Rakastakaa naisia!
Naisbloggaajat ovat aloittaneet kampanjan naisvihamielisiä nettikommentoijia vastaan.(Dailycaller, Guardian, NewStatesman). Heidän mukaansa naisbloggaajille kohdistetun törkykirjoittelun määrä on valtava.
Naisbloggaajat kertovat saaneensa (sähköpostiinsa, blogiensa kommenttiosastoille ja facebookiin) raiskausuhkauksia, huorittelua, muuta nimittelyä ja ulkonäön arvostelua, josta he syyttävät erityisesti netin anyymejä trolleja.
Ottakaa minusta mallia!
Minä edustan hyvää tai jopa erinomaista keskustelukulttuuria.
- En lähetä naisille uhkaavia sähköposteja.
- En nimittele naisia.
- En sano harkitsemattomia asioita naisille.
- En menetä malttiani naisille.
- En ole vihainen naisille.
- En vaadi naisilta mitään.
Olen samalla aikaa myös eräs nettikeskustelujen haukutuimmista henkilöistä, mutta en provosoidu, vaikka provosoidaan. Minua on kutsuttu lihavaksi, saamattomaksi peräkammarin runkkariksi ja epämiehekkääksi ruikuttajaksi. Otan haukut rauhallisesti vastaan.
Jos nettikeskustelut olisivat täynnä minun kaltaisiani asiallisia ja rauhallisia henkilöitä, moderoinnille tai anonyymiyden kieltämiselle ei olisi edes tarvetta.
En ole nettikeskustelujen Jeesus, mutta aika lähellä kuitenkin!
Mikä olisi naisvihaa?
Jos kirjoittaisin naisten olevan idiootteja, kusipäitä, tunnezombeja, täysiä sikoja ja väkivaltaisia törkimyksiä ja että elämme matriarkaatissa, josta eroon pääsemiseksi edes 3 naisen kuolema ei auta, minut voitaisiin luokitella naisvihaajaksi. Jotkut kirjoittavat tuollaista törkyä, mutta minä en tee niin, koska minä en nimittele naisia.
Jos vaatisin naisten maahanmuuton vähentämistä, ulkomaalaisten prostituoitujen karkoituksia ja aasialaisista vaimoista eroon pääsemistä, olisin naisvihaaja. En kuitenkaan halua hankkiutua (ulkomaalaisista(kaan)) naisista eroon, vaan haluan heitä Suomeen paljon lisää!
Miesten tasa-arvon edistäminen tai feminismin kritiikki eivät ole naisvihaa
Suomi on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Tavoitteen saavuttaminen saattaa toisinaan vaatia naisten etuoikeuksien karsimista, mutta kyse ei ole vihasta, vaan asiallisesta argumentoinnista tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi.
Feminismin arvosteleminen ei ole myöskään naisvihaa, koska kyse on ideologian ja sen seurausten arvostelusta. Myös monet naiskirjoittajat arvostelevat feminismiä, eikä silloinkaan kyse ole naisvihasta. Samalla tavalla arvostellaan myös natseja, kommunisteja, kapitalisteja ja muita ideologioita seuraamuksineen.
Kysymys naisvihasta
Naisvihakeskusteluun liittyy omituinen logiikka, jota en ole koskaan ymmärtänyt. Lukuisissa nettikeskusteluissa alempitasoisia miehiä haukutaan naisvihaajiksi, esimerkiksi seuraavassa tilanteessa:
- Alempitasoinen setämies haluaa rakastaa ja rakastella naisen kanssa = naisvihaaja.
- Nainen ei halua olla missään tekemisessä limaisen ja iljettävän setämiehen kanssa = naisvihan uhri.
KYSYMYS: Miksi se, joka haluaa rakastaa ja rakastella määritellään naisvihaajaksi ja se joka inhoaa ja haluaa pysytellä erossa määritellään uhriksi? Sama asia sarjakuvan muodossa:
Loppusanat
Miesten tasa-arvon puolesta saa taistella, feminismiä saa arvostella, mutta älkää herran tähden nimitelkö tai uhkailko naisia! Jättäkää törkeydet väliin ja rakastakaa naisia!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Miksi naisia pitäisi rakastaa varauksettomasti, en oikein ymmärrä logiikkaasi. Senkötakia koska heillä on tietty sukupuolielin, minä kohtelen ihmisiä yksilöinä.
En muuta sanoa, että hyvä, kun joku pitää näitä asioita esille. Jo lähes sata vuotta sitten muuan kirjaan on kirjoitettu paljonkin naisten suuremmasta vapaudesta, romanttisesta hölynpölystä: Lainaus:
"Esiaviolliseen seurusteluun tunkeutuva tavaton määrä kuvittelua ja haaveellista romantiikkaa on suurelta osalta syypää nykyajan länsimaisten kansojen keskuudessa kasvavassa määrin ilmenevään eroamisherkkyyteen. Ja naisen suurempi henkilökohtainen vapaus ja lisääntynyt taloudellinen riippumattomuus mutkistavat tätä kaikkea entisestään.
Mutkaton avioero, kun ero johtuu itsehillinnän puutteesta tai persoonallisuuden normaalin sopeutumisen epäonnistumisesta, johtaa suoraa tietä vain takaisin niihin alkeellisiin yhteiskunnan kehitysvaiheisiin, joista ihminen on selviytynyt vasta varsin äskettäin ja varsin paljon henkilökohtaisen ahdistuksen ja rotukohtaisen kärsimyksen tuloksena."
Ei kukaan ketään rakastunutta pidä naisvihaajana. Naisvihaaja on sellainen kuin yllä kuvailit.
Tässäkin yhteydessä tuli tahattomasti esille keskeisin suomalaisen feministin ongelma.
Kun Suomessa halutaan puhua naisten todellisista ongelmista, pitää aina viitata ulkomaille. Suomessa kun sellaisia ei ole. Suomessa kun naiset ovat etuoikeutetussa asemassa verrattaessa miehiin.
Meilläkin pätee Kama Tantra: "Mies tekee naisen onnelliseksi." Lauseeseen ei tule liittää mitään symmetriaa. Sitä mietiskelemällä ja soveltamalla homma käy.
Rakastamme naisia.
Ovat vaan jotenkin onnistuneet häviämään Suomesta. Tilalla on henkilöitä jotka kuvittelevat olevansa ihmisiä.
No niin, tuskinpa loanheitto naisten suuntaan mitään edistää. Jos päämäääränä on miesten aseman parantaminen tai ylipäätänsä miesten asemaan liittyvän problematiikann esilletuonti, niin asiallinen linja toimii parhaiten. Itse olen nauttinut ruotsalaisen Pär Strömin blogista juuri sen asiallisuuden takia. Ja sama pätee luonnollisesti ainakin suurimpaan osaan Henry Laasasen kirjoituksia.
"Itse olen nauttinut ruotsalaisen Pär Strömin blogista juuri sen asiallisuuden takia."
Kuitenkin Ström on ruotsalaisessa julkisudessa lähinnä sylkykuppi. Erityisesti feministit haukkua retostelevat häntä kuin hyljeksityintä lainsuojatonta. Toki Ström on aika usein salailkeä, mutta ei hän ansaitsisi saamaansa kohtelua. Tässä tuore, silmiin osunut esimerkki keskustelun kärjekkyydestä: http://genusnytt.wordpress.com/2011/11/16/vag-av-n... (Ström on ihmetellyt, pitääkö koululapsia viedä katsomaan näytelmää, joka pohjautuu SCUM-manifestiin eli ideaan miesten joukkomurhien siunauksellisuudesta. Tämä on johtanut sitten teatterin uhkailuun, ja lopulta poliisin on täytynyt ryhtyä suojelemaan teatteria.)
Samaa syvää halveksuntaa löytää Redditissä, jossa Men's Right -sivuston (subreddit) motto onkin hauskasti (ja vähän traagisestikin) "Earning scorn from bigoted feminists and white knights since 2008. http://www.reddit.com/r/MensRights/
Naiset ovat ihania!
Mutta eivät sen tähden etuoikeutettuja eettisessä keskustelussa ja kohtelussa.
Ongelma Laasasella on ilmiselvästi siinä, että hän kirjoittaa argumentteja, jotka ovat usein niin täydellisesti ja hyvin perusteltuja, että on niiden kumoamiseksi on erittäin vaikea keksiä mitään vasta-argumentteja. Ja kun väitteitä ei voi oikein millään kumota, niin ainoaksi mahdollisuudeksi jää lähinnä Argumentum ad hominem. Eli siirrytään asian sijasta haukkumaan asian esittäjän henkilöä, mikä tietenkin on argumentaatiovirhe.
Ad hominem -argumentin yleinen kaava on seuraava:
1. Henkilö X esittää argumentin A
2. Henkilön X ominaisuuksissa on jotain vastenmielistä
3. Siispä argumentti A on epätosi
Itse olen kokenut, että jos perustelee asiansa vedenpitävästi, niin kukaan ei keskustele itse asiasta, vaan korkeintaan siirtyy näihin Ad hominem argumentteihin. Siksi ei ehkä kannatakaan kirjoitettaessa nettikeskusteluihin pyrkiä mahdollisimman hyvään perusteluun, vaan jättää auki kysymyksiä, jotka sitten laittavat lukijat ja keskustelijat ajattelemaan itse.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 10 kommenttia