Byää - naisten asema työelämässä huononee
Työterveyslaitoksen tutkimus uutisoitiin eilisen Hesarissa otsikolla "Sukupuolten eriarvoisuus työelämässä on kasvanut" (ks. ed. linkistä Pauli Sumasen vastine kirjoitukseen).
Kyse on haastattelututkimuksesta. Mitä haastattelulla voidaan ylipäätään saada selville? Sumasen mukaan "kyselytutkimuksissa saadaan selville ihmisten ennakkoluuloja, mielipiteitä ja asenteita."
- Työterveyslaitoksen mukaan naisten mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiin ja työmäärään ovat muuttuneet huonompaan suuntaan kuin miesten. Naisten mielestä työn tehokkuusvaatimukset ovat lisääntyneet enemmän kuin miesten mielestä.
Mistä kyseiset tulokset kertovat? Ovatko naisten työt huonontuneet? Ovatko naisten työt olleet helpompia jo lähtökohtaisesti, jolloin niitä on enemmän varaa tiukentaa? Vai ovatko naiset vain kovempia valittamaan?
- Naiset kokivat, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa työmäärään ja -tahtiin laskee koko ajan iän myötä. Miehillä käyrä nousee loppua kohti eli vaikuttamismahdollisuudet paranevat eläkeiän ovella.
Kertovatko kokemukset todellisesta työn muutoksesta vai naisten valitusherkkyyden muutoksesta?
- Sukupuolet olivat eriarvoisessa asemassa myös suhteessa työn muutoksiin. Naisille muutokset ovat merkinneet vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä. Miehille muutokset ovat osin tuoneet parannusta.
Miten niin eriarvoisessa asemassa? Mikä oli vaikutusmahdollisuuksien lähtötilanne? Pelkkien kokemusten tarkastelu kerro todellisesta eriarvoisuudesta.
- Työterveyslaitoksen tutkija Liisa Moilanen muistuttaa tutkimuksessaan, että naiset ovat enemmistönä työelämässä ja korkeammin koulutettuja kuin miehet.
Miksi hän siitä muistuttaa? Siksikö, että koulutus pitäisi saada tasa-arvoisemmaksi?
- Naiset ovat innostuneempia työstään kuin miehet.
Eli miehiä sorretaan ikävillä töillä. Vai ovatko miehet vain välinpitämättömiä laiskiaisia? Pauli Sumanen kysyy: "Eikö tässä tapauksessa eriarvoisuus olekin supistunut, eikä kasvanut, niinkuin otsikossa kerrottiin?"
- Liisa Moilanen: "Mielenkiintoista on esimerkiksi nähdä, jatkuuko suomalaisten naisten sitoutuminen ja sinnikkyys työelämässä pätkätöistä, heikommasta palkkauksesta, jatkuvista muutoksista ja osaamattomasta esimiestyöstä huolimatta."
Melkein tulee tippa linssiin, kun lukee tuollaisen sankarillisen uhritilityksen naisten asemasta. Sorrosta huolimatta naiset taistelevat sitkeästi kuin Jussi suolla.
Pauli Sumasen selitysmalli
- On tietenkin tutkittava, mistä tällainen tunneilmapiirin muutos johtuu. Yksi syy voisi jopa olla, että naisesimiesten määrän kasvu Suomessa on naisten kokeman työilmapiirin huononnuksen takana. Onko kukaan tutkinut tätä korrelaatiota? Ilman tutkimuksia asiaa ei voida poistaa mahdollisten syiden joukosta.
Voi olla, että erityisesti naisvaltaisilla aloilla lisääntyneet naisesimiehet huonontavat työilmapiiriä. Se on varteenotettava selitysyritys.
Loka-Laitisen selitysmalli
Loka-Laitiselta löytyy selitys tutkimuksen tuloksille jo ennakkonäkemyksenä haastattelussa "Naiset eivät kestä rankkaa ja vastuunalaista työtä. Aluksi Laitinen nimeää maamme feminismin Iraniksi, jossa luodaan valheilla mielikuvaa siitä, että naiset ovat jotenkin sorrettuja, mikä pätee myös Hesarin kirjoitukseen.
- Tosiasiassa naiset eivät kestä pitkään rankkaa ja vastuunalaista työtä. Jos mies toimisi samoin, hänet nitistettäisiin, Laitinen lataa.
Eli Laitisen mukaan naisten valitus johtuu siitä, että nainen sortuu raskaan ja vastuunalaisen työn alla, mikä johtaa suurempaan valittamiseen kuin miehillä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Olen seurannut läheltä 2 terveydenhuollon johtajakriisiä.
Kallion peruspalvelukuntayhtymä (Ala-, Ylävieska, Sievi, Nivala) sekä
Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue.
Molemmissa huono johtaminen johti lääkärien joukkoirtisanoutumiseen.
Ja ongelman aiheuttaja johtaja:
ei ollut itse lääkäri (kas)
oli nainen (kas, kas)
naisen sukunimi 2-osainen (kas, kas, kas)
Ja molemmissa tilanne ratkaistiin siirtämällä huonoksi osoittautunut naisjohtaja syrjään.
Johtamiskriisit nyt eivät ole mitenkään erityisen harvinaisia. Yllättäen johtajia sivuun siirtämisiä tapahtuu usein myös miesten kohdalla. Eiköhän sairaaloissakin ole jokaista kehnoa naisjohtajaaa kohden viisi kelvollista.
Olen työskennellyt lukuisten loistavien naisjohtajien kanssa (mm. edellisen firman tj), eikä omilla kokemuksilla ole mitään maristavaa. Tosin tekniikan naiset ovat tietysti aina asia erikseen. Jostain syystä myös tämän alan naiset tahtovat hakeutua johto- ja hallintotehtäviin paljon äkäisemmin miesten tyytyessä enemmän sille suunnittelu- ja toteutuspuolelle. Sanoisin, että vaikka noin 15% alan tekijöistä tyytyy X-kromosomeihin, johto- ja hallintotehtävissä yliedustus lienee luokkaa 30%.
Julkisella sektorilla havaintojeni mukaan harrastetaan muutoinkin melko destruktiivista johtamiskulttuuria. Hyviä esimerkkejä ovat myös valtion laitokset ja etenkin yliopistot.
" Eiköhän sairaaloissakin ole jokaista kehnoa naisjohtajaaa kohden viisi kelvollista."
Sairaalan osastot ovat ylilääkärien valtakuntia. Koko sirkus pyörii heidän ympärillään. Jos olet ylilääkärin hoidossa, asiasi ovat niin hyvin olla voivat. Jos et, sinua pompotetaan koko ajan sinne tänne pois ylilääkärin potilaiden alta.
"Ja molemmissa tilanne ratkaistiin siirtämällä huonoksi osoittautunut naisjohtaja syrjään."
Tarkoittiko tämä "syrjään siirtäminen" julkishallinnon tapaan sitä, että asianomainen jatkaa täydellä palkalla jotain joutavaa puuhastelua?
Laitiselta hyvää juttua ja täyttä asiaa :)
Juu, kun ikää tulee lisää, Laitinen lisää kierroksia. :-)
Laitinen jää historiaan sinä terävänä pikkupoikana, joka uskalsi sanoa ääneen sen ajan kielletyn totuuden ettei kaljupäisellä keisarilla ole lähimuistia ensinkään.
Ei ihme ettei feminismisumutuskaan uppoa häneen.
"Sumasen mukaan "kyselytutkimuksissa saadaan selville ihmisten ennakkoluuloja, mielipiteitä ja asenteita.""
Pauli Sumanen on aivan oikeassa, taas kerran. Uskomatonta, että tällainen pelleily uppoaa hyväuskoisiin hölmöihin, vuodesta toiseen.
"Siksikö, että koulutus pitäisi saada tasa-arvoisemmaksi?"
Enpä usko, että siksi. Jotkut idiootit kuvittelevat, että pitkä ja perusteellinen opiskelu pitäisi automaattisesti palkita kovilla ansioilla, ihan siitä riippumatta onko kyseiselle koulutukselle mitään järkevää käyttöä tai tarvetta työelämässä vai ei.
"Aluksi Laitinen nimeää maamme feminismin Iraniksi"
Kieltämättä Lokalla on tässä pinttinsa. Suomea johtava Muumiomamma ja Irania johtava Ahmed Ahne ovat lopultakin vain saman kolikon kaksi eri puolta.
"Eli Laitisen mukaan naisten valitus johtuu siitä, että nainen sortuu raskaan ja vastuunalaisen työn alla, mikä johtaa suurempaan valittamiseen kuin miehillä."
Tässä Laitinen iskee kirveensä kiveen. Naiset vain valittavat enemmän, ja heidän valituksensa hyväksytään. Työ ei heitä todellisuudessa rasita läheskään samassa mittakaavassa, mitä miehiä.
Suomesta on hyvää vauhtia tulossa kummallinen tutkintoyhteiskunta, jossa kaikkiin työpaikkoihin vaaditaan joku tutkinto tai kaksi. Todellisella osaamisella ja tuottavuudella ei tunnu olevan väliä, vaikka juuri sillä se palkka tienataan.
En itse olisi etukäteen uskonut miten vähän korkeakouluopinnoista on hyötyä edes ns. koulutusta vastaavassa työssä. Suurimpaan osaan hommista kun riittää, että on normaaliälyinen ja selvinpäin. On ihan pähkähullua, että meillä koulutetaan ylioppilaita suorittaviin töihin enemmän kuin 1-2 vuotta.
"On ihan pähkähullua, että meillä koulutetaan ylioppilaita suorittaviin töihin enemmän kuin 1-2 vuotta."
On pähkähullua, että ensimmäinen vuosi menee monissa korkeakoulutason oppilaitoksissa tyhjänjauhamsieen. Koulukirjoissakaan ei ole aina kehumista, kun ne tehdään tarkoituksella vaikeaselkoisiksi ja vastenmielisiksi lukea.
Tärkeintä olisi saada työpaikoille motivoitunutta väkeä ja helpottaa yrityksen perustamista. Enemmän työpaikkoja ja samalla tulosta. Vähemmän veroja ja avoimempaa sukupuolielämää.
Liitteenä mielenkiintoinen tutkimus mm. korkeasti koulutettujen naisten preferensseistä. Muutama vuosi hyvälä liksalla ja sitten tosiaan vaikka "vuorikiipeilijäksi" tai todennäköisemmin muuten vaan toteuttamaan itsään miehen rinnalla.
http://www.economics.harvard.edu/faculty/goldin/fi...
Tutkmus muuten löytyi Superfreakonomics kirjan kappaleesta "How is a street prostitute like a department-store Santa?" Suosittelen
"http://www.economics.harvard.edu/faculty/goldin/files/Dynamics.pdf"
Mielenkiintoinen on myös sivun 28 taulukko, josta käy ilmi että MBA:n alkupalkat olivat USA:ssa v. 2006 jo reippaasti yli §100.000 vuodessa, niin miehillä kuin naisilla.
Aika nopeasti tuolla palkkauksella tienaa takaisin itse maksetun koulutuksen kustannukset. Ja varsinkin, jos vertaa tilannetta Suomen yli puolta pienempiin palkkoihin ja korkeisiin veroihin, joita ilmaiskoulutus ei merkittävästi kompensoi pitkässä juoksussa. Kaiken itse maksanut jenkki on voitolla jo muutaman vuoden päästä.
"Tutkmus muuten löytyi Superfreakonomics kirjan kappaleesta "How is a street prostitute like a department-store Santa?" Suosittelen"
Tuolta löytyy pdf-versio heti luettavaksi!
Minua ihmetyttää työuupumus- ja viihtyvyystutkimuksissa se, että naisia verrataan miehiin. Eiväthän heidän työolonsa ole samanlaisia. Miehistä on tuntitöissä noin 40 %, naisista noin 12 %. Yksityisellä sektorilla on miehiä yli 60 %, julkisella sektorilla naisia noin 70 %. Valtaosa ulkotyöntekijöistä on miehiä. Palkansaajista, joiden työaika alkaa ennen kello 8 aamulla, valtaosa on miehiä. Raskaan, likaisen, vaarallisen ja yötyön tekijöistä valtaosa on miehiä.
Entä sitten työaika? Palkansaajamiehet tekevät keskimäärin noin 41 tunnin työviikkoja, palkansaajanaiset noin 32,5 tunnin työviikkoja. Kokoaikaiset palkansaajamiehet tekivät noin 42 tuntia ja kokoaikaiset naiset noin 34,5 tuntia viikossa. Yrittäjien, joista valtaosa on miehiä, työajat ovat vieläkin suuremmat.
Kun näillä lähtökohdilla naiset valittavat miehiä enemmän, että työ on raskasta, niin tarkoittaakohan se sitä, että työ on samalla mitta-asteikolla raskaampaa kuin miehillä, vai sitä, että naiset ovat fyysisesti ja psyykisesti miehiä heikompia vai onko se sitä, että naiset valittavat miehiä herkemmin?
Musta tuntuu - tutkimukset voisi tällaisessa taloudellisessa tilanteessa lopettaa ja tehdä vain tutkimuksia, joissa kerätään mitattavissa olevaa tietoa.
"onko se sitä, että naiset valittavat miehiä herkemmin?"
On se sitä. Meillä naisilla on oikeus valittaa, sitä heiltä oikein odotetaan ja heidän valitustaan kuunnellaan, oli siihen aihetta tai ei. Miesten kohdalla tilanne on aivan toinen: mies ei saa valittaa, sillä valittavaa miestä, vaikka aihetta valitukseen olisi kuinka, pidetään vain ruikuttavana ämmänä. Etenkin naiset pitävät.
"* Työterveyslaitoksen mukaan naisten mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiin ja työmäärään ovat muuttuneet huonompaan suuntaan kuin miesten. Naisten mielestä työn tehokkuusvaatimukset ovat lisääntyneet enemmän kuin miesten mielestä.
Mistä kyseiset tulokset kertovat? Ovatko naisten työt huonontuneet? Ovatko naisten työt olleet helpompia jo lähtökohtaisesti, jolloin niitä on enemmän varaa tiukentaa? Vai ovatko naiset vain kovempia valittamaan?
* Naiset kokivat, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa työmäärään ja -tahtiin laskee koko ajan iän myötä. Miehillä käyrä nousee loppua kohti eli vaikuttamismahdollisuudet paranevat eläkeiän ovella.
Kertovatko kokemukset todellisesta työn muutoksesta vai naisten valitusherkkyyden muutoksesta? "
Mitä väliä sillä on? Vastaukset kertovat siitä, miten miehet ja naiset kokevat työtilanteensa. Kokemus on aina subjektiivinen. Tietysti on olemassa myös mahdollisuus, etteivät vaikkapa miehet ole uskaltaneet antaa rehellisiä vastauksia - usein kyselytulosten valmistuttua esimiehet saavat aineistosta kootut tulokset tietoonsa, ja vähemmistömiehet erottuvat aineistosta selvästi nimettömänäkin.
Miksi asettaa naiset ja miehet taas kerran vastakkain ja kilpailla paremmuudesta? Työelämää voi parantaa vain ottamalla ihmisten kokemukset vakavasti ja korjaamalla epäkohtia. Se hyödyttää samalla tavalla sekä miehiä että naisia.
On aivan selvää, että loputtomat tehostamispyrkimykset eivät huomioi ihmisten inhimillisiä ominaisuuksia. Seurauksena on veronmaksajille kallista työkyvyttömyyttä ja työttömyyttä, vaikka työolojen tarkistuksella ja työn oikealla mitoituksella töissäjatkaminen mahdollistuisi. Miesten ja naisten vastakkainasettelu vie huomion oleellisimmasta sivuun, ja antaa epäedullisen kehityksen jatkua.
"Miksi asettaa naiset ja miehet taas kerran vastakkain ja kilpailla paremmuudesta?"
No, feministinen media ja tutkimus asettaa miehet vastakkain ja naiset uhreiksi, jotta resursseja saataisiin lisää naisten aseman parantamiseksi.
Tiedämme, että naisten ja miesten kokemien eroaa toisistaan suuresti, esimerkiksi seksuaalisesti häirityksi tulemisen osalta. Voidaan myös olettaa, että työn kokemisessa on suuria eroja, koska maskuliinisuuden normiin kuuluu kestäminen valittamatta.
"Mitä väliä sillä on? Vastaukset kertovat siitä, miten miehet ja naiset kokevat työtilanteensa. Kokemus on aina subjektiivinen."
Tarkoitatko, että auttamistoimet pitää suunnata niille, jotka kokevat jonkin asian huonoksi, eikä niille, joilla asia on oikeasti huonosti.
Tietenkin tarkoitin, että korjaustoimet pitää suunnata sinne, missä asiat ovat huonosti. Siitä saa tietoa vain kuuntelemalla työntekijöitä.
Jos kuuntelee työntekijöitä sillä ennakkoasenteella, että kaikki, mitä naiset sanovat, on turhaa valitusta, ja kaikki, mitä miehet sanovat, on asiaa, ei ole tehtävänsä tasalla.
Mistä on syntynyt käsitys, että vain maskuliinisuuden normiin kuuluu kestäminen valittamatta? Naisethan tekevät aivan samaa. Mielestäni se on suomalaiskansallinen piirre. Selkeiden epäkohtienkin esillenostajaa pidetään epäonnistujana, vaikka epäkohtien korjaaminen edistäisi jokaisen asemaa ja lisäisi kaikkien hyvinvointia.
Toki elämä tuo jokaiselle myös niitä asioita, jotka on vain urheasti kestettävä (onnettomuudet, luonnonkatastrofit, sairaudet yms). Jokainen toimii niissä oman psyykkisen rakenteensa mukaisesti- joku tarvitsee enemmän tukea kuin toinen. Joku rikkoutuu, toinen vain innostuu, eikä se tosiaankaan riipu sukupuolesta. Pärjäävistä ei voi tehdä normia, koska maapallo sattuu olemaan yhtälailla jokaisen koti. On pidettävä huolta siitä, että olosuhteet (ja työolosuhteet) muokataan inhimillisesti sopiviksi niin pitkälle kuin realistisesti mahdollista, eikä eletä vain talousoppien tai jotain ideologiaa pönkittävien normien mukaan.
"Mistä on syntynyt käsitys, että vain maskuliinisuuden normiin kuuluu kestäminen valittamatta? Naisethan tekevät aivan samaa."
Taidat olla huumorinaisia ;-)
"Siitä saa tietoa vain kuuntelemalla työntekijöitä."
No, ei tietenkään. Työntekijät voivat väittää ihan mitä tahansa. Ei heidän subjektiivinen kokemuksensa anna luotettavaa tietoa ongelmien todellisesta sijainnista.
"Jos kuuntelee työntekijöitä sillä ennakkoasenteella, että kaikki, mitä naiset sanovat, on turhaa valitusta, ja kaikki, mitä miehet sanovat, on asiaa, ei ole tehtävänsä tasalla."
Nyt kuunnellaan sillä ennakkoasenteella, että kaikki, mitä naiset keksivät väittää, olisi Totuus. Minkäänlaista lähdekritiikkiä ei osata, eikä uskalleta, esittää. Ei todellakaan olla tehtävien tasalla, vaan pihalla kuin lintulauta.
"Mistä on syntynyt käsitys, että vain maskuliinisuuden normiin kuuluu kestäminen valittamatta?"
Vuosien miesaktivismi on opettanut tämän hyvin. Naiset saavat sanoa mitä hyvänsä ja valittaa täysin aiheetta, ja silti heitä kuunnellaan kritiikittömästi. Miesten aiheellinenkin valitus ja rakentava kritiikki vaiennetaan heti alkuunsa solvauksin ja uhkauksin.
"Selkeiden epäkohtienkin esillenostajaa"
Mitä selkeää tässä muka on?
"eikä eletä vain talousoppien tai jotain ideologiaa pönkittävien normien mukaan."
Joo. Feminismi on hylättävä heti.
"Mistä on syntynyt käsitys, että vain maskuliinisuuden normiin kuuluu kestäminen valittamatta? Naisethan tekevät aivan samaa."
Taidat olla huumorinaisia ;-) "
Väärä arvaus. Naisista(kin) varmasti enemmistö yhä suostuu millaisiin heikennyksiin tahansa säilyttääkseen työpaikkansa. Viimeksi tänään saamani viesti kertoi rajuista työolojen kiristyksistä, ja siitä, että työntekijät vain mukautuvat, jotta varmistavat oman työnsä säilymisen. He eivät vastusta uudistuksia työpaikalla eivätkä julkisuudessa, joten tietoa noihin kyselyihin ja tutkimuksiin asti siitä ei tule.
Ongelma on siinä, että kaikkinainen työ on aikojen saatossa helpottunut ja vaatimuksiltaan vähentynyt. Naisten vaikerrukselle maailman kovenemisesta ei ole sinänsä näyttöä. Laman myötä tapahtui tilapäinen huononnus työkuormaan, mutta tässäkin kärsijänä ovat olleet pääasiassa miehet naisvaltaisten julkisten suojatöiden säästyessä leikkureilta.
Äitini opetti, että nainen pystyy ihan hyvin kasvattamaan neljä lasta, pyörittämään yritystä, pitämään parisuhteen kasassa yli 40 vuotta, huolehtimaan n. 200 neliön taloudesta ja luppoajallaan tekemään täysin samoja raskaita tehtäviä itseään neljä kertaa suurempien tuotantoeläinten parissa. Onpa taitava rakennusmieskin. Eikä kyseessä ole mikään ihmenainen, vaan ihan tyypillinen, ja erittäin onnellinen, maatalon emäntä. Sama tarina toistui pitäjän joka torpassa.
Jokainen tehtävä on nykynaiselle liikaa.
Epäkorrekti totuus (niin kuin itse sen näen) on se, että työelämän sijasta naiset ovat järkyttävästi huonontuneet aikojen saatossa. Odotukset ovat täysin epärealistisia ja pienetkin vastoinkäymiset työntävät narsistiprinsessamme lohduttautuvaan uhrin asemaan (http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusi...). Tuskin miehetkään ovat ihan samaa rautaa kuin aiemmin, mutta ilmeisesti inflaatio ei ole purrut ihan niin kovin.
Naiset pystyvät niin paljon parempaan. Sen olen todistanut omin silmin. Teidän täytyy lopettaa näkemästä itsenne loputtomana uhrialttarina ja työntää itsenne takaisin yhteiskuntaa koossa pitäväksi selkärangaksi, minkä avulla tästäkin maasta saatiin niin siedettävä paikka asua.
Linkistä kopsattua:
"- Työelämän käytännöt ovat ristiriidassa juhlapuheiden kanssa. "
"Pääjohtajan mielestä työnantajien täytyy joustaa ja ottaa huomioon esimerkiksi nuoria aikuisia kuormittavat ruuhkavuodet."
On helppo luistaa vastuusta vain syyllistämällä nuoret naiset. Et kai itse ole noita työnantajia, joille työterveyslaitoksen pääjohtaja suuntaa sanansa?
Kun tiedetään, etteivät naiset(eivätkä miehetkään) pidä puoliaan edes sellaisissa tapauksissa, joissa kyse on työlainsäädännön ja työsopimusehtojen rikkomisesta, kannattaa kyllä ensin todellakin tarkistaa työoloja, työmitoitukset ja työilmapiiri, ennen kuin päättelee yhtään mitään.
Koska työelämä on ihan perseestä monta kertaa niin miksi siitä pitää tehdä sukupuolikysymys. Minä kannatan ongelmiin puuttumista katsomatta sukupuolta.
"On helppo luistaa vastuusta vain syyllistämällä nuoret naiset. Et kai itse ole noita työnantajia, joille työterveyslaitoksen pääjohtaja suuntaa sanansa?"
Todellakin olen! Väliä ei ole sillä, ketkä seisovat viivan yllä, vaan mitä jää viivan alle. En mä halua mulle hommiin ketään avutonta vikisijää, joka luulee hyvinvointinsa ja menestyksensä olevan kiinni mistään muusta kuin itsestään. Onneksi tekniikan naiset ovat tyypillisesti jotain aivan muuta...
Ja tiesithän, että edelleen miesten mielenterveysongelmat ovat tuossakin tilastossa naisia yleisempiä? Kyseessä on varsin tasa-arvoistava kehitys, kun naisilta aletaan vaatia samaa mitä miehiltäkin.
Hienoa, että feministinen eetos mahdollistaa tämän kaiken hyväksikäytön. Riistäjäsektori kiittää.
"Kun tiedetään, etteivät naiset(eivätkä miehetkään) pidä puoliaan edes sellaisissa tapauksissa, joissa kyse on työlainsäädännön ja työsopimusehtojen rikkomisesta, kannattaa kyllä ensin todellakin tarkistaa työoloja, työmitoitukset ja työilmapiiri, ennen kuin päättelee yhtään mitään."
Huh, onneksi vaativat asiantuntija-alat eivät erityisemmin ole juurikaan työsopimusehtojen ja erityislainsäädäntöjen rampauttamia.
Jos työolot, työmitoitukset ja työilmapiirit tekevät tiukkaa, niin neiti on hyvä ja perustaa oman työpaikan. On niitä, jotka valittavat työelämän ankeudesta ja niitä, jotka tekevät työolonsa. Työoloissa ei ole tapahtunut kuin marginaalista heikkenemistä viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana verrattuna mittaviin parannuksiin. Nykyisistä narsisteista yksinkertaisesti suurin osa on työllistämiskelvottomia sikäläisiin standardeihin verrattuna.
Hitto jos näkisi joskus tasa-arvotoimistoissa ja julkishallinnossa oikeasti töissä käyneitä ja työelämän realiteetteja ymmärtäviä päättäjiä.
"Ja tiesithän, että edelleen miesten mielenterveysongelmat ovat tuossakin tilastossa naisia yleisempiä? Kyseessä on varsin tasa-arvoistava kehitys, kun naisilta aletaan vaatia samaa mitä miehiltäkin."
Piti korjata, että työkyvyttömyyseläkkeelle nuorena päätyvissä miehet ovat edelleen yliedustettuina (osin fyysisemmän työn johdosta), ei suinkaan mielenterveysoireissa. Mutta työkyvyttömyyseläköitymisessä naiset kirivät hyvää tahtia.
"Todellakin olen! Väliä ei ole sillä, ketkä seisovat viivan yllä, vaan mitä jää viivan alle. En mä halua mulle hommiin ketään avutonta vikisijää, joka luulee hyvinvointinsa ja menestyksensä olevan kiinni mistään muusta kuin itsestään. Onneksi tekniikan naiset ovat tyypillisesti jotain aivan muuta..."
Eli kokemuksesi naisista työtekijöinä on positiivinen, eikä vastaa mielikuvaasi siitä, minkälaisia kuvittelet naisten olevan. Rentoudu, kaikki on ok.
EVAlla on kiinnostava näkemys tulevaisuudesta.
"Samalla kun työntekijän osaaminen ja ammatillinen minäkuva muuttuvat,työjärjestelyt eivät voi jurnuttaa paikoillaan, menneitten vuosikymmenien asennossa."
Työnantajien kannattaa katsoa ainakin yhteenveto ja varsinkin kohta 6.6 sivulta 56, ja miettiä hetki ihan hiljaa.
"Mainettaan parempi työ" linkissä:
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2010/11/maine...
"Eli kokemuksesi naisista työtekijöinä on positiivinen, eikä vastaa mielikuvaasi siitä, minkälaisia kuvittelet naisten olevan."
Siihen vaikuttanee ehkä se, etten palkkaa tavallisia naisia. Usko pois. Kuvailemiani sankareita, joiden pitäisi saada ja syödä kakku riittää kyllä tusina jokaista asennetyyppiä kohden. Ja suurin osa rekrytoinneistani ei kohdistu edes omaan työpaikkaani...
Eikä se ole mikään salaisuus, että työnantaja on riistäjä. Se on sen duuni! Mitä tehokkaammin työntekijöitä voidaan riistää, sitä enemmän voidaan tehdä tulosta ja luoda uusia työpaikkoja.
"Samalla kun työntekijän osaaminen ja ammatillinen minäkuva muuttuvat,työjärjestelyt eivät voi jurnuttaa paikoillaan, menneitten vuosikymmenien asennossa."
Työntekijän osaaminen muuttuu mm. kiinankielen taitoon ja työjärjestelyt jurnuttavat vakaasti kohti Shanghaita.
Näissä kannattaa aina muistaa, ettei työnantajat ole mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä. Kun myös työnantajan ydinfokus ja toiminta muuttuu, oletamme myös työntekijöiltä täysin vastaavaa muuntautumiskykyä uuden ajan relevantteihin haasteisiin.
Ja mitä ilmeisemmin ko. työelämärapsan tekijä (http://www.mol.fi/tyke/00-03/yhteystiedot/cv.html) on näitä harvinaisia dippainssejä, jotka eivät ole olleet yhdessäkään oikeassa työpaikassa.
N:"Eli kokemuksesi naisista työtekijöinä on positiivinen, eikä vastaa mielikuvaasi siitä, minkälaisia kuvittelet naisten olevan."
I: "Siihen vaikuttanee ehkä se, etten palkkaa tavallisia naisia. "
Naisia kumminkin, mikä tarkoittaa, että negatiivinen yleistäminen ei ole reilua heitä ja monia muita kohtaan. Ja ettei yleistämisen ole perusteita kokemuksen tasolla, vaan negatiivisuus perustuu ennakkoasenteisiin.
I: "Eikä se ole mikään salaisuus, että työnantaja on riistäjä. Se on sen duuni! Mitä tehokkaammin työntekijöitä voidaan riistää, sitä enemmän voidaan tehdä tulosta ja luoda uusia työpaikkoja."
Jotenkin näyttäisi siltä, että Suomessa tuo ei toteudu. Jo pelkkä lama-sanan näkeminen sai varovaisuussyistä yritykset heittämään työntekijät ulos, vaikka ei olisi ollut tarvettakaan. Sama varovaisuus jättää käyttämättä uudet mahdollisuudet ja juuttuu turvaamaan omistajien voittoja vaatimalla yhä suurempaa tehokkuutta pienenevältä työntekijäjoukolta, mikä tietenkin pitemmän päälle tarkoittaa yrityksen surkastumista.
Riistämisestä: Taskalaiset teettivät aikoinaan afrikkalaisilla kahlein ja polttomerkein varustetuilla orjilla työt, ja rikastuivat Slavekompagnietin osakkeilla. Varmaankin he olivat kovin ylpeitä saavutuksistaan, ja täysin sokeita sille, mitä myöhemmin on pidetty ihmisoikeuksien loukkauksena. Jos käytännössä vastaavankaltainen tai samansuuntainen tilanne saadaan aikaan ilman kahleita, se on yhtä surkea saavutus.
I: "Näissä kannattaa aina muistaa, ettei työnantajat ole mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä.
Riistämisen ja hyväntekeväisyysjärjestön väliin jää runsaasti tilaa toimia niin, että sekä yritys menestyy, ja myös yhteiskunnan, ympäristön ja työntekijän hyvä tulee huomioiduksi. Useimmiten edut ovat samansuuntaisia. Työolosuhteisiin tyytyväinen ja jaksava työntekijä luonnollisesti saa aikaan parempaa tulosta, koska peruslähtökohta on kunnossa.
*
I:"Työntekijän osaaminen muuttuu mm. kiinankielen taitoon ja työjärjestelyt jurnuttavat vakaasti kohti Shanghaita."
Ni hao. Huomattu on, käytännöllisellä tasolla.
No- no: "Miksi asettaa naiset ja miehet taas kerran vastakkain ja kilpailla paremmuudesta? Työelämää voi parantaa vain ottamalla ihmisten kokemukset vakavasti ja korjaamalla epäkohtia. Se hyödyttää samalla tavalla sekä miehiä että naisia."
No on siinä se pointti, että jos työolot ovat samat miehille ja naisille ja naiset silti valittavat, ei niitä voida ruveta muuttamaan pelkästään subjektiivisten kokemusten vuoksi". Täytyy olla joku normi, johon verrataan ja se on kestettävä, vaikka subjektiivisesti tuntuu miltä.
Kyllä on toimittaja pönttö taas ollut. Tai propagandisti. Naistutkijat tietty myös.
No, tasa-arvo etenee, kun hyväosaisemman sukupuolen onnellisuus ja elämänhallinta väitellen tippuu miesten tasolle.
Vai tippuuko? Valtio tuntuu lisäävän vuosi vuodelta toimia, jotta naiset voisivat elää leppoisammin ja valita vapaammin. Ennestään lyhyitä työaikoja lyhennetään kaikenmaailman sapattivapailla sun muilla.
Hallintoon tarvittaisiin kipeästi tasa-arvon toteutumista valvovia tahoja nykyisten feministipesäkkeiden sijaan.
"Valtio tuntuu lisäävän vuosi vuodelta toimia, jotta naiset voisivat elää leppoisammin ja valita vapaammin."
Valtiolta on rahat loppu. Nyt mennään raskaasti velkavedolla ja ensi vuonna suunta muuttuu pitkäaikaisen supistamisen puolelle, koska kertarytinää tuskin tulee.
Aiheeseen liittyen...
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/01...
Naisen paikka on yhtiöiden hallituksessa
Laki kiintiönaisista jakaa mielipiteet
Suomi ei ole johtamisen tasa-arvon mallimaa. Pohjoismaista se on Norja, jossa naiskiintiöt otettiin käyttöön siirtymäajan jälkeen. Satu Huber ei kiintiöistä innostu.
- En ole varma, että Norjan malli, on se paras vaihtoehto. Ennemminkin pitäisi saada naisia ottamaan vastaan haasteita ja pyrkimään johtotehtäviin, johtoryhmiin ja toimitusjohtajiksi. Sitä kautta naisilla olisi mielenkiintoa päästä hallituksiin.
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen on jo pitkään puhunut lakisääteisten kiintiöiden puolesta.
- Suhteellisen pian pitäisi tehdä ne johtopäätökset, että jos vapaaehtoiset toimet eivät johda haluttuun lopputulokseen, niin sitten pitää haastaa yritykset, Mäkinen sanoo.
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen tietää tutkimustuloksista, mistä naisjohtajia arvostetaan.
- Naiset saavat kiitosta kannustavuudesta eli he kannustavat työntekijää kehittämään omaa osaamistaan. Sen vuoksi naisille tulisi antaa paremmat mahdollisuudet myös yritysten ylimmissä johtotehtävissä, Mäkinen toteaa.
"Naiset saavat kiitosta kannustavuudesta eli he kannustavat työntekijää kehittämään omaa osaamistaan."
Hölynpölyä. Ei mene Mäkisellä vahvasti, jos tällainen on parasta, mihin hän pystyy.
Miksi miesten tai yhteiskunnan yleensä pitäisi olla huolissaan naisten pienestä määrästä hallituksista, kun tasa-arvovaltuuttu puolestaan on suoraan sanonut, ettei pidä pitää minään ongelmana sitä, että esimerkiksi eläinlääketiedettä opiskelevista lähes 100 prosenttia on naisia? Miksi vain naisille vaaditaan kiintiöitä ja edustusta erilaisiin kivoihin asioihin, mutta ei miehille kivoihin hommiin - eikä myöskään naisille ikäviin töihin?
Selitys on yksinkertainen: Koska feministit vihaavat miehiä ja vastustavat sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Ainakin teknologiayrittäjyyden kannalta, Ranskan malli noin suurin piirtein tarkoittaa, että ennen listautumista yrityksen kannattaa siirtää pääkonttori vähemmän rajoittavan lainsäädännön maahan. Jos alalle hakeutuu vain 15% naisia, niin on perin selvää, että lasihissin väsääminen värkkien perusteella ylimpään johtoon ei ole ainakaan mikään kilpailuetu.
Pääkonttorin siirto noin muutoin on kovin yleistä tässä bisneksessä. Jos haluaa kasvaa, niin jossain vaiheessa on pakko perustaa jonkinlainen läsnäolo Piilaaksoon ja yleensäkin tytärkonttoreita ympäri maailman. Kiinassa ei oikein voi toivoa kasvavansa tietyn rajan yli, ellei yhtiön johto ole paikallisia ja tarvittaessa valtion ohjattavissa.
Nykyään yleistyy myös koko julkisen listautumisen välttely (ja sen myötä paljon tarkempien julkisuusvaateiden täytön välttely) erinäisin keinoin. Esim. Facebookin "yksityinen osakeanti" Goldman Sachsin rahoitusinstrumenttien kautta on yksi tällainen.
Perus tasa-arvoa. Jaetaan satanen puoliksi, kun voitaisiin hankkia kaksi sataa osituksella 120/80.
Facebookin tapauksessa epäilen kyllä listautumisen välttelyn taustalla olevan pikemminkin ota rahat ja juokse -tyylinen tempaus.
Tämän shakkitutkimuksen idea pätenee myös yritysten johtoon...
http://www.physorg.com/news150954140.html
Why Men Rank Higher than Women at Chess
In the recorded history of chess, world champions have always been male, not female. Further, there is currently only one woman in the top 100 chess players in the world.
A team of researchers from the UK has shown that the under-representation of women at the top end in chess is almost exactly what would be expected, given the much greater number of men that participate in the game at all.
SUOMEKSI: Jos joku asia kiinnostaa miehiä paljon enemmän kuin naisia, kuten shakki tai johtotehtävät, huipuista ylivoimainen enemmistö on väistämättä miehiä. Shakissa se on johtanut siihen, että 100 parhaan joukossa on vain yksi nainen.
Samalla tavalla on väistämätöntä, että jos naisia kiinnostaa vähemmän johtotehtävät, parempia miesjohtajia on paljon enemmän kuin naisjohtajia, jolloin kiintiöt johtavat huonompien johtajien palkkaamiseen.
Tämä on ilmeinen matemaattinen selitys, sen lisäksi voi olla myös biologisia selityksiä - jos ei muulle, niin ainakin kiinnostuseroille.
"Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen on jo pitkään puhunut lakisääteisten kiintiöiden puolesta.
- Suhteellisen pian pitäisi tehdä ne johtopäätökset, että jos vapaaehtoiset toimet eivät johda haluttuun lopputulokseen, niin sitten pitää haastaa yritykset, Mäkinen sanoo."
Taas haetaan lopputulosten tasa-arvoa vaikka lakisääteisellä pakolla, kun naiset eivät viitsi käyttää hyväkseen sukupolvien ajan vallinnutta mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Eiköhän olisi korkea aika saada tasa-arvovaltuutetun toimistoon mieskiintiö ja muihin tasa-arvoelimiin. Ja olisi korkea aika siellä tehdä vihdoin se tasa-arvosuunnitelmakin, jossa sitten pohdittaisiin miten saada jatkossa enemmän miehiä. Laissahan voitaisiin myös uhata sulkea koko tasa-arvotoimisto, jos määräajassa sinne ei saada vähintään 40 prosenttia henkilöstöstä miehiksi.
Entäs ikärasismi? Miksi hallituksissa istuu vain vanhoja patuja, jotka usein olleet yrittäjiä koko ikänsä, rakentaneet omaisuutensa nollasta, verkottautuneet ympäri maailmaa ja niin edelleen. Kyllä hallituspaikan pitäisi aueta pärstäkertoimella tai viimeistään BB:n voittamisella.
Byää - maailman etuoikeutetuimpaan ihmisryhmään kuuluva ei ymmärrä mitä tarkoittaa tasa-arvo.
Ompa tullu kokemusta sekä mies- että naisjohtajista. Ei niillä kovin paljon ole eroa, sanoisin että miesten keskiarvo 8, naisten 8 ½. Naisille siksi himpun verran parempi arvosana että kuitenkin yleensä olleet kiinnostuneempia alaistensa hyvinvoinnista ja ovat mielellään kuunnelleet mitä työntekijällä on sanottavaa ja pyrkineetkin parantamaan epäkohtia. Miespomoilla on niinku enenpi se oma ura ainoastaan tärkeä, ei niin työmiehille väliä.
Sitä kyllä ihmettelen, että miten tuota tutkimusta täällä tulkitaan. Sehän on tosiasia, että miehet ei kehtaa valittaa vaikka olis aihettaki, pidetään vaan mölyt mahassa. Me miehet mielellään näytellään toisillemme vähän kovista ja naisille ei näytetä heikkoja puoliamme. Sehän olis hyvä jos kaikki kehtais sanoa jos ottaa pattiin ja ressaa. ensin te jonkunsortin miehet täällä vingutte miten kaikki on teille niin epäoikeudenmukaista ja kun miehet ei saa olla heikkoja. No sitte ku naiset valittaa niin se on väärin. Koittakaa nyt miehistyä ja päättää mistä valitatte. Surkeeta seurata tämmöstä jatkuvaa nitinää ja natinaa josta ei oo mittään hyötyä kelleen.
Samoin, kokemusta on tullut molemmista. Niin miehistä kuin naisistakin - esimiehinä kuin myös alaisina. Pääsääntöisesti molempien kanssa tulee toimeen oikein hyvin. Miesten kanssa vain useammin pystyy asiat keskustelemaan järkevästi, niin hyvät kuin huonotkin asiat. Naisten kanssa on järki pidettävä päällimmäisenä mutta tunnepuoli tulee aika usein mukaan.
Valitettavasti on todettava myös se että useammin olen törmännyt naisissa selkäänpuukottamiseen ja kiipeilyyn.
Jos ollaan miehille auottu päätä, että ei olla samanlaisia kuin ennen niin nykynaisista on tullut todellisia valittajia mitkä eivät kestä yhtään mitään. Kyllä nykyaikana naisilla on asiat ihan helvetin hyvin, mutta itkeminen ja valittaminen on vain kasvanut.
Veikkaisin, että miehillä on huonommat olot työelämässä, mutta he valittavat siitä paljon vähemmän kuin naiset. Toisaalta nais- ja miesvaltaiset alat ja työtehtävät alkavat murtua pikkuhiljaa, jolloin naiset päätyvät miehille tyypillisiin raskaisiin työtehtäviin, jolloin valitus kasvaa. Feminismi siis haluaa, että naiset päätyvät esim. esimiestehtäviin, mutta vastustaa esimiestehtävien tuomaa ylimääräistä stressiä.
"You can't have your cake and eat it too."
Se kun nyt vaan niin että valittamalla ja tuntemuksilla ei asioita muuteta. Teot merkitsee. Jos päätöksiä ja valituksia ohjaa 80 % tunteet ja 20 % faktat, niin hukassa ollaan...
Sekä alkutekstissä että ketjussa kaikenlaiset työolot ja työsuhteet ovat suloisessa sekamelskassa,(lukuunottamatta yhtä kirjoitusta), ja johtolankana on yleistäminen sen sijaan, että arvioitaisiin edes ammattikohtaisesti, saati sitten työpaikkakohtaisesti. Se juuri on vinossa.
Ketju näyttäisi olevan myös sitä mieltä, että naiset "valittavat" ja miehet "kestävät valittamatta", "koska se kuuluu maskuliinisuuden normiin."
Siitä saattaisi päätellä vaikka, että kumpikin kokee työolosuhteet epätyydyttäviksi.
Sen jälkeen voi miettiä, kumman käyttäytyminen tuntuu työnantajasta miellyttävämmältä; varmaankin miehen, koska miehet eivät vaadi muutosta. Entä kumpi tapa on tarkoituksenmukaisempi työntekijöiden (sekä miehet että naiset) kannalta? -No, naisten, koska "valittaminen" voi saada aikaan toivotun muutoksen työoloissa.
Entä, jos sanan "valittaminen" korvaisi vaikkapa "kehitysehdotusten esittämisellä" - ja muistaisi, että työolosuhteisiin tyytyväinen työntekijä pystyy parempiin työsuorituksiin kuin sellainen, joka joutuu työskentelemään sellaisissa olosuhteissa, jossa asitat, joihin on mahdollista vaikuttaa, eivät ole kohdallaan.
"-No, naisten, koska "valittaminen" voi saada aikaan toivotun muutoksen työoloissa."
Juu, feministien yksi harvoista ilon aiheista onkin se, kuinka vahvoja ja taitavia naisvaltaiset ammattiliitot ovat.
Tässä kirjoituksessa tosin oli pointti se, ettei HS:ssa mainitun tutkimuksen perusteella voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä siitä, kuinka kurjaa tai ihanaa kenenkin työ tosiasiassa on tai onko jossain työtehtävässä aitoja epäkohtia vai ottaako vaan päähän kun on PMS. Tuntemuksista kun oli kysymys, ei tosiasioista. Ja milloinkas suomalainen nainen olisi elämäänsä tyytyväinen.
Ei voikaan tutkimuksista vetää johtopäätelmiä. Silti ketju on kovasti vetämässä sellaisia johtopäätelmiä, joiden mukaan naiset valittavat ilman syytä, ja miehet vaikenevat, vaikka olisi syytä valittaa - mikä ei pidä tietenkään paikkaansa. Jos se pitäisi paikaansa, vaikeneminen joka tapauksessa olisi epätarkoituksenmukainen keino, kun maassa on vapaa mielipiteenilmaisuoikeus ja muuta sen kaltaista.
Kuten aiemmin tuolla kuvasin, myös naiset vaikenevat tilanteissa, joissa ei pitäisi, turvatakseen toimeentulonsa. Se on ongelma.
Kinaaminen miesten ja naisten paremmuudesta vain vähentää molempien selviytymismahdollisuuksia työelämän kummallisissa myllerryksissä, joissa laadun hävittäminen näyttää ainakin julkisella puolella olevan yksi tavoitteista, yksityisellä puolella taas työsopimuksen noudattaminen on hävityslistalla.
"Kinaaminen miesten ja naisten paremmuudesta jne."
Tässä "kinattiin" siitä, että HS:n profeministitoimittaja veti täysin päättömiä johtopäätöksiä (toki maassa vallitsevan feministisen nomenklaturan ihanteiden mukaan) tutkimuksesta, jossa ei mitattu työoloja vaan ihmisten tuntemuksia työstään. Toimittaja sai näistä pahan olon purkamisista aiheen todeta, miten naisten asema työelämässä se vaan heikkenee heikkenemistään, vaikka päinvastoin taitaa asia olla.
Nyt on vaan niin, että yhä useampi suomalainen näkee tuon roskan läpi ja jatkuva valehtelu, tarkoitushakuinen vääristely ja jankkaus alkaa jopa ärsyttää.
Vaikka tämä nyt ei varsinaisesti aiheeseen kuulukaan, niin minua on alkanut viime aikoina yhä enemmän ärsyttää journalismin surkea tila Suomessa.
Jopa YLE:n uutisissa, vaikka eikö TV-lupamaksun tarkoituksena ole taata mm. korkeatasoinen uutisointi(?), näkee usein, että ei tyydytä puolueettomaan uutisointiin, vaan jutut väritetään omilla mielipiteillä ja jonkin osapuolen mielipiteet tai lausunnot esitetään faktoina, aivan kuin uutisten laatija olisi itse ollut paikalla toteamassa asioiden tilan.
Usein ei kyse ole edes siitä, että lausuma olisi sinänsä väärin, mutta mielestäni uutisointi tulisi aina tiukasti erottaa muusta journalismista. Esimerkiksi, on suuri periaatteellinen ero siinä uutisoidaanko, että "Haitissa on maanjäristyksen jälkeen tapahtunut räikeitä ihmisoikeusloukkauksia." vai "YK ja lukuisat kansainväliset tarkkailijat ovat raportoineet Haitissa tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen räikeitä ihmisoikeusloukkauksia".
Laajennan teemaani. Olen koko aikuisikäni seurannut suomalaisten naisten valitusta julkisuudessa milloin mistäkin asiasta. Milloin on työasiat huonosti, milloin lapsen kanssa on vaikeaa ja kun ei se autokauppiaskaan ota tosissaan. Valehtelematta nämä täysin samat vikinät ovat jatkuneet niin kauan, kun muistan.
Jokunen vuosi sitten tämän vasta oikein tajusin, että ei helkkari, miten edes nämä teemat eivät koskaan vaihdu. Silloin aloin ymmärtää, ettei kyseessä ole mikään hinku tasa-arvon perään vaan oman pahan olon purkaminen. Jostain syystä suomalainen yhteiskunta on muuttunut sellaiseksi, että naiset ovat suurimman osan aikuiselämästään kuin perseeseen ammuttuja karhuja. Joskus ikävuosien 20-30 välillä naisilla on ehkä lyhyt tyytyväisyyden kausi, kun teiniangstit on takana, biologinen kello ei vielä kumaja ja viehätysvoimakin on tallella. Sitten alkaa jonkinlainen yleisvitutus, joka vain pahenee vuosi vuodelta. Ja herranjumala kuinka siitä saavatkaan kuulla niin syyttömät kuin syyllisetkin (keitä he muuten ovat?)...
Kovakalloisinkaan feministi ei voi tosissaan uskoa, etteikö Suomi olisi naisten paratiisi. Käytännössä kaikki edut, mitä ilman jonkinlaista sukupuoliapartheidia voidaan naisille antaa, on käden ulottuvilla. Jo nyt vallitsee tasa-arvon suhteen niin paha kaksinaismoralismi, että kupla tulee ennen pitkää puhkeamaan. Naisille on tässä yhteiskunnassa annettu jonkinlainen yleispassi käyttäytyä kuin kiukuttelevat autistilapset. Samoin käyttäytyvät miehet saisivat varsin pian kuonoonsa.
Silti suurinta osaa suomalaisista naisista tuntuu vuosi vuodelta enenevässä määrin vituttavan. Tiettynä helpotuksena itselleni on ainakin tullut hoksaus, ettei kyseessä ole mikään sellainen asia, jolle kukaan muu kuin naiset itse voivat tehdä mitään.
No, mutta semmoista pohdintaa. :)
Mua ahistaa ja vituttaa :) Tämä maa on niin yltiönegatiivinen välillä, kaikki aukoo päätään toisilleen. Naiset ovat vittuilleet tasa-arvon nimissä vuosikymmeniä haukumalla tämän maan miehet alimpaan helvettiin ja nyt ovat miehetkin ruvenneet haukkumaan takaisin, ehkäpä tämä tästä rauhoittuu ja olihan jonkinlainen vastareaktio tälläisestä feminismistä ihan odotettavissa.
Ilmeisesti sama tutkimus mainittu myöskin
"Mua ahistaa ja vituttaa :) Tämä maa on niin yltiönegatiivinen välillä, kaikki aukoo päätään toisilleen. Naiset ovat vittuilleet tasa-arvon nimissä vuosikymmeniä haukumalla tämän maan miehet alimpaan helvettiin ja nyt ovat miehetkin ruvenneet haukkumaan takaisin, ehkäpä tämä tästä rauhoittuu ja olihan jonkinlainen vastareaktio tälläisestä feminismistä ihan odotettavissa."
Enpä usko. Jos miesten kokema haukutuksi tuleminen (mitä se sitten pitääkään sisällään) aiheuttaa vain loukkaantumisen ja suuttumuksen tunteita, miten kummassa miesten tekemä naisten haukkuminen voisi aiheuttaa muuta kuin loukkaantumista ja suuttumuksen tunteita?
Asiasisällöistä keskusteleminen asiatasolla on edelleen se tie, jolla voi saada jotain aikaiseksi. Tai sitten voi keskittyä tekemään jotakin niin hyvin, että varmasti tulee mainituksi ja kehutuksi. Joka vuosi valitaan yritys, joka työntekijöiden mielestä on aivan huippu. Työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä. -Mikään ei estä muita työnantajia toimimasta samoilla periaatteilla tai yrittämällä vielä parempaa. Yrityksen menestyksessä ei ole vikaa....
Kuinka asiallista on monien feministien ja kaikenmaailman änkyräpäiden touhu mielestäsi ollut? Minun mielestä monille näille pahimmille mölyäjille ja miesvihaajille on tullut yllätyksenä se, että miehetkään eivät ihan kaikkea purematta niele ja kuuntele. Ei naistenkaan tarvitse kuunnella tai lukea kaikenmaailman roskaa, mutta ei myöskään miesten.
Valittamisesta: sarkastinen vittuilu esimiesten kyvyttömyydestä on ihan jokapäiväistä kauraa miesten kahvipöydässä. Jos siinä on joku ero ämmien valittamiselle niin sivistäkää mua.
Laasanen, lues ja blogahda tästä.
Markkinatilanne on muuttumassa? Yhä useampi nainen kouluttautuu pitkälle ja se johtaa miesten seksuaalisen vallan kasvuun? :D
Aiheesta on suunnitteilla bloggaus myöhemmin. Kirjan kirjoittajat esittävät koomisesti, että miesten seksuaalinen valta kasvaa, kun todellisuudessa yhä pienemmän YTM joukon valta kasvaa ja miesten suuren enemmistön valta vähenee.
Muilta osin kirja toisintaa sen, mitä tässäkin blogissa on sanottu ja ennustettu markkina-arvoteorian pohjalta.
Eh, eikö tuossa artikkelissa nimenomaan todettu että ATM-porukalla käy paremmin flaksi?
"...A second measure is the number of sex partners that "sub-optimal men" have had. I define that group as men who are 22 years old, dropped out of high school and don't have a full-time job -- men who don't have a lot going for them. We compare the number of partners they've had with the number of partners of a male college graduate who is employed full-time. Theoretically, if sex is valuable to her then she's not going to trade it away to just some crummy man, and when we look at the data, we find that those sub-optimal men report a lot more partners than men who actually have a lot going for them."
No, paras flaksi nuorella iällä käy kovisten joukolla, joka usein syrjäytyy opiskelusta, eikä suinkaan koulun hikipingoilla. Se, että mies on nuorella iällä kovis, rikollinen tms. ei tarkoita sitä, että hän on ATM, vaan päinvastoin. Talous alkaa merkitä enemmän myöhemmin, kun perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi.
- Vieras:
- Markkinatilanne on muuttumassa? Yhä useampi nainen kouluttautuu pitkälle ja se johtaa miesten seksuaalisen vallan kasvuun?
Siis tämä miesten seksuaalisen vallan kasvuun kohdistuu pieneen joukkoon miehiä.
Toisekseen se joukko miehiä, joista ollaan (seksuaalisesti) kiinostuneita, voi näin olla vähän muuttunut.
Siis vaikka naiset haluavat uran, niin he silti haluavat rikkaan miehen. Eli tämä liittyy osaksi samaan kuin nämä aiemmat jutut:
- MailOnline: Women 'want rich husbands, not careers': New survey claims drive for gender equality is a myth
- Telegraph: What women really want: to marry a rich man
Noissa siis sanottiin, että ura ei kiinnosta. Mutta totean että jos ura kiinnosta, niin ei se kuviota muuten näytä muuttavan.
Miehet voivat ottaa huonommin koulutetun ja vähempituloisen naisen, mutta naiset eivät voi ottaa huonommin koulutetua ja vähempituloista naista. Sitähän tuo sanoo.
†
The Economist lehdessä oli jokin aika sitten hyvä juttu mustien naisten vaikeuksista USA:ssa löytää aviomies. Potentiaalisia kandidaatteja (kunnollinen, työssäkäyvä jne.) oli niin vähän mm. USA:n erittäin ankarista rikoslaeista johtuen, että vallalla on täysin miesten markkinat. Tästä johtuen monet esim. mustat mieslääkärit eivät suostu sitoutumaan, vaan pyörittävät useampaa tyttöystävää.
Saimi Hoyer, IL:
"Mallin työ on raskasta, ja siinä tarvitaan kärsivällisyyttä. Suuri osa työstä on odottelua, ja töiden saaminen on varsinkin alussa epävarmaa. Päivät venyvät pitkiksi ja yksinäisiksi. Lisäksi pitää olla paksu nahka, sillä esimerkiksi ulkonäköön liittyvien kommenttien pitää vain antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos."
"Mallin työ on raskasta, ja siinä tarvitaan kärsivällisyyttä. Suuri osa työstä on odottelua, ja töiden saaminen on varsinkin alussa epävarmaa. Päivät venyvät pitkiksi ja yksinäisiksi. Lisäksi pitää olla paksu nahka, sillä esimerkiksi ulkonäköön liittyvien kommenttien pitää vain antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos."
Nuohan ovat tyypillisesti niitä pikkutytöille suunnattuja varoitteluja, ettei (joidenkin) unelma-ammatin todellisuus ole sitä, mikä kuvissa näkyy. Tarkoitus on suojella nuoria tyttöjä. Näistäkö miessukukunta kerää kokoon "valittavan naisen" muotokuvan?
Kirjoita kommentti
Kommentoi 75 kommenttia