*

Henry Laasanen Kirjoituksia miesten tasa-arvosta ja pariutumisesta

Naisittunut kesäyliopisto

Mikko Mattilan tutkimus Miehiä kesäyliopistoon (2007) tarkastelee kesäyliopistojen naisvaltaisuutta ja miten miesten osuutta saataisiin lisättyä.

Tilastojen mukaan kesäyliopistojen opiskelijakunta on ollut naisvaltainen koko tarkastelujakson ajan vuosina 1986 – 2005.  Miesopiskelijoiden osuus on kaikista opiskelijoista keskimäärin 20 prosenttia. Kesäyliopistojen vakituisesta henkilöstöstä naisia on lähes 90 prosenttia.

Miesten kesäyliopisto-opintoihin osallistumattomuuden keskeisimmät syyt olivat miesarviointien mukaan 1) ajanpuute, 2) kesäyliopistojen koulutustarjonta sekä 3) kesäyliopistojen imago.

Henkilökunnan sukupuolijakauma

Kesäyliopistoissa henkilökunta on opiskelijoiden tavoin hyvin naisvaltainen. Vuonna 2006 kesäyliopistojen ilmoittamien tietojen mukaan kesäyliopistoissa työskentelevistä 132 henkilöstä 119 on naisia ja 13 miehiä. Tehtäväryhmittäin tarkasteltuna kesäyliopistojen rehtoreista ja toiminnanjohtajista yhteensä 17 on naisia ja viisi miehiä. Kesäyliopistoissa työskentelevistä 41 koulutussuunnittelijasta neljä on miehiä. Toimistosihteerit sekä koulutus- ja kurssisihteerit ovat kaikki naisia.

Kesäyliopistot ovat vähitellen kehittyneet ”naisten oppilaitoksiksi”, mikä on heijastunut myös kesäyliopistojen työntekijöiden sukupuolijakaumaan. Onkin epäilty, että koulutuksen suunnittelu, jonka naissuunnittelijat pääosin hoitavat, keskittyy naisille suunnattuun koulutukseen eikä miehiä huomioida suunnitteluprosessissa.

Tiivistäen voidaan todeta, että henkilöstön naisistuminen on lisääntynyt selkeästi viimeisen 10 vuoden aikana. Johtotehtävät ovat vähitellen siirtyneet naisille samoin kuin koulutussuunnittelijoiden tehtävät. 

Hankkeeseen osallistuneiden kesäyliopistojen henkilökunnan osalta sihteeri-nimikkeellä (koulutussihteeri, toimistosihteeri, taloussihteeri ja kurssisihteeri) työskentelevät ovat kaikki naisia. Valtakunnallinen tilanne ei juuri eroa tästä: sihteerin tehtävässä toimii ainoastaan yksi mies. Sihteeri-nimikkeen alla työskentelee kesäyliopistoissa yhteensä 59 henkilöä, joka on lähes 40 prosenttia kesäyliopistojen henkilökunnasta.

Tilanne on siis miesnäkökulmasta tarkasteltuna huolestuttava.

Opetustarjonta

Kesäyliopistojen opetustarjonta on tällä hetkellä suunnattu vahvasti naisvaltaisille aloille. Avoin yliopisto-opetus koostuu pääosiltaan naisvaltaisten alojen, kuten kasvatustieteiden sekä terveystieteiden koulutuksesta. Ammatillissivistävän täydennyskoulutuksen puolella suurimmat koulutusalat kesäyliopistoissa ovat sosiaali- ja terveysala, sekä opetus- ja kasvatusalat, jotka molemmat ovat selkeästi naisvaltaisia aloja.

Vaikka esimerkiksi ammatillissivistävän täydennyskoulutuksen mies- ja naisvaltaisten kurssien toteutumisasteet ovat kesäyliopistoissa lähes yhtä suuret, miesvaltaisia kursseja on opetustarjonnassa selvästi naisvaltaisia kursseja vähemmän. Esimerkiksi Kainuun kesä-yliopistossa miesvaltaisia kursseja on tarjottu vuosittain ainoastaan 10 – 15 kappaletta, kun taas naisvaltaisten kurssien määrä on joka vuosi yli 40.

Loppukevennys

Mari-Elina McAteer sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tasa-arvoyksiköstä: 

  • "Aikuiskoulutuksen naisvoittoisuus ei ole ongelma. Se on kuitenkin ongelma, ellei naisia palkita sijoituksestaan".

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Markus Lehtipuu

Odotan edelleen tasa-arvoa, missä lumimyräkän jälkeisiä auraustöitä, tai kesäisten myrskyjen jälkeisiä raivaustöitä tekemään pakotetaan puolet naisia.

Käyttäjän TommX kuva
Tomm Jakob

Naisvaltaisuus ei koske ainoastaan pelkästään kesäyliopistoja, vaan myös avoimia yliopistoja ylipäänsä.

Naisia avoimen opiskelijoista 70-80 % yliopistosta ja koulutusalasta riippuen.

Esimerkiksi Jyväskylän avoimesta yliopistosta ei löydy yhtään miestä hallinnosta ja vain muutama yliopistonopettajista on miehiä. Aika merkittävä sukupuolivinouma kun emoyliopiston puolella henkilökunnasta hieman alle puolet on miehiä (ja siihen osuuteen sisältyy avoimen henkilöstö, koska se on osa yliopistoa).

On tarkoituksellista syrjinnän jatkamista, että tätä ei nähdä ongelmana johon pitäisi tarttua. Jos yliopiston puolella päteviä naisia ja miehiä tehtäviin on aivan eri suhteessa hakenut ja löytynyt, miksi ei avoimen puolella sama päde?

https://www.avoin.jyu.fi/tietoa/henkilokunta/index...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Yliopistot ovat Suomen suurin työllistäjä valtion työpaikoissa. Rahoitus tulee verovaroista.

Ei ihme, että Naisten puolue (vihreät), ovatkin nyt ottaneet linjaksi verotuksen kiristämisen.

Vortac Catrov

Käytännössä kaikki instituutiot, joissa ihminen joutuu liian suuren osan elämästään yleensä viettämään aina lastentarhoista vanhainkoteihin ovat naisvaltaisia.

Tämä tarkoittaa sitä, että naiset pääsevät koko ajan sanelemaan, mitä ihmisyys on, miten ihmisten tulee käyttäytyä, muovaamaan ihmisten asenteita lapsesta asti aina vanhuuteen asti. Tai toisinsanoen kehdosta hautaan. Aina on joku akkaväestön jäsen päsmäröimässä ja 'ohjaamassa'.

Olipa kyse sitten sairaaloista, sosiaalivirastoista, työvoimatoimistoista, KELA-toimistoista tai mistä hyvänsä ns. 'julkisen sektorin' laitoksesta, akkaväki siellä häärää ja määrää ns. "asiakkaitaan", jotka ovat yhä enenevässä määrin miehiä.

Kun otamme huomioon, miten yksinhuoltajaäiteyskin on räjähtänyt kätöseen, tämä tarkoittaa liian suurelle määrälle miespuolisia ihmisiä sitä, että he eivät koskaan näe eivätkä koe missään miespuolista auktoriteettia (poikkeuksena poliisin kanssa tekemisiin joutuminen, ja kenties armeija), tai yleensäkään miehiä, joita katsoa ylöspäin, ja joista ottaa ns. 'miehen mallia'.

Ensin yksinhuoltajaäiteys tekee miehistä nuorisorikollisia, jotka sitten joutuvat ties mihin laitoksiin, joissa nuo akkaväestön jäsenet sitten vain pahentavat tilannetta.

Sitten ihmetellään, miksi korkeakoulutettuja miehiä ja muutenkin menestyviä tai harmonisia miehiä on päivä päivältä vähemmän. Hyvin kyllä toimii tuo feminismin saastuttava vaikutus yhteiskunnan ja elämän joka sektorilla ja alueella.

- Vortac

Arhi Kuittinen

Pääsykokeet ovat todellisuuspakoisia.

Opiskelijakuntaa vääristäviä.

Lahjakkuuksia hylkiviä.

Akateeminen elämä on osaksi teorioita ja raakaa tietoa mutta tiedostaminen, todellisuuden haltuunotto ja jopa sen muokkaaminen eli aito ajattelu vaatii soveltamiskykyä. Dynaamista viisautta.

Brutaali älykkyys (tilannetietoisuus, kontekstitietoisuus) ja muisti eivät ole yhtä kuin viisaus, sovaltava toiminta.

Paljon puhuttua innovaatiota ei tapahdu elleivät yliopistojen rehtorit ja yritysten johtajat ymmärrä, että a) tehokkuus ja b) innovatiivinen luovuus ovat kaksi aivan eri asiaa, jotka on havaittava ja mahdollistettava aivan eri tavoin.

Soveltamiskykyyn on kvalitatiivisia keinojan ja kognitiivisia mittareita, kuinka tunnistaa soveltava lahjakkuus.

Jokin työ vaatii tehokkuutta, jokin työ taas laatua ja uuden soveltavaa luomista.

Lahjakkuuksien tunnistaminen ei tapahdu standardien kautta. Lahjakkuudet tuhotaan standardivaatimuksilla. Lahjakkuuksia ei luoda virkamiesten ihenteilla eli standardeilla.

Kouluissa korostetaan hysteerisesti opettajan kopioimista ja "ahkeraa" muistiin ahtamista. Tämä on sairas tendenssi.

Ahkeruutta (eli pelkoa) ihannoidaan sokeasti. Aivan kuin oppimisen tulisi tapahtua ilman motivaatiota.

Koulut ovat lisäksi täysin tyttöjen kehistyskaaren ja ikäkausikehityksen mukaan toimivia. Koulutus täytyisi olla täysin oppijan tarpeiden mukaan pykällytetty, ei ikäkausien mukaan.

Suomen talous tulee olemaan luovuuden varassa mutta luova joutuu masentumaan systeemin edessä.

Luovuus on omaehtoinen prosessi, ei virkamiesten täsmällisyyden fantasia tottelevasta ihmisestä.

* Tilastoja ja tutkimuksia poikien ja miesten koulutuksesta:

http://finnsanity.blogspot.com/2009/09/henna-virkk...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset