ja värittömille miehille, jotka tietävät tilansa.

Seuraava lainaus on Paavo Haavikon kirjasta:"Tarja
Halosen tarina" - sivulta 22-23.

"Tarja Halonen sai perinnöksi eräänlaisen pystysuoran
naislinjaa pitkin periytyvän perhemallin. Se rakentuu
vahvasta tyttärestä, joka saa varhain valmiin naisen
elämän mallin. Ja tämä naislinja kestää. Naiset
säilyttävät juurensa äiteihinsä ja tyttäriinsä
eläessään tässä juurevassa ja juurtuvassa
pystysuorassa naislinjassa. Tarja Halosen äiti oli
kuin henkilöhahmo Eeva Joenpellon romaaneista, jotka
on RAKENNETTU PARHAISTA ELÄMÄN AINEKSISTA, VAHVOISTA
NAISISTA JA HEIKOISTA TAIKKA VÄRITTÖMISTÄ MIEHISTÄ,
JOTKA TIETÄVÄT TILANSA."

Kommentti (nimimerkki)

Olen samaa mieltä blogin kirjoituksen kanssa. Itse olen jo vuosia ihmetellyt minkälainen porukka oikein vetää asioita politiikassa ja mediassa. Tietääkseni niissä vielä on mukana miessukupuolelta näyttäviä henkilöitä?

Se räikeys joissa miesvihamielistä linjaa joissakin tilanteissa on vedetty sekä mediassa (erityisesti YLE ja Helsingin Sanomat) että politiikassa (puolueet). Läpi on päässyt sellaista emävaletta, yleistystä ja syyllistämistä, että tuntuu ihan uskomattomalta puuttumattomuus miesten panetteluun.

Tasa-arvon verhon suojassa on toimittu ala-arvoisesti.

Katja Huutokari (nimimerkki)

Kirjoitat viisaasti ja ymmärrän tietoisesti valitun kantasi puhua nimenomaan miesnäkökulmasta. Silti luulen että naisten olisi helpompi suhtautua ymmärtäväisesti miesten tasa-arvo-ongelmiin jos he kokisivat että miehet ovat myös naisten puolella. Vaikka mediassa ja poliittisissa linjauksissa on vallalla tasa-arvosta puhuminen nimenomaan naisten aseman parantamisena, ainakin itselle on jäänyt sellainen olo että suuri massa miehiä pitää naisten ongelmien korjaamista aivan turhanpäiväisenä hömpötyksenä, eikä suostu piiruakaan myöntämään että naisilla saattaisi edes olla tasa-arvo-ongelmia.
Kaikkien kannattaisi tunnustaa muiden ongelmat ja osoittaa kykenevänsä asettautumaan toisten asemaan..koskee tietenkin myös naisia.

Virittäjä (nimimerkki)

Feministein käsitys naisista heikompina ja siksi sorrettuina hyödyntää kylmäverisesti ihmisten yleistä käsitystä tytöistä ja naisistakin. Tyttövauvoja esimerkiksi kohdellaan varovaisemmin kuin poikia. Voi olla, että meillä on perimässämme taipumus pitää tyttöjä ja naisia heikompina ja siksi huonommin pärjäävinä. Kun feminismi vahvistaa tätä käsitystä naisista erityissuojelua tarvitsevina, se toimii naisten etujen vastaisesti. Niin tai näin, siinä on yksi syy miksi feministinen diskurssi hölmöimmilläänkin sulautuu niinkin saumattomasti yleisempiin diskursseihin.

Toinen syy on juuri tuo "suuri tasa-arvotarina", jonka feministit ovat onnistuneet kaappaamaan itselleen aika vahvasti. Yksi maailmanhistorian suurista linjoista on tuon tarinan mukaan naisen sorto taistelu sorto vastaan. Suomessa Kaari Utrio on tietoisesti osallistunut suuren tarinan kirjoittamiseen lukuisissa kirjoissaan, niin faktan kuin fiktion puolella.

Kääntöpuolella ovat pojat ja miehet, joilta on, jos hiukan kärjistää, riistetty oikeus olla sorron uhri esimerkiksi köyhän taustan takia. Samaan aikaan myönteiset miehisyyden myytit on on purettu. Tilalle on noussut häpeästä ja halveksunnasta kumpuvia tarinoita hölmöistä, tunteettomista, piittaamattomista, väkivaltaisista ja muutenkin kaikin puolin kelvottomista miehistä.

Mihin voi nuori mies kiinnittää identiteettinsä tällaisten väheksyvien tai suorastaan vihamielisten diskurssien keskellä? Ongelmaa ei pidä liioitella naurettavuuksiin asti, mutta kyllä myönteinen mieskuva on osin pahasti hukassa. Nuori mies yrittää omaksua myönteisen miehisen arkkityypin esikuvakseen a huomaa pian joutuvansa naurunalaiseksi. Mitä jää jäljelle? Naisten liehittely?

Virittäjä (nimimerkki)

#13: "itselle on jäänyt sellainen olo että suuri massa miehiä pitää naisten ongelmien korjaamista aivan turhanpäiväisenä hömpötyksenä, eikä suostu piiruakaan myöntämään että naisilla saattaisi edes olla tasa-arvo-ongelmia."

Tasa-arvobarometri
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?fold...
Kuvio 1: Kolme prosenttia miehistä on sitä mieltä, että naisten asema yhteiskunnassa on keskimäärin parempi kuin miesten (vastaava osuus naisilla niin pieni, että näyttäisi olevan nolla).

Toki kyseessä on Sosiaali- ja terveysministeriön haastattelututkimus, joten on syytä epäillä tuloksia: haastattelujahan voi aika helposti vääntää haluamaansa suuntaan erilaisilla kikoilla, jotka naistutkimuksessa hallitaan. Niilläkään ei kuitenkaan voi muuttaa päivää yöksi. Siksi on todennäköistä, että ei ole suurta joukkoa miehiä, jotka väheksyisivät naisten tasa-arvo-ongelmia.

Tuo kysely paljastaa hyvin, miten vaikean asian äärellä ollaan, kun puhutaan miesten tasa-arvo-ongelmista. Paranna nyt siinä sitten miesten asemaa, kun melkeinpä kukaan naisista ei tunnu tietävän tai myöntävän, että miehillä saattaa edes olla ongelmia!

Kun näistä asioista keskustelee yksittäisten naisten kanssa, hyvin suuri osa tuntuu ikään kuin yksityisesti tietävän, miten paljon parempiosainen naissukupuoli on Suomessa. Ristiriita em. tutkimuksen (jos se ei ole kokonaan väärennös, kuten väkivaltatutkimukset) ja yksityisen tiedon välillä tuo esiin mielenkiintoisen paradoksin. En osaa selittää sitä.

Henry Laasanen

#13
”itselle on jäänyt sellainen olo että suuri massa miehiä pitää naisten ongelmien korjaamista aivan turhanpäiväisenä hömpötyksenä, eikä suostu piiruakaan myöntämään että naisilla saattaisi edes olla tasa-arvo-ongelmia.

Tosiaankin ns. tavalliset miehet pitävät feminismiä hyvin usein hömpötyksenä. Miesasian kannalta ongelmallaista kuitenkin on, että he pitävät miesasian ajamista vieläkin omituisempana ruikuttamisena.

Heillä ei kuitenkaan ole juuri muuta valtaa asiaan kuin "suunsoiton valta". Feministeillä on sen sijaan tukenaan poliittinen mieseliitti ja media, joilla valtaa piisaa reilusti.

Velvollisuuksien tasa-arvoliike (nimimerkki)

Niinpä...on hyvä aina muistaa, että mielipidekeskustelujen eipäs/joopas kinojen lisäksi on olemassa kylmää ja kiertelemätöntä tilastofaktaa, jota mm tuossa mies.asia sivustolla ja tämänkin ketjun aiemmissa viesteissä esitetään.

Jotain pitäisi jo sanoa kaikille rehellisille se, että kaikki tasa-arvoelimet ovat "täysin epätasa-arvoisesti" feministien hallussa ja Nytkiksessä on jäseniä yli puoli miljoonaa. Avaavaksi vertailuksi sanottakoon vielä tähän yhteyteen, että puolueitten jäsenmäärät liikkuvat kymmenissä tuhansissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nytkis
"Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on suomalaisten naisjärjestöjen yhteistyöjärjestö. Siihen kuuluu sekä poliittisia että ei-poliittisia järjestöjä – eduskuntapuolueiden naisjärjestöt, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Suomen Naistutkimuksen Seura ja Naisasialiitto Unioni – mikä tekee siitä maailmanlaajuisesti harvinaisen yhteenliittymän. Kaksikymmentä vuotta toimineeseen järjestöön kuuluu jäsenjärjestöjen kautta noin 600 000 naista."

TP (nimimerkki)

Halonen julisti tänään uutisissa huolensa siitä, kuinka sodankäynnistä kärsivät (eniten) naiset ja lapset.

On totta, että sota aiheuttaa kärsimystä ja ehkä joissakin sodissa on jopa siviiliuhreja enemmän kuin sotilasuhreja, mutta kyllä yleisesti ottaen sodissa miehet kärsivät. Miehet ovat niitä, joilla on univormu ja jotka tappavat toisiaan. Miehet ovat niitä, jotka komennetaan kävelemään kohti kiväärinpiippuja, ja kieltäytyjät ammutaan.

Suomessa miehet vieläpä pakotetaan yhteiskunnan taholta tähän tapettavana olevan rooliin.

Jari S (nimimerkki)

#18
TP tuo oli aika paha.

TP (nimimerkki)

Niinpä. Olemme niin tottuneita siihen, että naisten tappamista pitää aivan erikseen surkutella.

Jari S (nimimerkki)

Tällaisessa ajattelussa on se vaara, että ”jos hyvät eivät tee mitään, pahat voittavat.” Ei kannata tuudittautua siihen, että asiat muuttuvat itsestään tai edes että joku muu tekee kaikki asiat puolestasi.

Asiat eivät muutu, ellei joku tee asioiden hyväksi jotakin.

Olet aivan oikeassa. Kaipa sitä pitäisi ryhtyä politiikkaan ja järjestäytymään.
Mutta kun kiinnostaa enemmän omat jutut ja työtäkin pitää tehdä. Täytyy kuitenkin ottaa harkintaan, kansalaisaktiivisuuden kautta kuitenkin muutokset pitkälle tapahtuvat.

Suurin ongelma tasa-arvon ja muutenkin yhteiskuntamme kannalta on mielestäni siinä että valtiomme julkinen sektori on paisunut yli äyräittensä ja työllistää suuren määrän korkeakoulututettuja idiootteja, joita suomen lehdistön ja muun median myös idioottien tasolle taantuneet toimittajat pitävät jonkinmoisina asiantuntijoina itsensä lisäksi.

Jatkuvasti saa nähdä mediassa mitä eriskummallisimpia ns. asiantuntijoita kommentoimassa typeryyksiään. Koko suomalaisen yhteiskunnan ymmärryksen taso tuntuu menneen viemäristä alas.

Olen lopettanut lehtien tilaukset koska niiden poliittiset asenteet kautta linjan ovat liikaa vihervasemmalla, Tekniikan maailmaa lukuunottamatta.
Harmi että täällä hesassa ei ole omaa pikku paikallislehteään, hesari kun ei kelpaa enää.

Pusher (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus. Hyvä että Henry tuot miesasiaa esille Uudessa Suomessa, lukiessani olen ymmärtänyt että nämä ovat todella tärkeitä asioita!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset