*

Henry Laasanen Kirjoituksia miesten tasa-arvosta ja pariutumisesta

Uraa uurtava tutkimus: Miesten kokema väkivalta

Viimeinkin - vuosikymmenien odottelun jälkeen - maailmaan on putkahtanut miehiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä (kysely)tutkimus Tuhansien iskujen maa - Miesten kokema väkivalta Suomessa. (Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen.)

Tutkimusmenetelmät

Tutkimuksessa haastateltiin sekä miehiä että naisia. Tutkimuksen kohteena olivat 15–74-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat suomenkieliset henkilöt. Otos käsitti 7171 henkilöä. Väkivaltakokemuksia tarkasteltiin kahdelta eri ajanjaksolta: 15 vuotta täytettyä ja viimeisten 12 kuukauden aikana. Haastateltavilta kysyttiin erikseen tuntemattoman, tutun sekä nykyisen  ja entisen kumppanin tekemästä väkivallasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös väkivallasta aiheutuneita seurauksia kuten fyysisiä vammoja ja  psyykkisiä haittoja. Lisäksi kysyttiin seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta sekä väkivallan pelosta.

Esitetyt väkivaltakysymykset ovat samat kuin Suomessa tehtyjen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kartoittavien tutkimusten kysymykset.

Tutkimuksen päätuloksia

  1. 15–74-vuotiaista miehistä 55 prosenttia oli joutunut väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään.
  2. Kaikkiaan 47 prosenttia miehistä oli kokenut fyysistä väkivaltaa 15 vuotta täytettyään.
  3. Parisuhteessa olevista miehistä 16 prosenttia oli joutunut joskus kumppaninsa tekemän väkivallan tai uhkailun kohteeksi, kuusi prosenttia viimeisen vuoden aikana. Entisen kumppanin tekemää väkivaltaa oli kokenut runsas viidennes miehistä.  
  4. Kaikkiaan miehet ja naiset olivat kokeneet yhtä usein väkivaltaa.
  5. Miehet ja naiset olivat kokeneet suunnilleen yhtä usein nykyisen kumppanin tekemää väkivaltaa sekä joskus nykyisen parisuhteensa että viimeisen vuoden aikana.
  6. Entisen kumppanin tekemän väkivallan kohteeksi miehet olivat joutuneet selvästi naisia harvemmin.
  7. Verrattaessa miesten ja naisten väkivaltakokemuksia eri tekijäryhmissä tuloksista piirtyy perinteinen suomalaisen väkivallan kuva. Tuntemattoman ja tutun tekemässä väkivallassa – esimerkiksi tarkasteltaessa lyömistä ja sitä vakavampia fyysisen väkivallan muotoja – näkyy uhrien miespainotteisuus. Toisaalta, etenkin päättyneissä parisuhteissa lyömistä, kuristamista, pään hakkaamista johonkin sekä seksuaalista väkivaltaa kohdistui naisiin useammin kuin miehiin. Miehet olivat kokeneet seksuaalista väkivaltaa harvemmin kuin
    naiset.  

Väkivallasta aiheutuneet vammat ja hoidon tarve

  • Väkivallasta aiheutui miehille fyysisiä vammoja yhtä usein kuin naisille. Naiset kertoivat kuitenkin miehiä useammin väkivallan psyykkisistä seurauksista.
  • Fyysisiä vammoja aiheutui miehille  tuntemattoman tekemästä väkivallasta paljon useammin kuin naisille, mutta muissa tekijäryhmissä vammat olivat yleisempiä naisilla. Erityisesti tämä näkyy parisuhdeväkivallassa.
  • Miesten ja naisten hoitoon johtaneiden  tapausten osuuksissa on selviä eroja. Miehille yleisempi, tuntemattoman tekemä väkivalta, johti useammin lääkärin tai muun terveydenhoitohenkilöstön avun hakemiseen kuin naisten kokema tuntemattoman tekemä väkivalta. Myös kummankin sukupuolen yhtä usein kokema tutun tekemä väkivalta johti miehillä naisia useammin terveydenhoitohenkilöstön hoitoon. Parisuhdeväkivallassa hoitoa vaatineiden tapausten osuus oli sekä miehillä että naisilla pieni.

Sukupuolieroja

  • Miesten ja naisten välillä oli selvä ero siinä, milloin tapaukset olivat alkaneet. Naisilla parisuhdeväkivalta nykyisessä liitossa oli alkanut puolessa tapauksista yli 10 vuotta sitten. Miesten kokema parisuhdeväkivalta oli alkanut viimeisten 12 kuukauden aikana useammin kuin naisten. 

Ilmiölle on ainakin kaksi eri selitysmallia. Yksi selitysmalli on se, että naiset pysyttelevät väkivaltaisissa liitoissa pitempään. Toinen selitysmalli kumpuaa tutkimuksesta itsestään: miehet eivät näytä muistavan vanhoja väkivaltatapauksia, kuten tutkimuksen monesta kohdasta käy ilmi.

  • Molemmat sukupuolet kokivat kumppaninsa kontrolloivaa käyttäytymistä, miehet hieman useammin kuin naiset. Kontrolloiva käyttäytyminen ei aina liity väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Miesten ja naisten kokema kontrolli oli osin erilaista. Väkivaltaa kokeneet miehet kertoivat naisia useammin puolisoidensa olevan mustasukkaisia, naiset puolestaan miehiä useammin lannistavasta tai nöyryyttävästä nimittelystä.

Eli naiset olivat mustasukkaisia, miehet nimittelivät.

  • Miehet kertoivat kaikissa tekijäryhmissä aloittaneensa väkivallan harvemmin kuin naiset. Voi olla, että miehet ovat useammin pyrkineet kieltämään, neutraloimaan tai vähättelemään omaa osuuttaan väkivaltatilanteessa.

Ensin miehiltä kysytään tutkimuksessa "kuka väkivallan aloitti?", mutta miesten vastausten totuudellisuuteen ei kuitenkaan uskota. Tutkimuksessa käydään tarmolla sen osoittamiseen (lukuisien lähdeviittausten kera), että miehet vähättelevät omaa osuuttaa väkivallan aloittajina. Miksi kannattaa edes kysyä, jos vastaus ei kelpaa?

Naisten tekemä parisuhdeväkivalta tulee poliisin tietoon todella harvoin

  • Miesten kokema nykyisen ja entisen kumppanin tekemä väkivalta tuli [paljon] harvemmin poliisin tietoon kuin naisten kokema.
  • Entisen kumppanin tekemästä väkivallasta pari prosenttia ilmoitettiin poliisille, mutta nykyisen kumppanin väkivallasta ei juuri koskaan (aineistossa oli yksi havainto miesten kokeman parisuhdeväkivallan poliisille ilmoittamisesta)
  • Tapaus tuli poliisin tietoon nykyisessä ja vanhassa parisuhteessa: Miehet 0,5 % ja 1,9 % Naiset 7,1 % ja 9,4 %.
  • Tapauksesta tehtiin rikosilmoitus nykyisessä ja vanhassa parisuhteessa:  Miehet 0,5 % ja   0,9 % ja Naiset 1,5 % ja 7,3 %.

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalista häirintää tutkittiin seuraavilla kysymyksillä:

  • Poislukien nykyinen avio- tai avopuolisosi ja tyttö- tai poikaystäväsi, onko joku
    muu tehnyt seuraavia asioita sinulle täytettyäsi 15 vuotta/viimeisten 12
    kuukauden aikana?
    1.  Soittanut sinulle säädyttömiä puhelinsoittoja?
    2.  Lähettänyt sinulle säädyttömiä tekstiviestejä tai sähköpostiviestejä?
    3.  Paljastanut itsensä epäsiveellisesti sinulle?
    4.  Esittänyt asiattomia vartaloosi  tai seksuaalisuuteesi kohdistuneita
    huomautuksia?
    5.  Esittänyt sinulle kaksimielisiä vitsejä tai puhunut härskejä, jotka olet
    kokenut loukkaaviksi?
    6.  Ehdottanut seksiä sopimattomasti?
    7.  Lähennellyt, koskettanut tai yrittänyt suudella sinua tahtomattasi?
    8.  Seuraillut tai tarkkaillut sinua niin, että olit huolissasi?
    9.  Antanut ymmärtää, että työllesi tai opinnoillesi on haitaksi, ellet suostu
    seksuaaliseen kanssakäymiseen hänen kanssaan?

Jos nyt ihan rehellisesti sanotaan, niin miesten (tai edes naistenkaan) kohtaamaa seksuaalista häirintää ei pitäisi selvitellä tällaisilla kysymyksillä, jotka kuulostavat enemmän huumorilta kuin tieteeltä.

  • Kymmenen prosenttia miehistä oli kokenut  seksuaalista häirintää ja ahdistelua viimeisten 12 kuukauden aikana ja 26 prosenttia täytettyään 15 vuotta. Yleisin miesten kokema seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun muoto oli lähentely, koskettelu tai yritys suudella vastoin tahtoa (14 % miehistä oli kokenut tämän 15 vuotta täytettyään ja melkein 5 prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana).

Tähän voi sanoa vain kaksi sanaa: LOL ja ROFL.

  • Naisten kokema seksuaalinen ahdistelu ja häirintä oli paljon yleisempää kuin miesten kokema. Naisista melkein 65 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää ja ahdistelua  15 vuotta täytettyään ja 25  prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana.

Sepä "yllättävää".

  • Myös nuorille tehdyssä kyselyssä  ilmeni, että tytöt olivat kokeneet seksuaalista häirintää useammin kuin pojat (41 % ja 15 %). Nuorisokyselyssä kävi ilmi, että tytöt antavat häirinnälle erilaisen merkityksen kuin pojat. Yli puolet tytöistä luonnehti  häirintäkokemusta epämiellyttäväksi, kun pojista runsas neljännes koki sen miellyttäväksi (tytöistä alle 2 % koki häirinnän miellyttäväksi). (Honkatukia 2002.) Tätä voi selittää se, että tyttöjen poikiin kohdistama häirintä on erilaista. Tyttöjen karkeat väkivaltaiset tai pakottavat häirintäteot ovat Aaltosen (2006, 313) mukaan harvinaisia. Lisäksi poika pystyy Aaltosen (mt.) mukaan tyttöä paremmin lopettamaan häneen kohdistuvan häirinnän. 

Tähänkin on ensin pakko kommentoida LOL ja ROFL. Naisten seksuaalisen vallan teoriasta löytyy parempi selitys sille, miksi pojat pitävät tyttöjen tekemää häirintää miellyttävänä. Syy on sama kuin siinä, että satasen setelin kerjäämistä pidetään häiritsevämpänä kuin satasen antamista.

Onko kyselytutkimus luotettava?

Tutkimus näyttää kyseenalaistavan koko kyselytutkimuksen luotettavana väkivallan tutkimusmenetelmänä, eli itse itsensä:

  • 25–44-vuotiaista miehistä 70 prosenttia oli kokenut väkivaltaa tai uhkailua 15
    vuotta täytettyään, mutta 65–74-vuotiaista vain 30 prosenttia, vaikka heillä
    uhriksi joutumisen tarkasteluajanjakso oli pisin. On mahdollista, että vanhimmat
    miehet eivät kertoneet kokemastaan väkivallasta yhtä herkästi kuin nuoremmat
    vastaajat.

Ero ikäryhmien välillä väkivallan kokemisessa on peräti 40 %, vaikka eron pitäisi olla toiseen suuntaan. Tulos on vailla tolkkua, mikä kyseenalaistaa koko menetelmän käyttökelpoisuuden.

Tutkimuksen sivulla 20 on kaksi kuviota, jotka kertovat valtavista eroista eri ikäisten miesten raportoimassa väkivallassa 15 vuotta täytettyään.

  • Miehet ja naiset olivat kokeneet suunnilleen yhtä usein nykyisen kumppanin tekemää väkivaltaa sekä joskus nykyisen parisuhteensa aikana että viimeisen vuoden aikana. Miesten entisen kumppanin tekemän väkivallan kohteeksi joutumista koskevat luvut olivat puolet pienempiä kuin naisten. 

Mistä noin suuri ero sukupuolten välillä voi johtua? Onko miesten väkivalta vähentynyt hyvin nopeasti viime vuosien aikana vai muistavatko naiset ja miehet tapahtumat eri lailla? Unohtuvatko miehiltä taaskin vanhat väkivaltakokemukset? Tämäkin suuri selittämätön ero kyseenalaistaa väkivallan kyselytutkimusten luotettavuuden. Kaiken järjen mukaan entisissä suhteissa pitäisi myös miehillä olla enemmän koettua väkivaltaa.

Yhteenveto

  1. Tutkimus: "Miehet olivat kokeneet nykyisen kumppanin tekemää parisuhdeväkivaltaa yhtä usein kuin naiset. Molemmille sukupuolille tehtiin samat kysymykset, joten vertailukelpoisuuden perusedellytykset täyttyivät tältä osin."
  2. Nykyisessä parisuhteessa tapahtuva väkivalta kantautui poliisin tietoon 14 kertaa useammin silloin, kun väkivallan uhri oli nainen. Tutkimus kertoo, että "nykyisen kumppanin väkivalta ei tullut poliisin tietoon juuri lainkaan." Feministit  ovat usein vedonneet poliisitilastoihin, jotka eivät tämän tutkimuksen mukaan kuitenkaan kerro juuri mitään todellisesta tilanteesta.
  3. Tutkimuksen mielenkiintoisin havainto oli se, että miehillä näyttää olevan huono muisti vanhojen väkivaltatapausten suhteen. Tutkimus kertoo, että "25–44-vuotiaista miehistä 70 prosenttia oli kokenut väkivaltaa tai uhkailua 15 vuotta täytettyään, mutta 65–74-vuotiaista vain 30 prosenttia, vaikka heillä uhriksi joutumisen tarkasteluajanjakso oli pisin." Toisin sanoen ikääntyneet miehet eivät muistaneet juuri mitään väkivallan kokemuksia. Toinen selitys on se, että ikääntyneet miehet eivät halua puhua uhrikokemuksistaan. Joka tapauksessa nuoremmissa ikäluokissa (alle 45vuotta) miesten kokema väkivalta on paljon yleisempää kuin mitä keskiarvo antaa ymmärtää.
  4. Miehet kertoivat kaikissa tekijäryhmissä aloittaneensa väkivallan harvemmin kuin naiset.
  5. Kyselytutkimus näyttää kelvottomalta menetelmältä väkivallan uhrien kokemusten selvittämisessä, koska eri ikäryhmissä ja nykyisessä ja entisessä parisuhteessa raprtoidun väkivallan määrät ovat vääristyneet miehillä valtavasti "väärään suuntaan", vaikka eron pitäisi kaiken järjen mukaan olla toiseen suuntaan.
  6. Mustasukkainen kontrollointi on pääasiassa naisten synti.
  7. 25 % pojista kokee seksuaalisen häirinnän miellyttäväksi!?

Uutisointi mediassa

YLEn uutisoinnissa puolet uutisesta käytetään sen korostamiseen, kuinka väkivalta parisuhteessa on kaikesta huolimatta naisille kamalampaa:

  • Naisille aiheutui parisuhdeväkivallasta fyysisiä vammoja ja psyykkisiä seurauksia miehiä enemmän. Naisten kokemasta väkivallasta ilmoitettiin myös useammin poliisille. "Miehet ovat usein naisia vahvempia, jonka takia naiset saavat monesti pahempia vammoja. Naiset myös kokevat väkivallan pelkoa miehiä enemmän", Heiskanen toteaa.

Iltalehti otsikoi Miehiä pahoinpidellään parisuhteissa yhtä paljon kuin naisia

Hesari kuittaa jutun lyhyesti (En löytänyt päivän lehdestä uutisointia aiheesta).

Hannu Sepponen kirjoittaa Aamulehdessä aiheesta otsikolla Feministit väärässä? Parisuhteessa nainen aloittaa väkivallan useammin kuin mies.

Lähes kaikissa uutisoinneissa kirjoitetaan harhaanjohtavasti:

  • "naiset kokivat kaksi kertaa miehiä enemmän entisen puolison väkivaltaa..."

Tutkimuksessa tarkoitetaan "missä tahansa edellisessä suhteessa koettua väkivaltaa", ei entisen puolison suhteen jälkeen harjoittamaa väkivaltaa. Ja kuten toin aiemmin ilmi, tutkimustulos siitä, että naiset ovat kokeneet aiemmissa suhteissa paljon enemmän väkivaltaa kuin nykyisessä suhteessa, mutta miehet eivät, tuskin on edes mahdollista.

Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin lausunto

Ministeri Wallin: Miesten kokema lähisuhdeväkivalta yhtä yleistä kuin naisten

  • Vaikka miehet kokevat paljon väkivaltaa, he tuntevat olonsa melko turvalliseksi, mikä tuntuu ristiriitaiselta.

Häh? Pojathan kasvatetaan pienestä pitäen rohkeiksi ja pelkäämättömiksi. Suurin haukkumasana miehille on pelkuri. Vielä naurettavampaa on se, jos mies pelkää naista.

  • Naisten kohdalla todellisuus on aivan toinen: naiset kokevat miehiä useammin uhkailua ja seksuaalista väkivaltaa kumppaninsa taholta. Naisille koituvat väkivallan seuraukset ovat myös miehiä huomattavasti vakavampia, ja pahimmassa tapauksessa lähisuhdeväkivalta johtaa uhrin kuolemaan

No niin, tulihan se sieltä. Naisiin kohdistuva väkivalta onkin aivan toinen asia - siihen voi pahimmassa tapauksessa kuolla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (95 kommenttia)

TP (kirjautunut) (ei kirjautunut) (kirjautunut) (nimimerkki)

1. Tutkimus on tehty yli 15-vuotiaille ja kysymykset koskivat aikajaksoa 15-vuotiaasta ylöspäin tai viimeistä 12 kuukautta. Jos olisi tutkittu peruskoululaisia, olisi varmaankin 100% todennut kokeneensa fyysistä väkivaltaa.

2. Hesari jatkaa feministisellä miehiä vähättelevällä linjallaan.

3. Wallin sekoilee. Miehiä tapetaan huomattavasti naisia enemmän.

TP (kirjautunut) (ei kirjautunut) (kirjautunut) (nimimerkki)

Wallinin lausunnossa sanotaan:
"Parhaillaan ministeriöt laativat toimeenpanosuunnitelmia Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmasta."

Niin, eikö nyt ole jo päätetty, että varusmiehille aletaan opettamaan, että heidän on lopetettava tyttöystäviensä hakkaaminen?

Milloin tulee sairaanhoito- ja sosiaalialan oppilaitoksiin naisille oppiaine, jossa opetetaan olemaan hakkaamatta poikakavereitaan ja tappamatta lapsiaan?

Jorma (nimimerkki)

"Niin, eikö nyt ole jo päätetty, että varusmiehille aletaan opettamaan, että heidän on lopetettava tyttöystäviensä hakkaaminen?"

On. Wallinin puhe sukupuolineutraaliudesta on siis puhdasta valehtelua. Miehiin kohdistuvaa väkivaltaa ei huomioda jatkossakaan millään tavoin.

TP (kirjautunut) (ei kirjautunut) (kirjautunut) (nimimerkki)

"Milloin tulee sairaanhoito- ja sosiaalialan oppilaitoksiin naisille oppiaine, jossa opetetaan olemaan hakkaamatta poikakavereitaan ja tappamatta lapsiaan?"

Niille, jotka eivät tiedä mitä tuossa yllä olevassa vaatimuksessa on takana, niin alla on selitys.

"Nuorten vakavan fyysisen seurusteluväkivallan uhreista 82 % on poikia"

"Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän mukaan Suomessa surmattiin 2003–2007 yhteensä 29 alle 15-vuotiasta lasta. Näistä 20 joutui äitinsä, 7 isänsä ja 2 veljensä surmaamaksi."

http://mies.asia/tilastoja.html

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Milloin Hesari lopettaa sarjakuvien, esimerkiksi Hannes-sarjakuvan julkaisemisen, joissa naisten miehiin kohdistama vakava väkivalta kuitataan huumoriksi?

Jos ajatellaan, että Hesari on eräällä tavalla kulttuurimme kiteytymä, niin ilmeisesti myös kulttuurissamme on jokin yleinen asenne tai käsitys, että naisten miehiin kohdistama väkivalta ei ole vakavaa tai haitallista, ja että miesten kuuluu vain kestää se kuin mies. Onhan meillä muutenkin kaksijakoinen suhtautuminen väkivaltaan, koska joka ilta ennen nukkumaan menoa rauhoitumme, kun katsomme ensin pahaa väkivaltaa (rikollinen) ja sitten kun pahasta väkivallasta tehdään loppu hyvän väkivallan (poliisi) avulla.

MissM (nimimerkki)

" Kymmenen prosenttia miehistä oli kokenut seksuaalista häirintää ja ahdistelua viimeisten 12 kuukauden aikana ja 26 prosenttia täytettyään 15 vuotta. Yleisin miesten kokema seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun muoto oli lähentely, koskettelu tai yritys suudella vastoin tahtoa (14 % miehistä oli kokenut tämän 15 vuotta täytettyään ja melkein 5 prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana)."

Henkka: Tähän voi sanoa vain kaksi sanaa: LOL ja ROFL.

Etkös nyt tässä syyllisty siihen aivan samaan miehen kokemuksen vähättelyyn, josta kuitenkin kritisoit muita tahoja? Kaikki miesten kokema seksuaalinen häirintä ei ole miellyttävää tai tervetullutta.

Henry Laasanen

On se vähän hassua, kun 99 % tapauksista miehillä ongelmana on se, että kukaan nainen ei lähentele tai yritä suudella, niin tärkeäksi ongelmaksi katsotaan kuitenkin se, että joku lähentelee tai yrittää suudella vasten tahtoa.

No, tietenkin karvaisen äijähomon suudelma saattaa hiukan häiritä, ainakin ranskalaisena versiona.

Henry Laasanen

Jatketaan vielä.

Eli feministit ovat innokkaasti tuoneet "sukupuolittuneen väkivallan" käsitettä keskusteluun, jonka mukaan väkivalta ei merkitse samaa asiaa naisille ja miehille ja kokemukset väkivallasta ovat erilaisia miehille ja naisille. Ok, se pitää tietenkin paikkansa jossain määrin.

Feministeillä ei kuitenkaan näytä olevan käsitettä "sukupuolittunut seksuaalinen väkivalta", vaikka seksuaalisuudessa kokemusten erot ovat valtavan paljon erilaisempia. Sen sijaan, miehiin sovelletaan samaa seksuaalisen häirinnän kyselyä kuin naisiin, vaikka miehiin sovellettuna tuollainen sukupuolineutraali kysely ei sovi alkuunkaan, minkä huomaa mm. siitä, että reilu neljäsosa pojista piti häirintää miellyttävänä.

MissM (nimimerkki)

Totta kyllä, että miesten suhteen kannattaisi ehkä miettiä kysymyksenasetteluja erilaisiksi. Silti yleisin häirinnän muoto oli kuitenkin VASTOIN TAHTOA tapahtunut koskettelu, suutelu ym eikä sitä pitäisi mielestäni vähätellä. Olen joutunut itsekin todistamaan esim. seurueeseen väkisin tuppautuneen, humalaisen naisen yrityksiä änkeä vastahankaisen miehen syliin istumaan tai suudella väkisin, ja se on miehelle silminnähden kiusallinen ja nolo tilanne. Etenkin kun tilanteesta poistuminen tyylikkäästi on vaikeaa, kun nainen ei ymmärrä ein olevan ei, vaan tuppaa vaan koko ajan kylkeen kyhnyttämään, vaikka mies mitä sanoisi.
Sitten on myös näitä tapauksia, että naiset osoittavat "vapautuneisuuttaan ja voimautumistaan" iskemällä kovakouraisesti satunnaisen miehen haaroväliin tai takamukseen kiinni. Sitäkin olen joskus baarielämässä nähnyt enkä jaksa uskoa, että miehistä olisi tosi kivaa kun yllättäen takavasemmalta joku kouraisee munista ja häipyy sitten kikatellen paikalta.

Kari Hurtta (nimimerkki)

MissM:
Sitten on myös näitä tapauksia, että naiset osoittavat "vapautuneisuuttaan ja voimautumistaan" iskemällä kovakouraisesti satunnaisen miehen haaroväliin tai takamukseen kiinni. Sitäkin olen joskus baarielämässä nähnyt enkä jaksa uskoa, että miehistä olisi tosi kivaa kun yllättäen takavasemmalta joku kouraisee munista ja häipyy sitten kikatellen paikalta.

Joo, ei taatusti ole kivaa.

Jorma (nimimerkki)

"Parhaillaan ministeriöt laativat toimeenpanosuunnitelmia Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmasta. Ohjelman toimenpiteiden painottuminen muun muassa seksuaaliseen väkivaltaan saa tukea tutkimustuloksista. Ohjelman toimenpiteistä useat kohdistuvat yleisesti lähisuhdeväkivaltaan ja hyödyttävät siten - sukupuolesta riippumatta - kaikkia lähisuhdeväkivallan uhreja."

Luukkuttaa tasa-arvoministeri Wallin. Eli mitään ei tulla jatkossakaan korjamaan parempaan suuntaan, vaan sama meno jatkuu, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Miehiin kohdistuvalle väkivallalle näytetään edelleen vihreää, tai vähintäänkin keltaista, valoa.

Lukekaa myös tämä (nimimerkki)

Tässä Siniplaneetta-kustantamon esite uudesta kirjasta:

Non Fighting Generation r.y:n julkaisusarjan kolmas teos

Timo Purjo & Eevastiina Gjerstad (toim.):

SUKUPUOLI JA VÄKIVALTA

Kun suomalaista väkivaltaa halutaan vähentää, on aloitettava siitä, että murretaan erilaiset myytit ja tabut. Yksi tällainen sitkeästi juurtunut myytti on väkivallan sukupuolittuneisuus. Lukuisat tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että väkivalta on sukupuolesta riippumaton ongelma. On eettisesti arveluttavaa, jos suljemme silmät jommankumman sukupuolen väkivallalta.

Väkivallan sukupuolittaisen arvottamisen sijaan olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että väkivaltaa on yleensä ihmisten keskuudessa ja että se on liian monen ihmisen ongelma. Ongelma on yhteinen kaikille väkivallantekijöille ja heidän kohteikseen joutuville. Ongelman vakavuus ei riipu tekijän tai kohteen sukupuolesta. Kaikki väkivallantekoihin sortuvat miehet ja naiset tarvitsevat apua samoin kuin kaikki väkivallan uhreiksi joutuvat miehet ja naiset tekijän sukupuolesta riippumatta.

Kirjakaupoista
Pehmeäkantinen, 239 sivua, hinta 29 €

Jorma (nimimerkki)

Tasa-arvopolitiikassa, kuten valtioneuvoston tuoreessa tasa-arvopoliittisessa selonteossa, yksi keskeisistä kohdista on nimenomaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Sen alle on kirjattu kaikki perhe- ja parisuhdeväkivaltaa koskevat linjaukset, joten väistämättä, ja aivan epäilemättä tarkoituksellisesti, ohjelmien ja selonteon lukjialle syntyy vaikutelma, että perhe- ja parisuhdeväkivalta olisi käytännössä vain naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Miehiin kohdistuvaa väkivaltaa ei tasa-arvo-ohjelmissa huomioda vakavasti otettavalla tavalla.

Harjoitetun politiikan seurauksena miehiin kohdistuva väkivalta on jäänyt pitkälti piiloon ja miehet ovat oppineet (maskuliineisen rooliodotuksen ja biologiansa ohella) tästä syystä vähättelemään ja vaikenemaan heihin itseensä kohdistuvasta väkivallasta.

Lisäksi keskivertoihminen tulkitsee kaikkein sukupuolineutaaleimmatkin puheet pari- ja perheväkivallasta siten, että kyse olisi siitä, kun mies pahoinpitelee vaimoaan. Niinpä viranomaiset kiinnittävät huomionsa vain naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja jättävät miesuhrit oman onnensa nojaan. Jos Suomessa jotain tarvittaisiin, niin miehiin kohdistuvan väkivallan vastaista onhjelmaa.

Siksi tasa-arvopolitiikan linjaa on ehdottoimasti muutettava. Stefan Wallinin on erottava, jos hän ei suostu tätä tajuamaan.

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

"7. 25 % pojista kokee seksuaalisen häirinnän miellyttäväksi!?"

Se taitaa naisten tapaan olla kiinni enemmän tekijästä kuin teosta. Vain ei-toivotun ihmisen suorittama lähestyminen on härintää.

Tomm. (nimimerkki)

Wallin onnistui jälleen. Uraa uurtava tutkimus miehiin kohdistuvasta väkivallasta ja "tasa-arvoministeri" puhuu kuin anteeksi pyytäen, että miehetkin kokevat väkivaltaa:

"Vähättelemättä lainkaan naisten kokemaa väkivaltaa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että myös miehet kokevat väkivaltaa lähisuhteissaan."

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

Miesten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa näköjään voi vähätellä joka käänteessä 100-0, vaikka tilanne kuinka olisi todellisuudessa 65-35.

Jorma (nimimerkki)

"Toinen selitys on se, että ikääntyneet miehet eivät halua puhua uhrikokemuksistaan."

Tämä on ihan ymmärrettävä selitys. Osin asiat on voitu unohtaakin, mutta ennemuuta kyse on siitä perinteisestä miehen roolista, johon ei kuulu valittaminen, vaikka turpaan joskus tulisikin. Todennäköisesti miehiin kohdistuu paljon enemmän väkivaltaa kuin tässä tutkimuksessa kävi ilmi. Väkivalta on osa miehen normaalia elämää, eikä valtiovallalla ole mitään sitä vastaan.

"Joka tapauksessa nuoremmissa ikäluokissa (alle 45vuotta) miesten kokema väkivalta on paljon yleisempää kuin mitä keskiarvo antaa ymmärtää."

Nuoret ovat aktiivisempia ja aggressiivisempia.

TP (kirjautunut) (ei kirjautunut) (kirjautunut) (nimimerkki)

"Nuoret ovat aktiivisempia ja aggressiivisempia."

Mutta ikääntyneetkin miehet ovat kerran olleet nuoria, siis aktiivisia ja aggressiivisia.

Jorma (nimimerkki)

Ovat toki. Meinaan vain sitä, että aika kultaa muistot, sikäli kun mitään muistaa. Jos nyt ajattelee omia kouluaikoja, niin muistot ovat kai voittopuolisesti hyvä, mutta jos silloin olisi lähdetty kysymään, niin käsitykset olisivat varmasti olleet toiset. Väkivaltaa ja sen uhkaa tuli koettua ihan omaksi tarpeeksi, mutta aikuisempana, maailmaa nähneenä, sitä väistämättä osaa nähdä tilanteet, jotka aikoinaan tuntuivat kuolemanvakavilta, hieman toisessa valossa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Psykologi Hannele Törrönen näkee, että naisten väkivallasta vaikeneminen liittyy kiinteästi myyttiin hyvästä äidistä. Tämä tuntuu järkevältä selitykseltä. Jos ajattelemme, että naiset käyttävät väkivaltaa miestään kohtaan yhtä usein, kuin miehet naistaan kohtaan, niin seuraavaksi herää kysymys: Miten naiset kohtelevat lapsiaan? Jos naiset ovat yhtä väkivaltaisia, kuin suomalaiset miehet, jotka "säännönmukaisesti hakkaavat ja tappavat vaimojaan", niin miten lapset voivat olla turvassa.

Törrösen näkemys on, että emme kestä tällaista äitikuvaa, ja siksi korvaamme sen myyttisellä kuvalla "hyvästä äidistä", joka ei koskaan suutu ja on aina hyväntahtoinen lapsiaan kohtaan. Kuitenkin "hyvä äiti" on vain myytti, ja todellisuudessa suuri osa äideistä kurittaa fyysisesti lapsiaan, ja osa myös pahoinpitelee heitä vakavammin. Tämä avuttomien lasten kohtalo ahdistaa meitä.

"Hyvä äiti" myyttiin kuuluu myös se ajatus, että äideillä on voimakas äidinvaisto, joka takaa sen, että lapsia kohdellaan aina hellästi ja lasten tarpeita kuunnellen. Jos haluaa lopullisesti murtaa tällaiset defensiiviset kuvitelmat äitiydestä, voi tehdä sen tutustumalla psykohistorioitsija Lloyd deMausen (äännetään Moss) keräämään aineistoon lasten kaltoinkohtelusta historian eri aikoina: http://www.psychohistory.com/

Toni Lahtinen (nimimerkki)

"Tutkimus näyttää kyseenalaistavan koko kyselytutkimuksen luotettavana väkivallan tutkimusmenetelmänä, eli itse itsensä:

* 25–44-vuotiaista miehistä 70 prosenttia oli kokenut väkivaltaa tai uhkailua 15
vuotta täytettyään, mutta 65–74-vuotiaista vain 30 prosenttia, vaikka heillä
uhriksi joutumisen tarkasteluajanjakso oli pisin. On mahdollista, että vanhimmat
miehet eivät kertoneet kokemastaan väkivallasta yhtä herkästi kuin nuoremmat
vastaajat.

Ero ikäryhmien välillä väkivallan kokemisessa on peräti 40 %, vaikka eron pitäisi olla toiseen suuntaan. Tulos on vailla tolkkua, mikä kyseenalaistaa koko menetelmän käyttökelpoisuuden."

Myös naisten 'voimaantuminen' voisi olla syynä tälle ilmiölle. Ikäihmiset, niin miehet kuin naisetkin, ovat viettäneet elämänsä pääsääntöisesti sellaisten kumppanien kanssa, jotka ovat lapsina 'opetettu' miehen ja naisen tavoille vanhojen mallien mukaan. Viime vuosikymmenten aikana mallit ovat kuitenkin muuttuneet, ja monet naiset ovat omaksuneet yhä enemmän perinteisesti miehisinä pidettyjä käyttäytymistapoja. Siinä missä feministit pitävä monia näistä tavoista erittäin pahoina miesten toimiessa niiden mukaan, edustaa vastaava toiminta naisen suorittamana 'voimaantumista' ja 'vapautumista' perinteisestä naisen roolista.

Henry Laasanen

Tuo on eräs selitysvaihtoehto. Toisaalta miesten muistamattomuudesta puhuu se, että miehet eivät ole kokeneet väkivaltaa entisissä parisuhteissa enemmän kuin nykyisessä.

Esim. 40-vuotiaalla miehellä saattaa olla 7 entistä parisuhdetta ja hän on ollut nykyisessä suhteessa 1 vuoden. Todennäköisyyksien valossa entisissä parisuhteissa yhteensä luulisisi olleen enemmän väkivaltaa kuin nykyisessä.

Erot ikäryhmien välillä ovat sen lisäksi hyvin suuret, kuten tutukimuksen sivun 20 kaavioista voi nähdä.

bmad (nimimerkki)

"Viime vuosikymmenten aikana mallit ovat kuitenkin muuttuneet, ja monet naiset ovat omaksuneet yhä enemmän perinteisesti miehisinä pidettyjä käyttäytymistapoja. Siinä missä feministit pitävä monia näistä tavoista erittäin pahoina miesten toimiessa niiden mukaan, edustaa vastaava toiminta naisen suorittamana 'voimaantumista' ja 'vapautumista' perinteisestä naisen roolista."

Minusta on hyvä asia, että maskuliiniset ja femiiniset piirteet
sekoittuvat ihmisten sisällä enemmän kuin ennen, mutta valitettavasti se on naisten etuoikeus vielä tätänykyä (toki nuoret kiiltokuvapojat saavat olla vähän naismaisia, mutta se ei riitä).

Joissain naisissa tai miehissä femiinisyys korostuu voimakkaasti ja luonteenlaadussa ja se pitäisi hyväksyä osana sitä, että saa olla sellainen kuin on. Pitäisikö miestenkin voimaantua?

Toni Lahtinen (nimimerkki)

En minäkään vastusta maskuliinisten ja feminiiinisten tapojen sekoittumista. Se mihin halusin kiinnittää huomiota on se kumma näkemys, jonka mukaan samanlainen käytös, josta miestä arvostellaan ja jota pidetään pahana, onkin naisen tekemänä hyvästä ja kehuttavaa. Esimerkiksi naisen läimäyttäessä miestään voidaan ajatella naisen nousseen kapinaan patriarkaattista järjestelmään vastaan, ja kysen on siten hyvin perustellusta oman vapauden tavoittelusta. Miehen kohdalla tuollaista läimäyttämistä sen sijaan pidettäisiin aina paheksuttuna väkivaltana ja naisen alistamisena.

Ruukinmatruuna on omassa takkirauta-blogissaan useampaakin kertaan käsitellyt tätä naisten 'voimaantumista', johon valitettavan usein kuuluu juuri pahoina pidettyjen miehisten tapojen omaksumista, liittyivätpä ne sitten alkoholin nauttimiseen, väkivaltaiseen käytökseen tai mihin muuhun asiaan tahansa.

bmad (nimimerkki)

"Esimerkiksi naisen läimäyttäessä miestään voidaan ajatella naisen nousseen kapinaan patriarkaattista järjestelmään vastaan, ja kysen on siten hyvin perustellusta oman vapauden tavoittelusta."

Läimäyttely on minun nähdäkseni aika femiinistä ja stimuloivaa
toimintaa, ellei siihen suhtauduta moraalisesti. Krooniset läimäyttelijättäret lienevät myös tukahtuneita sadomasokisteja, jotka pitäisi ohjata toteuttamaan taipumustaan alistuvan miestyypin kanssa seksuaalikontekstissa. Ongelma vaan on se, että olemme raa'assa yhteiskunnassa, jossa pyritään nimenomaan melko helliin, emotionaalisiin seksiakteihin ja love me tender-hypetykseen.

Ulkomailla on käytössä sellainen seurapiirihuvi, kuin happy slapping jossa läimäytellään toisia huvikseen. Youtubesta löytyy runsaasti
esimerkkejä, koska niitä jotkut myös videoivat.

"Ruukinmatruuna on omassa takkirauta-blogissaan useampaakin kertaan käsitellyt tätä naisten 'voimaantumista', johon valitettavan usein kuuluu juuri pahoina pidettyjen miehisten tapojen omaksumista, liittyivätpä ne sitten alkoholin nauttimiseen, väkivaltaiseen käytökseen tai mihin muuhun asiaan tahansa."

Siitä huolimatta on paljon naisia, jotka pysyvät femiinisinä, eivätkä öykkäröi.

Ingenieur (nimimerkki)

"Tutkimuksessa tarkoitetaan "missä tahansa edellisessä suhteessa koettua väkivaltaa", ei entisen puolison suhteen jälkeen harjoittamaa väkivaltaa. Ja kuten toin aiemmin ilmi, tutkimustulos siitä, että naiset ovat kokeneet aiemmissa suhteissa paljon enemmän väkivaltaa kuin nykyisessä suhteessa, mutta miehet eivät, tuskin on edes mahdollista."

Käsittääkseni keskimääräiset naiset myös elävät useammassa parisuhteessa kuin keskimääräiset miehet. Kun toistokoetta tehdään useammin, myös yksittäisen tapahtuman (jossain suhteessa saa pataan) todennäköisyys kasvaa.

Vieras (nimimerkki)

Naiset eivät saa lyödä, mutta naisia saa lyödä. Laasanen, pistäpä se when it`s ok to slap your bith tms. ohje tänne niin miehet ottavat luulot pois naisilta ja näyttävät kuka käskee. Sitä ennen kaikki kuuntelemaan vaikka hittibiisiä, smack my bitch up...

Ingenieur (nimimerkki)

Imo. tasa-arvoisia naisia tulee kohdella niin kuin miehiäkin. Monen mielestä saa lyödä takaisin jos itseään vastaan hyökätään.

Itse en ole niin tasapuolinen, vaan yleensä pyrin poistumaan paikalta ja välttämään konflikteja, oli hyökkääjänä mies tai nainen.

Henry Laasanen

Tutkimushan kertoo, että "Bitch slap" on tytöille tyypillinen väkivallan muoto ...

http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do?press...

"Fyysisistä väkivallan muodoista läpsiminen oli tyttöjen keskuudessa yleisin väkivallan muoto. Läpsimistä oli käyttänyt vähintään kerran kuukaudessa 24% kaikista vastaajista ja melkein puolet eli 49% väkivaltaan viimeksi kuluneen vuoden aikana turvautuneista tytöistä. Läpsimisen yleisyydestä kertoo myös se, että avovastauksissa merkittävimmäksi maininnaksi nousi esiin käsite "bitch slap". Tällä tarkoitettiin avokämmenellä lyöntiä poskelle. Tätä ei nähty varsinaisena lyömisenä, sillä se oli vastattu vielä erikseen avovastauksissa lyömisvaihtoehdon lisäksi. Vastauksissa läpsimistä myös vähäteltiin, eikä sitä näin ollen mielletty vakavana."

Lt. Blueberry (nimimerkki)

Miten se, että kiinnitetään huomio siihen, että myös naiset ovat väkivaltaisia, tarkoittaa sitä, että naisia saisi lyödä?

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on, vastaavien aikaisempien ohella, tuoda esille se epäkohta, että vaikka tilastot puhuvat toista, VAIN naisiin parisuhteissa kohdistuvaan väkivaltaan puututaan ja miehiin kohdistuva jopa sivuutetaan kokonaan.

Jopa oma tasa-arvoministerimme sanoi, että naisiin kohdistuvalla väkivallalla on vakavammat seuraukset, nainen voi jopa kuolla. Minä kyllä luulin, että seuraus on seuraus, musta silmä on yhtä vakava seuraus molemmille ja puukko sattuu kumpaakin. Eikö mies voi kuolla parisuhdeväkivaltaan?

PS. Pyytäisin vastaamaan asiallisesti.

Vieras (nimimerkki)

No itse en ole lyönyt ketään koskaan, enkä usko väkivaltaan. Tuttavapiirissäni on kuitekin pariskunta, joka jatkuvasti riitelee ja käy käsiksi toisiinsa. Naiselta meinasi lähteä jo yhdestä iskusta näkösilmästä, joku repeämä silmän pohjassa ja siitä asti eukko on kyllä aina uhannut jopa tappaa miehensä jos tämä vielä käy käsiksi. Poliisille asia ei ole kuulunut, mutta lääkäreille kylläkin. Ja syynä väkivaltaan on se surullisen kuuluisa "kun mikään muu ei auta". Täytyy vain odottaa koska ruumiita tulee, ilman toisiaan eivät kuulemma pärjää. Jotenkin luulen että se nainen vielä tappaa sen miehensä. Mies on selvinnyt pintanaarmuilla (tähän asti), nainen on ollut paikattavana, kipsattavana jne. Mitä tuollaiseen voi sanoa?

Eero Lehtonen

"Kymmenen prosenttia miehistä oli kokenut seksuaalista häirintää ja ahdistelua viimeisten 12 kuukauden aikana ja 26 prosenttia täytettyään 15 vuotta. Yleisin miesten kokema seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun muoto oli lähentely, koskettelu tai yritys suudella vastoin tahtoa (14 % miehistä oli kokenut tämän 15 vuotta täytettyään ja melkein 5 prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana).

Tähän voi sanoa vain kaksi sanaa: LOL ja ROFL."

Homojen suorittama ahdistelu todennäköisesti selittää suurta ahdistelujen suurta määrää.

Juha34 (nimimerkki)

Hyvä että miestenkin asioita vihdoin tutkitaan täällä feministisessä Suomessa.

Harmittaa, että esim. hesari aina näyttävästi julkaisee "miesten synnit" mutta vaikenee "naisten synneistä". Hesari on kuitenkin valtakunnallinen lehti, joka pyrkii olemaan jonkinlainen virallinen totuus. Kannattaa pitää mielessä nämä jutut. Hesari ei ole puolueeton.

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

"Hesari ei ole puolueeton."

Huipulta on vain yksi suunta. Asenteellinen propagandajournalismi vain jouduttaa alamäkeä. Sanomalehti on joka tapauksessa kuoleva media.

Jorma (nimimerkki)

Ihan saman kritiikin voi suunnata myös Yleisradion suuntaan. Itse asiassa vielä suuremmalla syyllä, sillä YLE:n toimintaa rahoitetaan lupamaksuvaroin, käyttipä sen palveluja tai ei.

Kun julkisuuteen on tullut feministisiä "tutkimuksia" perhe- ja parisuhdeväkivallasta, YLE on niille tarjonnut yllin kyllin huomiota uutis- ja ajankohtaisohjelmissaan. Kun tuulekin varsin toisenlainen tutkimus, niin se kuitataan äkkiä jollain nettisepustuksella. Tässä se nähdään, miten ahdamielinen ja suvaitsematon maa Suomi on. Pikku sopulit ovat kiltisti vallanpitäjien talutushihnassa.

Henry Laasanen

Off Topic

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_c...

Kansanedustaja Risto Kuisma (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen miesten tasa-arvosta.

Kuisma kysyykin, milloin hallitus aloittaa todellisen tasa-arvotyön ja ryhtyy käyttämään naisten aseman parantamisesta oikeaa nimeä, sekä tarvitaanko hallituksen mielestä miestyötä ja miesasialiikettä.

Jorma (nimimerkki)

"Kuisman mielestä nykyisessä virallisessa tasa-arvotyössä ei ole kysymys tasa-arvosta, vaan naisten aseman parantamisesta."

Risto Kuisma on aivan oikeassa. Sen tuli Wallinin Steffi taas kerran todistaneeksi.

Vaalit lähenee - tunnelma tiivistyy.

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

"Vaalit lähenee - tunnelma tiivistyy."

Se mitä poliitikko sanoo ennen vaaleja, on pelkkää myyntipuhetta.

Kari Hurtta (nimimerkki)

Henry Laasanen:
… kirjallisen kysymyksen …

Noilla kirjallisilla kysymyksillä ei käytännössä taida olla mitään vaikutusta.

Kirjallinen kysymys: Miesten tasa-arvo

Nomen Nescio (nimimerkki)

Mitäs veikkaatte?

Aikooko nämä feministien satakymmenen eri väkivaltaprojektia nyt luopua tuosta ideologisesta käsitteestä "sukupuolittunut väkivalta"? Aikooko Artsi muokata kirjaansa, ja kenties tuoda käsitteen "panssaroitu feminiinisyys"? Aikooko profeministimiehet huomioida tämän? Aikooko Daphne-tutkimus muuttaa suuntaa? Pyytääkö Vuoden Tieteentekijä Johanna Kantola kenties anteeksi törkeyksiään? Pyytääkö feministit anteeksi törkeyksiään kun tästä on puhuttu jo vuosia, ja normaalit ihmiset on leimattu "naisvihaajiksi" ja "sovinisteiksi", ihan akateemisten tutkijoiden suusta? Aikooko Vihreät huomioida tämän kenties?

Ei tietenkään. Feministinen ideologia pyörii vaikka heillä olisi kuinka paljon valheita tahansa ideologiassaan. Feministit aikovat vaieta tästä, ja moraalinsa mukaan, lobbata asiat niin, ettei tämä vaikuta STM:ään, TANE:een, tasa-arvoon ym. Tämä on heidän moraali - ja siitä on näyttöä ihan tarpeeksi.

Nomen Nescio (nimimerkki)

Kyllä varmaan nyt hatuttaa monta feministiä, jotka ovat oikein opiskelleet naistutkimusta. Nythän heille on vähintäänkin selviää, että heitä on huijattu ideologialla. Siis tutkimus on ollut kaikkea muuta kuin tieteellinen: "sukupuolittunut väkivalta" olikin miesvihaa. Ehkä jotkut ovat myös polttaneet sillat omiin isiinsä. Sitähän tämä yksi feministien auktoriteetti äsken suositti: kapinaan isiä vastaan. Toiset taas ovat kehittäneet sellaisen mies-pelon, ettei taksiinkaan uskalla istahtaa jos kuskina on mies.

Mutta nythän heille on selvää että vanhemmat tädit ovat huijanneet heitä. Tutkimus on ollut ideologista, poliittista ideologiaa ja kirjallisuus selektiivistä. Kenties käytetty samanlaisia menetelmiä kuin uskonnollisessa lahkossakin.

Miten he aikovat vastata haasteeseen? Kenties mielenosoitus yliopiston salissa, jossa he vaativat julkista anteeksipyytöä? Uutta tutkimusohjelmaa.

Myös meillä veronmaksajilla olisi tässä sananen sanottavana.

Mutta miten te feministit aiotte vastata haasteeseen? Nyt voi ymmärtää että varmaan hatuttaa teitä. Kenties koko elämäkin mennyt pipariksi.

TP (kirjautunut) (ei kirjautunut) (kirjautunut) (nimimerkki)

Heh heh.

Juuri näin.

Heh heh.

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

"Ehkä jotkut ovat myös polttaneet sillat omiin isiinsä. Sitähän tämä yksi feministien auktoriteetti äsken suositti: kapinaan isiä vastaan."

Isä on tavallisesti paras mies naisen elämässä: Häneltä riittää ymmärrystä naisen elämässään kohtaamille vastoinkäymisille. Kukaan muu mies ei pyytettömästi kannusta naista ja kustanna tämän menoja. Kaikki muut odottavat vastapalveluksia.

Vai onko feminismin taustalla tuosta poikkeava isäsuhde?

Nomen Nescio (nimimerkki)

Sanomattakin selvää, että feiministit ovat yhteiskunnalle - ja viimeistään nyt -aika helvetin suuren anteeksipyynnön velkaa.

Miltähän muuten tuntuu nyt, kun veronmaksajien rahoilla luennoi "sukupuolistuneesta väkivallasta" ja miltähän tuntuu juuri nyt, olla sitä opiskelemassa? Tai jos on saanut tutkimusapurahaa tutkiakseen 5 vuotta "sukupuolistunutta väkivaltaa", miltä tuntuu istahtaa tänään koneen ääreen tekemään "työtä"? Miltähän tuntuu kirjoittaa tuo työhakemukseen kun kysytään Gradua? Käveleeköhän luennoitsija koppavalla katseella ja äänekkäillä korkokengillä yliopiston käytävillä, vai poistuukohan hän nolona taka-ovesta vasemmalle? Miltä tuntuu kattoa laitoksen tai työhuoneen kirjastoon, kun siellä on iso pino kirjoja "miesten sukupuolistuneesta väkivallasta", jotka on selektiivisesti valittu niinkuin lahkot tekee?

Mutta lopputulos on jo selvä. Ottaen huomioon näiden ihmisten moraalin, ja pakonomaisen tilanteen, he keksivät kohta että perheväkivalta on tosiaan laajempi juttu. Asia on ajankohtainen, sitä on "tutkittava", ja siihenkin voi hakea tutkimusapurahaa! Tutkimusapurahaa, kuulitteko, te jotka olette h-vetin suuren anteeksipyynnön velkaa, eli te, akateemiset ammattifeministit?

Mikko Särelä (nimimerkki)

Henry, totta kai on mahdollista että useammat naiset ovat elämässään kokeneet parisuhdeväkivaltaa kuin miehet. Ainoa, mitä tuo vaatii, on se, että naiset todennäköisemmin päätyvät suhteeseen väkivaltaisen miehen kanssa kuin miehet naisen kanssa. Tulos siis tarkoittaa joko sitä, että väkivaltaiset miehet saavat enemmän naisia kuin ei-väkivaltaiset (keskimäärin) tai sitten miehet muistavat väärin.

Höpönassu (nimimerkki)

Minuun on parikin naista käynyt kiinni, toinen edestä , toinen takaa. En pyörähtänyt lattialle nauramaan. Vitutti. Mutta eihän tuollaisen takia saa päiväänsä pilata. Pikkujuttu pohjimmiltaan.

--

Se ihmetyttää, että miksi naisasiaministeriä kutustaan päinvastoin tasa-arvoministeriksi. Varmaan joku byrokraattien virhe. Aika nolo.

--

Aamulehden toimituksessa on siis herännyt vieno epäilys siitä, että feminisit eivät ehkä olekaan oikeassa. Väkivaltatutkijat ovat tienneet sen vuosikymmeniä. Näin on media taas ajan hermolla. Tosin Aamulehden kunniaksi on sanottava, että se on kummallisen puolueeton feminististen väitteiden suhteen. Toisin kuin Hesari, lehti on jopa kriittinen.

--

Uhritutkimus on paras keino selvittää väkivaltakysymyksiä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi erityisen hyvä tapa. Jotkut ovat arvelleet, että yksittäisten tutkimusten satunnaiset virheet saadaan minimoitua, jos lasketaan useiden tutkimustulosten keskiarvo eli tehdään meta-analyysi. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, jos kaikissa tutkimuksissa on sama merkittävä virhe, esim. vastaajien valikoituminen satunnaisuuden kannalta huonosti.

Henkirikosten määrää pidetään hyvänä väkivaltaindeksinä lähinnä siksi, että henkirikosten ajatellaan tulevan viranomaisten tietoon suurella todennäköisyydellä. Siksi luku on muka vertailukelpoinen. Todellisuudessa henkirikosten määrä kertoo vain vähän maan väkivaltaisuudesta. Tätäkään feministit eivät tiedä.

Yhteiskuntatieteissä onkin pakko tyytyä varman tiedon sijaan "parhaaseen saatavilla olevaan tietoon". Tai tiedon likiarvoksi sitä kai kuuluisi kutsua. Tuon parhaan likiarvon mukaan voi kai väittää lähisuhdeväkivallasta tiedettävän feministien propagandan vastaisesti, että
-miehet ja naiset kokevat suurin piirtein yhtä paljon väkivaltaa,
-naiset aloittavat väkivallan selvästi useammin,
-oma isä on lapselle turvallisempi kuin äiti ja
-lesbosuhteissa on väkivaltaa siinä kuin heterosuhteissa.

Höpönassu (nimimerkki)

Kuisma on demokratian sankari vaikka hän toimisi itsekkäästi ääniä kalastellen. On nimittäin sellainen kuin sosiaalisen vaihdon teoria. Sitä kun soveltaa demokratian prosesseihin, itsekkäät teot muuttuvat yhteiseksi hyväksi kuin kapitalistin ahneus konsanaan. Kuisma ikään kuin ostaa ääniä lupaamalla puuttua epäkohtaan. Jos osto onnistuu, moni muu ehdokas ryntää markkinoille. Sitten ei kulu kauan, kun feminismi on samanlainen paha uni kuin telaketjujen kolinan Varsovan getossa tai Prahan kaduilla.

Mitäs sitä sitten keksisi ajankulua, kun ei enää feministejä jaksa haukkua ja muutkin hullut ääriliikkeet ovat kuolleet?

Vieras (nimimerkki)

En menisi sanomaan, että isä on lapselle turvallisempi kuin äiti. Kummaltakin olen saanut selkääni, isä löi aikuista tytärtään niin että leuka murtui, äiti hakkasi vyöllä kasvoihin. Ja tämä kaikki sellaisessa kristillisessä kasvatuksessa kuului asiaan. Vanhempiaan tulee kunnioittaa. Jos pitäisi valita kuinka monta iskua ottaa vastaan, otan ne mielummin kiitos naiselta, tulee vähemmän pahaa jälkeä.

VierasNainen (nimimerkki)

Tilastojen mukaan äiti tappaa oman lapsensa useammin kuin isä. Kyllä se on mielestäni ihan hyvä peruste sanoa, että isä on turvallisempi.

Lisäksi lapsen tilastollisesti todennäköisin seksuaalinen hyväksikäyttäjä on äidin uusi poikaystävä. Siinäkin mielessä isän luona on turvallisempaa.

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

Ja laskethan mukaan Suomen 10.000 vuotuista aborttia. Niihin ei yhdelläkään miehellä ole päätösvaltaa, ei puoleen eikä toiseen...

Jorma (nimimerkki)

Pitää muistaa myös lapset, joiden elämän oma äiti on pilannut pahoinpitelemällä heitä odotusaikana päihteiden käytöllä.

VierasNainen (nimimerkki)

LSH & Jorma: Faktoja nuokin, mutta eivät suoraan liity siihen väittämään, että isä on turvallisempi kuin äiti, koska sikiön ei ole mahdollista kasvaa isän sisällä (mistä syystä meillä ei ole vertailevaa tilastoa siihen, kuinka moni mies on tappanut/pahoinpidellyt sisällään kasvavan sikiön vs kuinka moni nainen).

Henry Laasanen

Huomenna on muuten...

25.11 on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Suomessa Amnestyn aktivistit ja paikallisryhmät osallistuvat NYTKIS ry:n ja Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion koordinoimiin Valoa, ei väkivaltaa –tapahtumiin kuudella paikkakunnalla.

Jorma (nimimerkki)

Mahtaa femakoiden tuska helpottaa hieman. Ties vaikka Hesari olisi mukana merkkipäivää juhlistamassa.

Ingenieur (nimimerkki)

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Avopuoliso+v...

Ihan hyvä idea noin ajatustasolla, mutta käytännössä mahdollistanee kaikenlaisia hyväksikäyttö- ja suhmurointikäytäntöjä ihan uusin tavoin.

Eipä taas tarvitse tuhlata aikaa Suomesta puolison hakemiseen... :(

Henry Laasanen

Vielä kun saadaan lauseelle...

"Toinen voi kuitenkin saada hyvitystä, jos hän on auttanut toista kartuttamaan avoliiton aikana tämän omaisuutta."

...kattava selitys.

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

"Vielä kun saadaan lauseelle...

"Toinen voi kuitenkin saada hyvitystä, jos hän on auttanut toista kartuttamaan avoliiton aikana tämän omaisuutta."

...kattava selitys."

Tuo on niin epämääräinen lause, että jos siitä tulee lakitekstiä, voidaan odottaa avoliiton aikana karttuneen omaisuuden merkittävää siirtymää juristeille.

Jorma (nimimerkki)

Tarkoittako tämä tapauksia, joissa mies painaa pitkää päivää töissä, kun nainen puuhastelee lasten kanssa kotiäitinä himassa? Miehellehän pitäisi silloin korvauksia maksaa siitä, että hän on mahdollistanut naisen larppaamisen.

Kari Hurtta (nimimerkki)

Lakitesti hallituksen esityksestä:

Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartut­tamaan tai säilyttämään omaisuuttaan siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perus­teettoman edun saamiseen toisen kustannuk­sella.

Yhteistalouden hyväksi annetuksi panok­seksi katsotaan:
1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuo­lison omistaman omaisuuden hyväksi;
2) varojen käyttö yhteiseen talouteen;
3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen; tai
4) muu näihin verrattava toiminta.

Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos yhteista­louden hyväksi annetusta panoksesta koitu­nut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.

Huomaa että tuo siis oli "hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartut­tamaan tai säilyttämään omaisuuttaan".

Eli tässä puhutaan säilyttämisestä. Eli näin karkeasti ottaen mukaan lasketaan sellainen, josta toinen osapuoli olisi joutunut maksamaan, jos toinen ei olisi ollut kotona.

(Alkaiskohan aamukahvi olla kohta valmis.)

Ingenieur (nimimerkki)

Hmm: http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templa...

Sinänsä tuo viiden vuoden/yhteishuoltajuus lapseen näin vaikuttaa pienellä lisäperehtymisellä ihan reilulta. Silti on vähän jännää, miksi yhteisasumisen houkuttavuutta halutaan näin yksipuolisesti heikentää/lisätä. Avoliiton ainakin itse käsitin vähän niinkuin "mutkattomana vaihtoehtona".

Jorma (nimimerkki)

"voidaan odottaa avoliiton aikana karttuneen omaisuuden merkittävää siirtymää juristeille."

Oikeusministeriön päätehtävä on säätää lakeja, jotka mahdollistavat juristien rikastumisen. Helpoiten se onnistuu säätämällä mahdollisimman epäselviä, tulkinnanvaraisia ja tarpeettomia lakeja, jotka vaikeuttavat tavallisen ihmisen elämää mahdollisimman paljon.

Ingenieur (nimimerkki)

Kärjistäen näin. Varattomalle (työtön yh-mamma veblenin tutkinnolla) oikeusapu on ilmaista, mutta jos vähänkään olet kerännyt varallisuutta vaikkapa yrittäjänä, niin oikeusprosessin voi helposti suunnitella kalliimmaksi, kuin mahdollinen erokorvaus. Toisaalta varmaan ihan hyvä, että sosioekonomisesti alaspäin pariutumisesta tehdään taloudellisesti erittäin riskialtista.

Oikeastaan ainoa tilanne, jossa äkkiä voi kuvitella puolison suoraan "auttavan" toisen varainhankinnassa on epätasainen lastenhoitovelvollisuus. (ja tällöin uraputkesta pudottautuminen). Silloin on ihan perusteltua jakaa omaisuutta vähän avokätisemmin, mutta eikö meillä ole tähän elatusmaksusysteemit? (jonka laajentaminen olisi ehkä hieman järkevämpää.) Jopa perinteinen maatilanpito on tyypillisesti järjestetty maksamalla puolisoille ihan oikeaa palkkaa.

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

"Oikeastaan ainoa tilanne, jossa äkkiä voi kuvitella puolison suoraan "auttavan" toisen varainhankinnassa on epätasainen lastenhoitovelvollisuus. (ja tällöin uraputkesta pudottautuminen). Silloin on ihan perusteltua jakaa omaisuutta vähän avokätisemmin, mutta eikö meillä ole tähän elatusmaksusysteemit."

Jo nykyään elatusmaksun suuruudessa otetaan huomioon tuloerot, mutta tässä on selvä tarkoitus rahastaa sen lisäksi.

Kari Hurtta (nimimerkki)

Ingenieur:
Oikeastaan ainoa tilanne, jossa äkkiä voi kuvitella puolison suoraan "auttavan" toisen varainhankinnassa on epätasainen lastenhoitovelvollisuus.

Laki puhuu omaisuuden säilyttämisestä. Tänä varmaan lasketaan päivähoitomaksut, joita työssä käyvä ei joutunut maksamaan.

Mutta toisaalta myöskin laissa lasketaan mukaan varojen käyttö yhteiseen talouteen. Jos toinen käy töissä, ja toinen ei, niin eiköhän tästä varojen käytösät yhteiseen talouteen myöskin pitäisi tulla kohtuulisen iso osuus toiseen suuntaan.

Vieras (nimimerkki)

Muistaakseni naisjärjestötkin kommentoivat tätä lakia, että sen tarkoitus on siirtää rahaa miehiltä naisille. Ja näinhän se epäilemättä onkin. Yllättäen naisjärjestöt kannattivat lakia ;-)..... eli rahaa miehiltä naisille...l. pistää feministin hymyilemään.

Jorma (nimimerkki)

Fiksu mies ei tästä eteenpäin muuta saman katon alle naisen kanssa. Näin se on nähtävä.

Porno-Pete (nimimerkki)

Onneks puolen tunnin avoliitossa ei tartte antaa naiselle ku satanen

simpanssifilosofi (nimimerkki)

"Pojathan kasvatetaan pienestä pitäen rohkeiksi ja pelkäämättömiksi."

Ei tässä nyt ole kysymys pelkästä kasvatuksesta, vaan lähinnä aivokemiasta. Jos naisille syötettäisiin testosteronia, pelkonsa haihtuisi savuna ilmaan. Varsin yksinkertaista luonnontiedettä.

Väkivalta"keskustelu" on kyllä ollut niin sukupuolittunutta, että siitä on vaikea löytää minkäänlaista totuutta. Miesten kokemukset ja vastaukset selitetään vääriksi, kuten tässäkin tutkimuksessa tehdään. Naisten kokemus on oikea, miesten kokemus on väärä - kuinka yksikään tutkija voi alentua moiselle nollatasolle?

"Tasa-arvo"ministeri lukee tutkimusta sukupuolisilmälasit nenällään. Kerrankin olisi ollut mahdollisuus puhua miesten asemasta, mutta sekin tilaisuus hukattiin naiskärsimyksen hypettämiseen! Aika toivotonta, kun ministeri huutaa nollatoleranssia väkivallan suhteen - ja jopa sen kokemisen suhteen. Valitettavasti se nyt vain on mahdoton tavoite nykyiselle Homo sapiensille. Pitäisi luoda kokonaan uusi, aggressiosta pudistettu laji. Eri asia on kuinka kauan sellainen pysyisi tällä planeetalla hengissä.

Jorma (nimimerkki)

"Naisten kokemus on oikea, miesten kokemus on väärä - kuinka yksikään tutkija voi alentua moiselle nollatasolle?"

Helposti. Tuleva rahoitus ja virat riippuu siitä. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

""Tasa-arvo"ministeri lukee tutkimusta sukupuolisilmälasit nenällään"

Naisasiamonokkeli pikemminkin. Miesnäkökulma jää aina pimentoon.

Todennäköistä on, että kyseisestä pellestä päästään ensi vaalien jälkeen eroon. Luojan kiitos. Paljon huonommin ei hommaansa voisi enää hoitaa.

TP (kirjautunut) (ei kirjautunut) (kirjautunut) (nimimerkki)

"Pitää muistaa myös lapset, joiden elämän oma äiti on pilannut pahoinpitelemällä heitä odotusaikana päihteiden käytöllä.

Jorma nosti tärkeän asian esille.

Suomessa ei todellakaan haluta suojella lasta pysyvältä aivovammalta vaan mieluummin annetaan raskaana olevan naisen juoda/piikittää sikiönsä ja tulevan lapsensa terveys pilalle.

Hämärästi muistelen perusteluna olleen, että alkoholistiäidit/nistit jättäytyisivät täysin yhteiskunnan ja sitä myötä hoidon ulkopuolelle, jos heillä olisi pelko pakkohoitoon määräämisestä.

Sitä minun logiikkani ei enää ymmärrä, että miten tämä nykyinen tilanne on sitten mitenkään parempi. Nimittäin nykyjärjestelmässä lasten aivot juodaan epäkuntoon. Jos pakkokeinot otettaisiin käyttöön, ei lasten aivoja ainakaan nykyistä enempää juotaisi epäkuntoon. Vaikutus olisi varmasti juuri päinvastainen.

Mikähän kanta feminismikoneistolla on tähän asiaan?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

USA:ssa raskaana juomisesta tai huumeiden käytöstä joutuu vankilaan.

Ruotsissa tehtiin tutkimus, miten oman lapsen tappamisesta tuomitaan naisia ja miehiä. Naiset todettiin oikeusistuimissa järjestään masentuneiksi, ja ohjattiin avohoitoon, kun taas miehet todettiin rikoksen tekijöiksi ja tuomittiin vankilaan. Kulttuuri näyttää siis tulkitsevan eri tavoin miesten ja naisten tekojen motiivin ja luonteen. Naiset hoitoon, miehet vankilaan.

bmad (nimimerkki)

"Tarkoittako tämä tapauksia, joissa mies painaa pitkää päivää töissä, kun nainen puuhastelee lasten kanssa kotiäitinä himassa? Miehellehän pitäisi silloin korvauksia maksaa siitä, että hän on mahdollistanut naisen larppaamisen."

Mutta kun asiaa ei feministisuomessa tulkita oikein, homma kaatuu ehkäpä naisten hyväksi. Ja ehkä myös siten, että naiset voivat katsoa miehelle antamansa seksin parantaneen miehen työtehoa ja elämänlaatua ->
miehen on erotessa ehkä maksettava myös naiselle suhteen kukoistuksen aikana saadusta seksistä ?????

Kari Hurtta (nimimerkki)

bmad:
miehen on erotessa ehkä maksettava myös naiselle suhteen kukoistuksen aikana saadusta seksistä ?????

Täysin mahdollista, että tämä on lausumattomana ajatuksena.

Höpönassu (nimimerkki)

Aholan mainitsema Lloyd deMausen alustus on mielenkiinoista luettavaa. Tosin ihmetyttää, voivatko tällaiset väitteet olla totta:
"Outside the West, the sexual molestation of children is a routine practice in most families. Childhood in India begins, according to observers, with the child being regularly masturbated by the mother"

Tutkijamme on sitä mieltä, että insesti on normaalitila ja sen välttäminen nykyaikainen poikkeus. Ja että äidit olisivat ilmeisesti isiä useammin syyllisiä. Jos tämä olisi totta, kyllä luulisi, että asiasta olisi jotain kuullut.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Lloyd deMausen tekstien tieteellinen arvo on mysteeri, mutta hän on kuitenkin kerännyt runsaasti mielenkiintoista aineistoa oman teemansa ympäriltä. Lasten kaltoinkohtelun yleisyydestä ei paljon muut historiantutkijat ole samalla tavoin kirjoittaneet. Lasten masturboiminen on kyllä tunnettu tapa monissa eri kulttuureissa.

Intian hallitus teetti muutama vuosi tutkimuksen, jossa todettiin, että noin puolet kaikista poka- ja tyttölapsista oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. http://wcd.nic.in/childabuse.pdf

Vieras (nimimerkki)

En ymmärrä tuota kotiäitiyden halveksimista. Osoittaa hyvin kapeakatseista ajattelua. Se "puuhastelu" ei ole mitään lomailua vaan omien lasten hoitamista/kasvattamista ja kotitöiden tekemistä. Harva mies jaksaisi moista päivästä toiseen edes sen vanhempainvapaan ja/tai hoitovapaan ajan. Suurin osa äideistä kokee töihin mennessään pääsevänsä lepäämään, on erittäin raskasta olla päivät pitkät palvelemassa lapsia (Hoidin yksityisesti kahta lasta kesän ja se on ollut elämäni raskainta työtä). Olisiko parempi, jos kaikki äidit laittaisivat lapsensa vauvasta asti laitoksiin (=päiväkoteihin)? Koti on lapsen paras paikka ja oma vanhempi paras hoitaja.

Miten tämä sitten hyödyttää miestä/isää? Isä saa keskittyä uraansa, kun äiti hoitaa lapset pääosin. Kotona oleva äiti tekee usein myös suurimman osan kotitöistä. Moni mies on onnellinen, kun vaimo on hoitanut lapsia päivän, siivonnut ja valmistanut ruuan, jota mies pääsee töistä päästyään syömään. Näin säästetään myös lasten hoitomaksuissa. Joissain perheissä (esim. 3 tai useamman lapsen) on taloudellisesti kannattavampaa hoitaa lapset kotona. Mistä tämä kotitöiden, lasten kasvattamisen ym. halveksuminen kumpuaa? Johtuuko se siitä, että nuo ovat ns. naistapaisia töitä?

Vieras (nimimerkki)

Onpa taas luettu hyvin... Kyse ei ole kotityön halveksimisesta eikä etenkään kotiäitiyden merkityksen vähättelystä tai halveksunnasta. Kaikki kunnia kotiäideille, jotka todella tekevät tärkeää ja merkityksellistä työtä.

Kyse on väitteestä, jonka mukaan kotona oleva puoliso KARTUTTAA toisen omaisuutta. Eihän tämä voi pitää mitenkään paikkaansa. Kotona oleva puoliso kyllä hyödyttää töissä käyvää ilman muuta (saa keskittyä uraan ym.). Mutta millä tavoin omaisuus KARTTUU siitä, että toinen on kotona? Eikös kotona oleva kuluta toisen hankkimaa omaisuutta? Ja ihan aiheesta kuluttaakin kyllä: yhteisen kodin ja yhteisten lasten hoitoon, kuten pitääkin.

Kari Hurtta (nimimerkki)

Vieras:
Kyse on väitteestä, jonka mukaan kotona oleva puoliso KARTUTTAA toisen omaisuutta.

Lakitesti puhui myöskin säilyttämisestä.

Jorma (nimimerkki)

Nimenomaan tästä on kysymys. Ei se ole ilmaista lystiä, jos toinen vanhemmista on kotona lapsia ja kotitaloutta hoitamassa. Se vaatii töitä tekevältä osapuolelta suuria ponnistuksia mahdollistaa tämä. Ja nyt häntä sitten vielä jälkikäteen tästä rangaistaan, vaikka toinen osapuoli olisi ihan omasta tahdostaan ja aloitteestaan kotiin haluunnut jäädä, jopa sitä oikein vaatinutkin.

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

"Lakitesti puhui myöskin säilyttämisestä."

Eli kun siivoaa toisen taloa 5 vuotta, saa siitä puolet itselleen verovapaana. Hyvä Suomi!

Kari Hurtta (nimimerkki)

Jorma:
Ei se ole ilmaista lystiä, jos toinen vanhemmista on kotona lapsia ja kotitaloutta hoitamassa. Se vaatii töitä tekevältä osapuolelta suuria ponnistuksia mahdollistaa tämä.

Tuo pitäisi huomioida?

X: Yhteistalouden hyväksi annetuksi panok­seksi katsotaan:
1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuo­lison omistaman omaisuuden hyväksi;
2) varojen käyttö yhteiseen talouteen;
3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen; tai
4) muu näihin verrattava toiminta.

Kari Hurtta (nimimerkki)

Lihaa syövä heteromies:
Eli kun siivoaa toisen taloa 5 vuotta, saa siitä puolet itselleen verovapaana. Hyvä Suomi!

Niin, siivoaminen mainitaan tuossa:

X: Yhteistalouden hyväksi annetuksi panok­seksi katsotaan:
1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuo­lison omistaman omaisuuden hyväksi;
2) varojen käyttö yhteiseen talouteen;
3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen; tai
4) muu näihin verrattava toiminta.

(Alkaiskohan aamukahvi olla kohta valmis?)

Ingenieur (nimimerkki)

"Hoidin yksityisesti kahta lasta kesän ja se on ollut elämäni raskainta työtä..."

Mistäpä minä mitään tietäisin, mutta kuulostaahan tämä aika kummalta. Mitäs muita töitä sitten olet tehnyt?

Itsehän (kuten järjestään kaikki muutkin miehet) olen ollut vuoden 24h orjatyössä tekemässä järjestään melko raskaita, kohtalaisen vastuullisia ja jokseenkin vaarallisia töitä. Tämä ei ollut juuri mitään verrattuna esim. joskus 11 vuotiaana aloittamiini maataloustöihin, jossa saattoi hyvinkin tehdä kymmentuntisia päiviä raahaten kilometritolkulla kymmenien kilojen aidanseiväskuormia, paimentaen useita satoja kiloja itseäsi suurempaa karjaa ja väistellen aina välillä lauman äksyilyjä...

Ja tämä siis, koska meidän perheellämme ei lama-aikaan maatalousyrittäjänä ollut mitään lastenhoitovapaan tai -hoitajan tapaista luksusta. Ennen työkelpoisuuttakin kesiä tuli vietettyä paljolti matkaten vanhempien mukana pelloilla ja faijan vieressä traktorissa. Teeppä noita hommia samaan aikaan kun valvot ettei lapset vahingossa juokse ajamasi traktorin alle (näitäkin on tapahtunut). Lama-Suomi oli vähän toisenlainen...

Itselläni ei tosin ole ollut kuin oikeastaan kerran parin viikon kasvatusvastuu parista (tosin kouluikäisestä) muksusta serkkujen lomaillessa. Varmaan huolella tekeminen on tosi vaikeaa jne, mutta sanoisimpa homman olleen ehkä helpoin nakki mitä itse olen tehnyt. Toki varmasti hyvin nopeasti leipäännyttävää, mutta itse en uskokaan lastenkasvatuksen olevan millään tavoin järkevää toteuttaa vain yhden primäärihoitajan (äidin) avulla. Meillä oltiin välillä päivät niin naapurin hoivissa, välillä mummolassa, välillä isän mukana töissä, välillä kummien hoivissa jne.

Kun on oikeasti nähnyt aivan ihmeellisiä naisia esittämässä vähän mallia, niin on kyl vähän vaikea ottaa vakavasti näitä nykyprinsessojen "kyl se lastenhoito ja ruuanlaitto on ihan oikeeta duunia!" -vaikerruksia. Ihmeen kelvottomia äitejä nykyään... Meidän mutsi hoitaa lapset, laittaa ruuat, tekee duunia ja rakentaa vielä taloa vapaa-ajallaan. Ja vetää sun mutsia dunkkuun.

Ja näkisittepä mun faijan...

Vieras (nimimerkki)

Mielenkiintoista aikaa elämme! Olemme kolleegani kanssa ihmetelleet, miten maamme päättäjät, poliitikot ja jopa monet tutkijat, joiden erityisesti tulisi olla objektiivisia, kriittisiä jne., ovat niin yksisilmäisen sokeasti seuranneet valtavirtaa, jonka mukaan nainen on viaton uhri ja mies väkivaltainen pahantekijä. Monesta runsaastikin siteeratusta tutkimuksesta ja tutkimusraportista puuttuu kokonaan oman teoreettisen (ideologisen?) viitekehyksen ja tutkimuseettisten kysymysten tarkastelu, mikä on mielestämme outoa hyvälle tutkimukselle asetettuja kriteereitä ajatellen. Katsomme, että tässä kaikessa on ollut pohjimmiltaan kyse jokaiselle ehdoitta kuuluvan ihmisarvon ja sen kunnioituksen puutteesta. Eräässä kaksi vuotta sitten julkaistussa väitöskirjassa mainittiin, miten parisuhdeväkivaltatutkimuksessa ja -keskustelussa tulisi puhua IHMISEN kokemasta ja tekemästä väkivallasta, joka on AINA väärin. Aina ei ole syytä korostaa sukupuolta sitä sinänsä väheksymättä. - Useat aiemmin esitetyt kommentit ovat olleet hämmästyttävän tarkkanäköisiä ja antaneet meille kaipaamaamme tukea ja rohkaisua jatkaa linjallamme, joka pyrkii ehkäiseviin toimenpiteisiin ja auttamaan jokaista parisuhde-väkivallasta kärsivää, sukupuolesta ja kokemuksesta riippumatta
Kuinka saisimme päättäjät vakuuttuneiksi tämän keskustelun äärimmäisen tärkeästä viestistä ja miten saisimme sen myös julkiseksi?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Feminismin historian kannalta naisiin kohdistuva väkivalta on oikeutettu huoli, sillä siihen aikaan, kun naiset olivat taloudellisesti riippuvaisia aviomiehistään, naisten oli vaikea lähteä väkivaltaisesta suhteesta. Afrikassa on yhä tänäkin päivänä vakava ongelma se, että perheen talouteen tuo tuloja vain mies, ja nainen ei voi erota miehestään, koska eronneella naisella ei ole taloudellisia mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Myös lapset ovat usein vaarassa, jos ne jäävät ilman isän, eli aviomiehen taloudellista tukea. Naiset ovatkin tilanteessa, jossa heidän on vain pakko kestää aviomiehen heihin kohdistavaa väkivaltaa.

Taloudellinen riippuvuus on myös ollut yleinen syy siihen, että perheväkivalta on jäänyt piileväksi väkivallaksi, josta harvoin ilmoitetaan poliisille. Kun mies on perheen pääasiallinen elättäjä, niin miehen joutuminen vaimonsa pahoinpitelystä vankilaan on samalla rangaistus myös koko perheelle, sillä vankilassa olon ajalta mies ei saa palkkaa työstään, ja voi lisäksi menettää työpaikkansa ja koko perheen talous heikentyä. Vaimon ei lisäksi kannata ilmoittaa pahoinpitelystä poliisille, jos mies saa sakkorangaistuksen. Sakot maksetaan kuitenkin yhteisestä kassasta ja ilmoittamalla poliisille nainen siis rankaisee tavallaan samalla itseään.

Nykyisin Suomessa naisten taloudellinen asema on kuitenkin melko itsenäinen, ja voitaisiin kysyä, ovatko feministit tavallaan lähisuhdeväkivallan kritiikissään jääneet amerikkalaisen kotirouvayhteiskunnan asetelmiin.

Tämän hetken ongelma lähisuhdeväkivallassa ei enää olekaan naisten/miesten taloudellinen riippuvuus puolisostaan, vaan kyseessä on psyykkinen riippuvuus. Psykologeille ja ensiapupoliklinikoiden henkilökunnalle on valitettavasti hyvin tuttu tilanne, jossa erittäin pahaan kuntoon pahoinpidelty nainen aina palaa takaisin pahasti hakattuna poliklinikalle, eikä vastoin kaikkia neuvoja eroa miehestään. Tällaiset väkivaltaiset suhteet selittyvät vain sillä, että psyykkinen riippuvuus on niin suuri, että nainen mieluummin kestää jopa jatkuvan pahoinpitelyn, kuin uskaltaa kohdata eron aiheuttaman voimakkaan ahdistuksen. Psyykkinen, ei enää taloudellinen riippuvuus on nykyajan ongelma.

Psyykkinen riippuvuus ilmenee samalla tavalla järjettömän voimakkaan myös miehillä. Kaikkein tyypillisin vakava lähisuhdeväkivaltatapaus lienee sellainen, jossa väkivalta tapahtuu erotilanteessa. Miehet voivat olla samalla tavoin psyykkisesti riippuvaisia vaimostaan, kuin naiset miehistään, ja eron aiheuttama ylitsevoittamaton ahdistus yhtä intensiivistä, kuin naisilla, ja tämä ajaa miehet viimeisenä keinonaan käyttämään väkivaltaa suhteen ylläpitämiseksi. Tai sitten mies tappaa itsensä tai ex-vaimonsa.

Nyky-yhteiskunnassa ratkaisuja riippuvuuden ja väkivallan kietoutumiseen voidaan helpottaa tarjoamalla tukea eroavalle puolisolle hänen eroahdistuksensa voittamiseksi. Turvakotien yhtenä tärkeänä tekijänä on ollut toimia nimenomaan psyykkisenä tukena ja tukea eroamista väkivaltaisesta suhteesta. Myös miehille on kehitetty tukiryhmiä, joissa eron vaikeana ja ahdistavana kriisinä kokevat miehet saavat apua psykologin ohjaamista vertaistukiryhmistä. Tällaisen toiminnan vaikutukset lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi ovat todennäköisesti tehokkaampia, kuin pro-feministimiesten valkoinen nauha- kampanjoiden tukeminen. http://www.profeministimiehet.net/wrc/

Kysy kansanedustajatasi, kumpaa linjaa hän kannattaa lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi.

Pena (nimimerkki)

http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/ex-poliis...

Tässä näette, miksi näitä pro-feministejä löytyy..

Peittelevät vain omaa pimeää puoltaan.

Nomen Nescio (nimimerkki)

Osalle on myös jäänyt päälle regressio. Eli he eivät ole vapautuneet äidistään vieläkään aikuisina. Naistutkimus on korvike äidin rinnalle. Tämä lienee keskeisimpiä syitä miksi heitä kovin vaivaa "äijäkulttuuri", "panssaroitu maskuliinisuus", "miesmallit", "luutuneet käsitykset" ja mitä kaikkea löytyykään.

Kaikki tuo herättää heissä alitajuisen pelon: riskin, äidistä vapautumiseen. Siis psykologisesta äitikuvasta, kun heille on herännyt tietoisuus siitä, että eksistentin rappukäytävät johtavat ammottavaan mereen, jossa joutuu olemaan näppärä. Heidän sloganitkin on jotain tyyliin "miehen ei tarvitse ryhtyä mieheksi", eli kun koodin murtaa, tuo tarkoittaa suurinpiirtein sitä, että kuuluu olla äidin lapsi koko elämän. Ja jos joku ei ole, he ovat halveksittavia "äijiä" ym.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Psykoanalyyttinen nykyselitys lähtee siitä, että isä, mies on lapselle ihmeellinen olento, koska hän pystyy elämään riippumattomana äidistä. Tämä on lapsesta ihmeellistä, koska lapsi itse kokee olevansa täysin riippuvainen äidistä, niin kuin lapsi myös todellisuudessa on. Tämä lapsen kokemus jää sitten elämään jossain muodossa myös myöhemmässä elämässä, ja miehisyys nähdään itsenäisyyden symbolina. Tosiasiassa nainen voi kuitenkin nuoruudessa ja aikuisuudessa olla yhtä itsenäinen, kuin mies, mutta riippumattomuuden piirteitä symbolisesti projisoidaan vielä mieheen. Vaikeammaksi tilanteen hahmottamisen tekee vielä se, että todellisuudessa ihmiset ovat riippuvaisia toisista ihmisistä koko elämänsä, mutta osittain kieltävät tämän riippuvaisuutensa.

Lihaa syövä heteromies (nimimerkki)

"Tässä näette, miksi näitä pro-feministejä löytyy..

Peittelevät vain omaa pimeää puoltaan."

Niin, en yhtään yllättyisi, jos joskus tulevaisuudessa seiskapäiväämedia raportoisi erään sliipatun ja höpöjä puhuvan bättrefolk-ministerin käynneistä jossain g-miesten kerhossa tai aasialaisessa lastentarhassa.

Vieras (nimimerkki)

Pena on juuri oikea ihminen puhumaan pro-feministien pimeästä puolesta. Nimimerkillä pena on tässä blogissa ja muualla erittäin hyviä ehdotuksia miten raiskaukseen pitäisi suhtautua. Sehän on se omaisuusrikos.... Mene terapiaan ennen kuin raiskaat tai tapat (tai teet molemmat) jonkun.

Viera-AS (nimimerkki)

No jopa oli taas..lukekaa se tutkimus..Henka on näköjään vihjailevan ja manipuloivan tekstin mestari..Henkan teksitistä saa ihan eri kuvan kuin todellisuus on. Herran jeesus sentään.

José Arango Arámbula

Toimittaja Akuliina Saarikoski pohtii uusrasismia kolumnissaan. Saarikoski on huolissaan muukalaisvihan salonkikelpoistumisesta: jos maahanmuuttokeskustelussa mainitaan sana kriittisyys, rotuerottelun idealla saa leikitellä pelottavan vapaasti.

Nykypäivän rasisti, ”maahanmuuttokriitikko”, on kammannut hiuksensa ja laittanut kravatin kaulaan. Monet sanomalehdet ovat päästäneet kansalaisjournalismin nimissä internetin keskustelualueensa rehottamaan näiden kravattikaulojen kommenteista. Populistipoliitikkojen iskulauseilla ryyditetyt kommentit ovat höysteitä muukalaisvihan päällä.

Ikävintä on, että toisenlaista mielipidettä edustavat ovat näiden kirjoittajien mielestä aina ”kommunisteja, viherstalinisteja, viherpiipertäjiä, feministejä”, ja niin edelleen. Rakentavaa keskustelua on turha käydä, kun vastapuolta ei edes yritetä ymmärtää. Suvaitsevaisempaa maahanmuuttoajattelua edustavat puhujat saavat takaisin haukkuja ”Astrid-tädin kätyrinä toimimisesta” ja liudan iskulauseita, joita on kuultu jo vaikka kuinka monta kertaa.

Kansalaisjournalismin olisi aika ryhdistäytyä myös maahanmuuttokeskustelun toisella puolella - rasismia ja syrjintää vastaan. Keskustelussa olisi kuunneltava myös maahanmuuttomyönteisiä ihmisiä - ei, en tarkoita Astrid Thorsia - näiden iänikuisten maahanmuuttokriitikkojen lisäksi. Rasismia vastustavien kommenttien olisi aika saada jalansijaa entistä enemmän siellä, missä maahanmuutosta keskustellaan.

Vieras (nimimerkki)

Keski- ja uudella ajalla yhteiskunnalliseen ajatteluun juurtui ns uusplatonistinen ja dualistinen ajattelu ja kategorisointi, jossa kakki "hyvä" - hyvä itse, mutta myös valo, voima, usko, lojaalisuus, rehellisyys, suora muoto jne - yhdistyivät samalle puolelle ja kaikki niiden vastakohdat toiselle puolelle. Mies ja nainen jakaantuivat samoihin kategorioihin, toinen toiselle ja toinen toiselle puolelle. Tähän jaotteluun kasvaneelle olisi esim. Stuart Clarkin mukaan mahdotonta ajatella esim. noitia miehiksi. Henry on ilmeisesti tämän ajattelun uhri. Tai sankari ja naiset ovat kaikki sitä samaa pahaa,pimeää, epäloogista, valehtelevaa noitamateriaalia... Tulipahan vain mieleen tätä blogia lukiessa muualla paitsi tämän bonding- jutun läpi. Tiivistä vain rivejä, mutta aika soitellen sotaan lähdet.

Vieras (nimimerkki)

Henry ei huomannut ilmeisintä selitystä sille,että vanhimmat miehet olivat kokeneet vähiten väkivaltaa,joka lienee se,että maailma on muuttunut ja mitä nuorempi nainen sitä alttiimpi tekemään väkivaltaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset