Perustuuko palkkatasa-arvon tavoittelu vastakkainasetteluun?
Elisestä Jukka Relanderin kirjoituksesta löytyvät seuraavat ristiriitaiset virkkeet:
- En pidä itseäni feministinä, mutta allekirjoitan kaikki sukupuolten tasa-arvoa lisäävät feministiset päämäärät.
ja...
- Se tapa, jota en ainakaan allekirjoita, on feminismin määritteleminen naisten yhteIsten etujen ajamiseksi suhteessa miehiin.
- En näet kerta kaikkiaan osaa nähdä sukupuolten tasa-arvon kenttää nollasummapelinä, jossa kaksi intressiryhmää kiistelisi eduista. Että otetaanpa tuosta vähän miehiltä ja annetaan vastaavasti naisille, tai toisinpäin.
- Ryhmiä ”miehet” ja ”naiset” ei sellaisenaan edes ole olemassa.
- En osaa mitenkään tempautua mukaan sukupuolten väliseen intressiajatteluun.
Feminismin eniten ajama tavoite on palkkatasa-arvo. Palkkatasa-arvon tavoittelu perustuu selkeästi siihen ajatukseen, että on olemassa kaksi intressiryhmää: miehet ja naiset.
Naisille ajetaan korkeampi palkkoja vain sen takia, että he ovat naisia. Esimerkiksi, jos miesvaltaisen alan bussikuskilla ja naisvaltaisen alan siivoojalla on sama palkka, palkkatasa-arvon tavoittelija pitää tilannetta epätasa-arvoisena. Ratkaisuna on naisvaltaisen alan palkan nosto, joka jäi raamiratkaisusta puuttumaan.
Relander sanoo allekirjoittavansa feministiset tasa-arvotavoitteet, mikä tarkoittaa ilmeisesti myös samanpalkkaisuustavoitteiden hyväksymistä. Samalla aikaa Relander kuitenkin irtisanoutuu voimakkaasti intressiryhmäajattelusta.
Miksi ristiriitainen ajattelu?
Palkkatasa-arvon kannattaja on automaattisesti intressiryhmäajattelun kannattaja. Relander kuitenkin pitäytyy ristiriitaisessa logiikassa. Syitä siihen voidaan hakea seuraavista selitysmalleista:
- Relander ei huomaa ristiriitaisuutta. Se ei kuulosta uskottavalta selitykseltä siinä valossa, että Relander on sivistynyt ja fiksu mies.
- Relander haluaa koostaa kirjoituksensa "kivoista" ajatuksista, jotka voivat olla täysin ristiriidassa toistensa kanssa, ja jonka Relander itsekin tiedostaa. "Kivoja" ja ristiriitaisia ajatuksia esittämällä Relander kykenee vahvistamaan legitimiteettiään TANE:n johdossa. Tämä kuulostaa uskottavammalta selitykseltä.
Vaihtoehtoisia tapoja kirjoittaa loogisesti
Relander voisi viilata kirjoitusta loogiseen suuntaan luopumalla jommasta kummasta periaatteesta.
- Palkkatasa-arvon tavoittelusta voitaisiin luopua, koska se jakaa sukupuolet vastakkaisiin ryhmiin.
- Relander voisi myöntää, että vallitseva tasa-arvopolitiikka perustuu intressiryhmäajatteluun.
Ensimmäinen kohta on mahdoton toteuttaa, koska palkkatasa-arvon tavoittelu on feminismin tärkein tavoite. Toinen kohta on periaatteessa mahdollinen.
Näyttää kuitenkin siltä, että äärimaltillisilla miesasiamiehillä (myös Arno Kotro) on mahdotonta myöntää itselleen, että miesten tasa-arvon edistäminen tarkoittaa väistämättä naisten aseman huonontumista.
Jos verovaroja käytetään enemmän miesten asioihin, niin noita varoja jää vähemmän naisten asioihin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Esimerkki palkkatasa-arvon ajamisesta intressiryhmäajatteluna löytyy tuoreesta uutisesta, jossa Kiviniemiemi ihmettelee raamiratkaisun epätasa-arvoisuutta naisten kannalta:
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2694077/entinen-paaministeri-haikaili-tasa-arvoa-”teimme-kaikkemme-mutta-se-on-niin-vaikeaa”
"Kaikki eduskuntapuolueet kiittivät työmarkkinajärjestöjä ja maan hallitusta maanantaina aikaan saadusta työmarkkinoiden raamisopimuksesta.
Oppositiosta keskusta kuitenkin kaivoi siitä esiin useita puutteita ja painotti erityisesti sitä, että se ei edistä miesten ja naisten palkkatasa-arvoa. Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi nosti asian esiin useita kertoja.
– Miesten ja naisten välistä palkkatasa-arvoa tämä ei edistä ja aina kun hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuus, sitä pitää käyttää täysimääräisesti hyväksi, hän sanoi.
Hänestä sopimus sisälsi vain kirjauksen, jonka mukaan tasa-arvolain uudistamisesta tehdään selvitys. Hänestä selvityksiä on tehty riittävästi ja hän peräsikin sen sijaan tasa-arvolain muutosta, jolla täsmennettäisiin palkkakartoitusvelvoitetta.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) totesi, että selvitys on tulossa palkkakartoituksista.
– Mutta ette huomannut, edustaja Kiviniemi, että tämä ei jää pelkäksi selvitykseksi. Toukokuun loppuun mennessä on tarkoitus tehdä konkreettiset ehdotukset jatkotoimenpiteistä, jotka voivat olla myös lainsäädäntömuutoksia, hän sanoi.
SDP:n Pia Viitanen ratkaisi kisman.
– Onneksi SDP on hallituksessa nyt, että palkkatasoarvo etenee, hän sanoi."
"Jos verovaroja käytetään enemmän miesten asioihin, niin noita varoja jää vähemmän naisten asioihin"
Ei tää nyt näin yksinkertaista oo. Esim. sellasissa tapauksissa, joissa oikeesti on ollu joku laillinen este estämässä resurssien tehokasta allokaatiota, sen esteen poistaminen voi parantaa absoluuttisesti sekä miesten että naisten tilannetta kokonaishyvinvoinnin tason noustessa. Jos vaikka naisilta on ollu työelämään osallistuminen kielletty, sen salliminen voi parantaa molempien sukupuolten hyvinvointia vaikka lakimuutoksiin yms. käytetyt rahat olis korvamerkitty "naisten asioiden parantamiseen".
Mut usein toki on niin, että toisen sukupuolen asioiden edistämiseen käytetyt rahat on ainakin osittain toiselta sukupuolelta pois.
" Palkkatasa-arvon tavoittelu perustuu selkeästi siihen ajatukseen, että on olemassa kaksi intressiryhmää: miehet ja naiset"
Niin feministeillä se yleensä tuntuu perustuvan puhtaaseen intressiryhmäajatteluun. Palkkatasa-arvon kannattaminen sinänsä ei sen sijaan edellytä intressiryhmäajattelua, jos kannattaa sellasta palkkatasa-arvoa, jossa samasta työpanoksesta maksetaan sama palkka mistään ylimääräsistä tekijöistä riippumatta. Feministit ei tollasta kannata, vaan ne tyypillisesti ne vaan vaatii samoja kokonaisvuosiansioita miehille ja naisille työpanoksesta riippumatta.
Laasanen kirjoittaa: "Esimerkiksi, jos miesvaltaisen alan bussikuskilla ja naisvaltaisen alan siivoojalla on sama palkka, palkkatasa-arvon tavoittelija pitää tilannetta epätasa-arvoisena."
Onkin todella hyvä tavoite päästä siihen, että bussikuskilla ja siivoojalla olisi sama palkka. Katselin täältä palkkoja http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/1... ja silmään osui muun muassa seuraavaa:
Linja-autonkuljettaja, kunta, palkka 2633 euroa
Siivooja, kunta, palkka 1818 euroa
Siivoojan ja linja-autonkuljettajan koulutus kestävät aika lailla yhtä kauan, joten siinä mielessäkin olisi ihan perusteltua, että palkka olisi samansuuntainen.
Lisätään nyt vielä sekin, että johtuipa tuo ero mistä tahansa niin se olisi hyvä tasoittaa eli joko siivoojille lisää tunteja tai parempi tuntipalkka. ihminen kun ei elä pelkällä pyhällä hengellä.
Seuraavassa kunta-alan palkkoja yleisimmillä mies- ja naisvaltaisilla aloilla. Sairaanhoitaja on selvästi yleisin nimike ja palkka on hyvä. Pitäisikö talonmiehen ja autonkuljettajan palkat saada samalle tasolle.
Miten sinä muuttaisit listan palkkojen suuruuksia?
http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/3664...
1. Palomies 2 650
2. Kiinteistönhoitaja 2 187
3. Vahtimestari 1 957
4. Huoltomies 2 092
5. Ammattimies 2 304
6. Laitosmies 2 324
7. Linja-autonkuljettaja 2 432
8. Talonmies 2 113
9. Rakennustarkastaja 3 293
10. Autonkuljettaja 1 954
11. Kouluisäntä 1 852
12. Liikuntapaikanhoitaja 2 157
Naiset
1. Sairaanhoitaja 2 774
2. Lähihoitaja 2 298
3. Lastenhoitaja 2 068
4. Perushoitaja 2 492
5. Lastentarhanopettaja 2 275
6. Perhepäivähoitaja 1 815
7. Hoitaja 2 358
8. Toimistosihteeri 2 134
9. Laitoshuoltaja 1 954
10. Terveydenhoitaja 2 367
11. Laboratoriohoitaja 2 595
12. Siivooja 1 769
Sairaanhoitajaksi pätevöityminen vaatii samantasoisen amk-tutkinnon kuin insinööriksi tai rakennusmestariksi pätevöityminen. Sairaanhoitajan palkkaa tulisikin verrata niihin. (kunta-alan insinööreihin ja rakennusmestareihin) Tuossa "miesten listassa" ei taida olla yhtään amk-tutkintoa vaativaa ammattia. (tai yliopistotason koulutusta vaativaa ammattia, kuten lastentarhanopettaja on)
Henry, lastentarhanopettajan koulutus kestää vähintään 3 v. ja palkka 2275 euroa, kun taas bussikuskin (minimipalkka huom!Käytännössä bruttona vähän yli 3000 euroa aloittelijallakin) on 2432 euroa ja koulutus kestää 0,5v. LTO ei saa korotettua palkkaansa ylitöillä yms. juurikaan, kun taas bussikuski siihen pystyy (ja kaikki naiset eivät todellakaan ole laiskoja). Lisäksi naisvaltaisille aloille tulee enemmän kustannuksia naisten äitiys- ja hoitovapaista. Miesvaltaisilla aloilla niihin suhtaudutaan, esim. isyysvapaa nyrpeästi, ja siihen pitää saada muutos, on olemassa miehiä, jotka oikeesti haluaisivat myös niitä enemmän pitää ja olla lasten kanssa. Lisäksi päiväkodit ovat yleensä auki päivisin (vuoropäiväkoteja on vähän)/tietyn aikaa ovat hoitoajat max.10h, joten ylityömahdollisuutta naisilla harvoin on, vaikka haluaisivatkin, koska omat lapset pitää hakea hoidosta.(ja niiden kanssa myös viettää aikaakin..)
Perhepäivähoitajan palkka..on laskettu 4,5 lapsen ryhmälle, jota harva pph edes saa, koska puolipäiväisiä lapsia on vaikeampi sijoittaa perhepäivähoitoon, kun sen muutenkin pitää olla joko eskarilainen tai erityiskoululainen. Eli käytännössä palkka on huomattavasti pienempi. Ylitöillä sitä ei saa enää nostettua, mutta se on itseasiassa ihan hyvä, kun sen lisäksi pitää itse tehdä ruoat jne. mitä esim. päiväkodissa työskennellessä ei tarvitse, eli töihin kuluu sen hoitopäivän lisäksi enemmän aikaa muutenkin, josta ei saa palkkaa. Ja miesvaltaisilla aloilla esim. bussikuski, saa kyllä todellakin ylitöistä palkkansa minuutti minuutilta. Ja kun mieheni, bussikuski, on katsonut mun pph:n TES:iä, niin pitää sitä lähinnä vitsinä. Niin huono se hänen mielestään on. Naisvaltaisten alojen tulisi ottaa AKT:sta mallia.
Ja Taru on oikeassa, esim. taksikuskiksi pääsee kahden viikon kurssilla..
Maria Rajakari: "Ja Taru on oikeassa, esim. taksikuskiksi pääsee kahden viikon kurssilla.."
Sitten herää enää kysymys, miksi nykyiset siivoojat, lastenhoitajat ynnä muut itsensä alipalkatuiksi tuntevat eivät ryhdy linja-autonkuljettajaksi (0,5 vuoden koulutus) tai taksikuskiksi (2 viikon kurssi). Koko palkkataso-ongelmahan olisi sillä hoidettu.
Jani Korhonen, mistä tähän maahan sitten siivoojia ja lastenhoitajia saadaan, jos ne siirtyy muihin töihin?
Miksi ihmeessä rupeisin bussikuskiksi, jos mieheni on siinä hommassa hyvä ja minä parempi omassani? Miksei sen sijaan nosteta naisten palkkoja sille tasolle kuin ne kuuluu?
Taru Jousia: "mistä tähän maahan sitten siivoojia ja lastenhoitajia saadaan, jos ne siirtyy muihin töihin?"
Mainittujen ammattien palkat nousevat, jos alkaa olla tekijöistä pulaa. Mutta vasta sitten. Samalla vastaus myös Rajakarille: jos haluat parantaa palkkaasi, sinun on oltava valmis tekemään ainakin hetken aikaa muita töitä. Miksi kukaan maksaisi sinulle työstäsi yhtään nykyistä enempää, jos alusta pitäen on itsestään selvää, että teet sen joka tapauksessa?
Jani Korhonen, ei asioita hommia vaihtamalla hoideta, minä osaan kyllä vaatia, mutta pitäisi saada muutkin sitä tekemään ja sitähän tässä nyt yritetään Mari Kiviniemet ja muut, mutta ketkäs tässä nyt pistävät hanttiin? Miltä vaikuttaa? Miksi pistätte hanttiin?
Jani Korhonen, siivoojista on jo nyt pulaa. Kotimaisia tekijöitä ei ole.
Maria Rajakari: "mutta pitäisi saada muutkin sitä tekemään"
Tämä on täysin totta ja olen samaa mieltä. Tsemppiä yritykselle. Jos saat vaikkapa lastentarhanopettajat edes viikoksi lakkoon, niin eiköhän palkankorotuksia ala tippua.
"ja sitähän tässä nyt yritetään Mari Kiviniemet"
Mari Kiviniemelle asia ei mielestäni kuulu, sillä hän ei ymmärtääkseni ole lastentarhanopettaja, siivooja eikä minkään muunkaan matalapalkka-alan edustaja.
"Miksi pistätte hanttiin?"
Kiviniemelle ja kumppaneille pistän hanttiin, koska hän yrittää ajaa palkankorotuksia väärin perustein. Lastentarhanopettajille ei pidä maksaa lisää palkkaa sen takia, että he ovat naisia (vaan sen takia, että he tekevät tärkeää ja vastuullista työtä).
Taru Jousia: "siivoojista on jo nyt pulaa. Kotimaisia tekijöitä ei ole."
En ole ihan varma, onko siivoojista nyt niin suurta pulaa. Tarkoitan siis ihan todellista pulaa enkä pelkästään sitä, että siivousfirmat kitisevät kun ei löydy ketään tekemään kymmentä viikkotuntia vitosen tuntipalkalla. Jos siivoojista olisi oikeasti pulaa, niin se ensinnäkin alkaisi näkyä aika pian, kun roskia ei kerättäisi kaduilta tai kauppakeskusten vessoja ei siistittäisi. En voi millään uskoa, että siivoojien palkat eivät lähtisi rajuun nousuun, jos siivoajista alkaisi olla ihan oikeasti pulaa.
Rupeamatta sen enempää, Korhonen on tietysti oikeassa: palkkoja ei määrää patriarkaatti tai muukaan porukka vaan työmarkkinoilla liikkuvat ihmiset. Jos esimerkiksi siivoojista on pulaa, joko siivoojien palkat nousevat tai sitten siivoaminen vähenee. Kuin taikaiskusta näkymätön käsi sitten ohjaa työn hinnan vastaamaan työn tuottavuutta, kun ihmiset siirtyvät töistä toisiin palkkoja vertaillen. Tämä on looginen väistämättömyys vapailla työmarkkinoilla, joten en kannusta ketään kinaamaan siitä. (Toki on kaikenlaista kitkaa ja siksi tilanne ei ole koskaan kauniisti tasapainossa vaan vähän sinne päin, mutta periaate on ja pysyy.)
edit, poistettu tuplalähetyksen takia.
Taru Jousla:
"Sairaanhoitajaksi pätevöityminen vaatii samantasoisen amk-tutkinnon kuin insinööriksi tai rakennusmestariksi pätevöityminen. Sairaanhoitajan palkkaa tulisikin verrata niihin. (kunta-alan insinööreihin ja rakennusmestareihin) Tuossa "miesten listassa" ei taida olla yhtään amk-pätevyyttä vaativaa ammattia"
Miks ihmeessä palkka riippuis pelkästään siitä, minkä "tasoisen" tutkinnon on suorittanu? Tolla perusteellahan folkloristin ja taidehistorian maisterin pitäis saada samaa palkkaa ku lakimiesten ja diplomi-insinöörien, koska niiden tutkinnot on "saman tasoisia".
Joonas da Silva, Ei niiden tarvii saada samaa palkkaa, mutta jos haluaa vertailla palkkoja niin ei ole järkeä alkaa vertailemaan kaupan kassan ja lakimiehen palkkoja vaan ennemmin vertailla suunnilleen samojen koulutusvaatimusten perusteella, joka useimmiten korreloi työssä tarvittavan tiedon ja taidon laajuuden kanssa.
No mut eiks sit kannattais kattoa tota koko listaa ja miettiä, et näkyykö siinä mitään vihjettä trendinomaisesta naisten palkkojen polkemisesta sen sijaan et ottaa siitä yksittäisen esimerkin ja vetoaa siihen? Yksittäisten ammattien kohdallahan perusteet palkoille voi olla vaikka mitkä, etkä pysty pelkästään vaadittavan koulutuksen perusteella sanomaan asiaan juuri mitään.
Yks asia mitä esim. sairaanhoitajien kohdalla voi miettiä on, et vaatiiko hoitsuks pätevöityminen jotain sellasia niukkoja ominaisuuksia, joista yhteiskunnassa on pulaa. Insinööriks valmistuminen tietyillä aloilla voi vaatia esim. sellasia matemaattisia yms. ominaisuuksia, joita ihan kaikilla ei oo.
Joonas, jos tuolta kantilta tarkastellaan asiaa niin Suomessahan on nyt tilanne, että sairaanhoitajista on pulaa ja monien alojen insinöörejä on taas koulutettu liikaa ja osa insinööreistä on työttömänä tai ei-oman alan töissä, joten tällaisin perustein sairaanhoitajien palkan tulisi olla parempi kuin insinöörien, vaikka heillä onkin samantasoinen koulutusvaatimus.
Ja muistutus siitä, mistä tämä keskustelu on lähtenyt: Henry Laasanen kirjoitti "Sairaanhoitaja on selvästi yleisin nimike ja palkka on hyvä. Pitäisikö talonmiehen ja autonkuljettajan palkat saada samalle tasolle."
Sairaanhoitajien palkkaa pitää verrata poliisien ja palomiesten palkkoihin. Suurin piirtein samalla alalla toimivat ja koulutus on saman mittainen.
Arvaatko, Taru, kuka näistä kolmesta ammattiryhmästä nauttii kovinta palkkaa?
Lähihoitajien ja poliisien ja palomiesten palkat sopivat hyvin keskenään vertailtaviksi koulutuksen ja työnkuvan puolesta. Arvaa miten näiden ryhmien palkat sijoittuu vertailussa?
Sairaanhoitajien palkkaa voidaan taas verrata vaikkapa palopäällystön palkkaan, joka vaatii sekin amk-tutkinnon.
Taru Jousia: "Lähihoitajien ja poliisien ja palomiesten palkat sopivat hyvin keskenään vertailtaviksi koulutuksen ja työnkuvan puolesta."
Voisin hyvin ottaa omaksi tai vaikkapa vanhempieni lähihoitajaksi nykyään poliisin tai palomiehen työtä tekevän satunnaisen henkilön. En kuitenkaan haluaisi, että nykyään lähihoitajan työtä tekevä satunnainen henkilö ottaisi hänen paikkansa poliisina tai palomiehenä.
Lähihoitajan koulutus on siinä maineessa, että sinne laitetaan ne henkilöt, jotka mihinkään muualle pääse (korjatkaa, jos olen väärässä).
Palomiesten ja poliisit fyysiset ja psyykkiset vaatimukset ovat sitä luokkaa, että 50-80 % porukasta tuskin edes kykenisi tekemään noita töitä.
Jani: "En kuitenkaan haluaisi, että nykyään lähihoitajan työtä tekevä satunnainen henkilö ottaisi hänen paikkansa poliisina tai palomiehenä."
En minäkään haluaisi, että kotini ollessa tulessa paikalle pyyhästäisi joukko perhepäivähoitajia letkut tanassa. :-)
(vaikka voisinkin viedä lapset palomiehelle hoitoon).
Palomies olisikin oikea henkilö rokottamaan perskannikkasi. Muut voivat tehdä pyramidin taustalla huviksesi. Samoin anaalitutkimukset, joihin poliisilla tai rajavartioilla on kai oikeus jo. Mikä lähihoitajissa sitten on vikana? Raaka voiman puute ei kelpaa sinulle? Kyllähän ne päivystyksessä juoppoja taltuttavat, samoin mielenterveyden alalla. Ja pelastavat näiden henkiä, kun liian iso esine on juuttunut ties minne...
Lähihoitajissa ei ole mitään vikaa, mutta homman vaativuuden vertaaminen poliiseihin tai palomiehiin on lähinnä aivovammaista.
Mutta kuten on moneen kertaan nähty, feministejä ei ohjaa järki vaan kiihko.
Voisi ajatella, että joku esimerkiksi puheviestinnän opettajaksi kouluttautunut olulainen feministi näyttäisi mallia muille naisille, miten vaihtamaa epämääräinen akateeminen ammatti hyväpalkkaiseen, mutta perinteisesti miehille kuuluneeseen kaivostyöläisen ammattiin. Kaivostyöläisistä on kohta valtava pula Suomessa, ja tässä ammattikunnassa palkkaus on kuitenkin kohdallaan. Esimerkiksi Talvivaarassa kaivostyöntekijät saavat bonuksia: Uusi Suomi raportoi: "Huhtikuussa kullekin onnekkaalle on luvassa jopa puolentoista vuoden palkan kokoinen bonus rahana tai vastaava läjä yhtiön osakkeita, riippuen siitä rahastaako hän optionsa vai merkitseekö ne osakkeiksi. Talvivaaran kaivostyöntekijä tienaa 30000–40000 euroa vuodessa."
Ihmisellä, joihin myös naiset luetaan, on aina vastuu omassa elämässään. Osa tätä vastuuta on se, puhuuko toisille ihmisille totta, vai löperteleekö omiaan. Esimerkiksi tällaista marmatusta siitä, että naisvaltaisten alan palkat ovat alhaisia, koska naisia ei arvosteta, ja palkkoja pitää nostaa, on siinä mielessä vastuutonta marmatusta, että se vain luo harhaisia illuusiota näillä aloilla työskenteleville naisille siitä, että palkkoja tullaan joskus todella nostamaan. Tämä saa lukuisat naiset tekemään sen virheratkaisun, että he jäävät matalapalkkaiselle alalle, eivätkä vaihda hyvätuloisempaan työhön, kuten kaivostyöhön. Näin he menettävät joka vuosi tuhansia euroja, ehkä kymmenen tuhatta euroa tai jopa kaksikymmentä tuhatta euroa.
On vastuutonta antaa toisille naisille harhainen kuva, että heidän palkkauksensa tulee nousemaan tulevina vuosina. On myös vastuutonta antaa itselleen naisena sellainen kuva, että oma palkkaus tulee nousemaan tulevina vuosina.
Vastuullista on kertoa naisille, että muutoksia ei tule, ja jos haluat parempaa elämää, niin vaihda toiselle alalle töihin. Esimerkiksi kaivosalalle, ettei tarvitse vielä 10 ja 20 30 vuoden kuluttua valittaa siitä, että minun palkkani on niin pieni, on se niin väärin.
Mikko Ahola, olen tehnyt kuten sinä ohjeistit tuossa kommentissasi. Olen vaihtanut naisvaltaisesta työpaikasta miesvaltaiseen työpaikkaan 4 vuotta sitten ja arvaa mitä tapahtui? Palkkani nousi miltei 1000 euroa, vaikka työnkuva ei merkittävästi muuttunut työpaikan vaihdoksen yhteydessä. Todellakin kannattaa tehdä samaakin työtä ennemmin miesvaltaisella alalla kuin naisvaltaisella alalla.
Kai kyse on arvostuksesta lopulta. Siis talonmies ( kunnostuksesta ja siivoamisesta vastaava mieshenkilö ilman koulutusta saa samaa tai korkemapaa palkkaa kuin vaikka lähihoitaja joka tekee kolmivuorotyötä, työnkuvana toisella vaikka kaivaa sitä paskaa ihmisten suolesta ja toisella pyyhkiä kurajälkiä rapusta, mikäli siivoojaan ei ole erikseen satsattu). Missä muuten ovat ammatit, joihin täysin kouluttamaton, peruskoulusta nipin napin selvinnyt nainen voi tienaata yli 2000e/kk? Miehillä näitä kun löytyy ihan itsestään. Puhun siis vakituisesta työstä säännöllisellä palkalla, en mahdollisesta provisiosta myyntityössä, jossa juuri taidoista saa palkan. Muuten lvi-asentajaksi opiskelu on keskimäärin kannattavampaa, kuin kouluttautua lakimieheksi, siis huomioidessa uran mahdollinen pituus ja tulot siihen. Tekniikkaa näköjään arvostetaan ja ihmishengistä vastaamista ei. Tekniikan alan osaaja voi kieltäytyä työstä ilman palkkaa, mutta elvytystaitoinen hoitaja saa syytteen, mikäli ei auta tarvittaessa ketä tahansa apua tarvitsevaa. Aina puhutaan miesten vaarallisista ja likaisista töistä, en vaan taida heti keksiä vastenmielisempää kuin sairaanhoitajan ammatti, jossa eritteet kuuluvat joka muodossa työnkuvaan, niistä huolehtiminen ( tuseerauskin), paskavaipat, oksennukset, alkoholistien pesu ja hoito ja samalla uhkaavat tilanteet vaikka viikonloppuisin narkkari/juoppo/hullujen ja samalla seksististen pepusta nipistelijöiden ja muiden häiriköiden taholta. Jos samaan tai miltei samaan palkkaan yltävät sekä mies vaikka 9v.pakollisella koululla ja nainen 16v. koulutuksella, jokin on pielessä. Naisilta odotetaan pienempää palkkaa vasten taitoja, jota ilman mies saa saman summan. Toivottavasti vaikka talonmies pistää Laasaselle tipan käteen ja tuseeraa ja vaikka hoitaa hampaat, kun siihen nyt käy kai kuka tahansa ja joskus mieskin ilman tietoa tai taitoa. Aivan kuin haravointiin ja kiinteistön hoitoonkin ja liimailemaan pieniä lappuja taloyhtiön päätöksellä aulan seiniin. Kyse on siitä kuinka helpolla saa sitä rahaa. Mitä järkeä itkeä miesten koulutuspaikoista, jos palkat ovat jo ilman kouluja samat kuin koulutetulla naisella?
krista virta: "Missä muuten ovat ammatit, joihin täysin kouluttamaton, peruskoulusta nipin napin selvinnyt nainen voi tienaata yli 2000e/kk? Miehillä näitä kun löytyy ihan itsestään."
Ööö... eiköhän ne ole ne samat ammatit kuin miehillekin.
Nykyaikana on kuitenkin jo melko harvinaista työskennellä ammatissa, joka ei vaadi mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta. Esimerkiksi Laasasen listassa ammatit huoltomies ja laitosmies (eli entinen talonmies), eivät nimellisesti edellytä mitään pohjakoulutusta, mutta käytännössä työtehtäviä ei voi hoitaa ilman työssä tapahtuvaa lisäkoulutusta, joka liittyy mm. talon teknisten laitteiden, kuten LVI-laitteiden huoltoon. Huomattava osa koulutusta ja oppimista on siirtynyt koulusta työpaikoille ja ratkaisevaa ei enää ole pohjakoulutuksen taso, vaan työssä opitut taidot ja tiedot.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että monissa ammateissa on ratkaisevaa, minkä laiset työtaidot on hankkinut työuransa aikana, ja työnantajat palkkaavat uuden työntekijän hänen työssä hankkimansa osaamisen kautta. Koska kokeneita ja osaavia työntekijöitä on rajattu määrä, niin heistä syntyy väistämättä pulaa, joka johtaa palkkaliukumiin ja yleiseen palkkatason nousuun. Taitaville ammattimiehille maksetaan ja joudutaan maksamaan kunnon palkka.
Toisilla aloilla taas on kyse enemmän muodollisesta pätevyydestä, kuin ammattipätevyydestä. Muodollinen pätevyys on koulutuksen kautta hankittu tutkinto.
Muodollista pätevyyttä ja ammattipätevyyttä vertailtaessa on tietenkin todettava, että palkkauksen kannalta ammattipätevyydellä on erilainen merkitys, kuin muodollisella pätevyydellä.
Tuossa pistät nippuun lähihoitajan, eli entisen perushoitajan eli entisen hoito-apulaisen ja sairaanhoitajan työt. Ei noihin paskavaipan vaihtamisiin mitään koulutusta tarvita.
Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki onkin huomauttanut siitä, että 90-luvun laman aikana, kun työpaikoista oli sairaanhoitajilla pulaa, niin he vaativat itselleen osan perushoitajan ja lähihoitajien töistä. Eli tästä tuli seurauksena se, että sairaanhoitajat vieläkin tekevät työtehtäviä, joissa ei tarvita sairaanhoitajien koulutustasoa. Tästä herää tietenkin se kysymys, että jos suuri osa työtehtävistä ei vastaa hankitun koulutuksen tasoa, niin pitäisikö siitä maksaa sitten palkka täysmääräisesti koulutuksen mukaan?
Krista Virta kirjoittaa: "Toivottavasti vaikka talonmies pistää Laasaselle tipan käteen ja tuseeraa ja vaikka hoitaa hampaat, kun siihen nyt käy kai kuka tahansa ja joskus mieskin ilman tietoa tai taitoa. Aivan kuin haravointiin ja kiinteistön hoitoonkin ja liimailemaan pieniä lappuja taloyhtiön päätöksellä aulan seiniin. Kyse on siitä kuinka helpolla saa sitä rahaa. Mitä järkeä itkeä miesten koulutuspaikoista, jos palkat ovat jo ilman kouluja samat kuin koulutetulla naisella?"
Tämä on aika hyvä tiivistys työn arvostuksesta. Lol.
Taru Jousla:
"Joonas, jos tuolta kantilta tarkastellaan asiaa niin Suomessahan on nyt tilanne, että sairaanhoitajista on pulaa ja monien alojen insinöörejä on taas koulutettu liikaa ja osa insinööreistä on työttömänä tai ei-oman alan töissä, joten tällaisin perustein sairaanhoitajien palkan tulisi olla parempi kuin insinöörien, vaikka heillä onkin samantasoinen koulutusvaatimus"
Ongelmana on se, et sairaanhoitajien palkat ei voi koskaan muodostua Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa markkinaehtoisesti, koska sairaanhoidon kysyjä ei oo yleensä sama henkilö ku sairaanhoidon maksaja. Sen takia sairaanhoitajien ja insinöörien palkkoja on älyttömän hankala verrata. Vertailu julkisenkaan puolen insinööreihin ei toimi, koska julkisen puolen insinöörille on pakko maksaa suht samaa palkkaa ku yksityisen puolen insinöörille, koska muuten kukaan pätevä insinööri ei tulis töihin julkiselle. Toki työllisyystilanne voi vähän muuttaa asioita, mut toi vertailu on on edelleen hankalaa.
Hoitsupula nostais hoitsujen palkkoja automaattisesti silloin, jos hoidon kuluttajat maksais hoitonsa itse. Nykyisessä järjestelmässä hoidon kysynnän lisääntyminen pikemminkin luo painetta hoitsujen palkkojen laskemiseen.
Myös sairaanhoitajista enenevä määrä työskentelee yksityisellä sektorilla, jossa heille maksetaankin parempaa palkkaa. Filippiineiltä ei suinkaan tuoda hoitajia yksityiselle puolelle vaan julkiselle puolelle, jossa palkat on huonompia. Pitäisikö Filippiineiltä alkaa tuomaan myös julkiselle puolelle insinöörejä niin ei tarvitsisi verorahoilla maksaa julkisen puolen insinööreille sen suurempaa palkkaa kuin sairaanhoitajillekaan? Jos julkiselle sektorille hankittaisiin kaikki työntekijät halpatyömaista niin valtiohan säästäisi aivan valtavasti?
Hoitajien palkat eivät yksityisellä sektorilla ole parempia kuin julkisella vaan yleensä jopa huonompia. Syy siirtymiseen yksityiselle sektorille on valtaosalla hoitajista paremmat työajat (ei vuorotyötä).
En ymmärrä fiksaatiotasi insinööreihin, mutta ei heidän työtään oikein voi hoitajien työhbön verrata. Suurin osa insinööreistä kun nimittäin työskentelee yksityisellä sektorilla, s.o. maksaa suurimman osan hoitajista palkat.
Miesvaltaisille aloille, kuten rakennusalalle ja rekkakuljetuksiin on hankittu suuri osa työntekijöistä halpamaista. Ja ilman mitään koulutus tai kielitaitovaatimuksia.
Henri, on totta, että hoitajien "paremmat" työajat pienentävät kokonaispalkkaa sikäli ettei kerry yhtä paljon lisiä. Julkisella puolella palkkaus ilman lisiä on useimmiten vielä huonompi.
Minun puolesta voidaan puhua insinöörien sijasta myös vaikka niistä rakennusmestareista tai palopäällystöstä, mutta tässä keskustelussa on puhuttu nyt nimenomaan julkisen puolen palkoista, myös julkisen puolen insinöörien palkoista.
Henri, minua turhauttaa keskustella sinun kanssa, kun et lue kommenttejani läheskään aina ajatuksella ja sitten kommentoit jotain offtopicia, tai niin kuin nyt, et ole lukenut sitä vertaa, että näkisit, jotta keskustelua on käyty nimenomaan julkisen puolen palkoista. En osallistu enää keskusteluun kanssasi.
Hoitoalalla yksityisen sektorin firmoille tulevasta kysynnästä valtava osa on julkista kysyntää, jossa se hoidon saaja ja maksaja ei edelleenkään oo sama tyyppi, joten se et hoitsuja on yksityiselläkin sektorilla ei ratkase tota vertailuongelmaa.
Niin kauan ku hoidon saaja ja maksaja ei oo pääasiallisesti sama tyyppi, ei voida mitenkään arvioida mikä on ihmisten maksuhalukkuus hoitajien tuottamasta hoitopalvelusta eikä siis hoitsujen palkat voi perustua niiden todelliseen tuottavuuteen. Se että ilmasten hoitopalvelujen kysyntä on suuri, ei implikoi että hoitsujen palkkoja pitäis nostaa.
Taru, ei täällä mistään pelkästä julkisen sektorin palkkauksesta olla puhuttu, vaan ylipäätään "tasa-arvoisesta palkasta". Joka siis sairaanhoitajien kohdalla ei juuri ole julkisella ja yksityisellä sektorilla erilainen.
Myös, kyllä pitää nyt tämän maailman Jousioiden pikku hiljaa havahtua siihen tosiasiaan, että sairaanhoitaja on Suomessa varsin hyväpalkkainen.
Mitä tulee väitteeseesi poliisin/palomiesten ja lähihoitajan ammattien verrannollisuudesta, niin haista nyt jo kukkanen. Esim. poliisin perustutkinnon suorittaminen kestää 2,5 vuotta, saman minkä sairaanhoitajan perustutkinto. Molemmat voivat sitten opiskella lisää.
Väärää tietoa levität. Sairaanhoitaksi opiskellaan about 4 vuotta, siihen vielä lisäkoulutus esim. anestesiaan päälle. Poliisi saa palkkaa opiskeluajalta jo ( kuulunee kouluun ja sai myös aleja munkkiin ja kahviin abc:llä :D), tosin kuin ne pikku hoitsut mekoissaan joutuvat perehtymään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan ensimmäiset pari vuotta ja sitten harjoittelaan sairaaloissa aivan muutakin kuin petien petausta. Sama se mitä täällä kirjoittaa, naiset ja naisten työt niputetaan aina vaan vaatimattomiksi pieniksi avustamishommiksi ja loppuaika loisimiseksi miehen isoilla rahoilla ja homman muuttaminen tuomitaan jyrkästi vielä. Se totuus on ihan mikä sattuu sopimaan.
Ei ne hoitsunkaan _opinnot_ neljää vuotta kestä, vaan siihen kuuluu harjoittelut jne. joista _maksetaan palkkaa_! Samalla tavalla harjoittelevat poliisitkin, ja samalla tavalla ovat molemmat amk:ssa.
"Sama se mitä täällä kirjoittaa, naiset ja naisten työt niputetaan aina vaan vaatimattomiksi pieniksi avustamishommiksi ja loppuaika loisimiseksi miehen isoilla rahoilla ja homman muuttaminen tuomitaan jyrkästi vielä. "
Tarkoitetaankohan tuolla lääkäreitä vai opettajia? Vai kenties sairaanhoitajia, jotka suomalaiset ovat kyselyssä arvottanet viidenneksi arvostetuimmaksi ammatiksi?
krista virta: "Sama se mitä täällä kirjoittaa, naiset ja naisten työt niputetaan aina vaan vaatimattomiksi pieniksi avustamishommiksi"
Tuota niputtamista olet kyllä harrastanut lähinnä sinä itse.
Sama se, jos arvostus ei näy palkassa. Miten muuten opettajan työtunnit arvioidaan? Kuuluuko vain koulurakennuksessa ja luokan edessä vietetty aika niihin? Ei tietenkään kokeiden tai aineiden korjaus, joka vie ( yhä enemmän aikaa, kun luokat kasvavat) opettajan illan? Sairaanhoitajan arvostus on korkealla samoin lääkärin, mutta kun katsoo tilastoa, niin erikoislääkäri ja silmälääkäri vaikka ovat miltei samoilla kohdin, kun taas kirurgi yleensä on korkeammalla ( erikoislääkäri = vaikka kirurgian erikoislääkäri tai silmälääkäri, johdonmukaisuutta listassa ei ole). Kuitenkin lääkärien palkkakin todella alhainen verrattuna muuhun Eurooppaan ja työn vastuuseen nähden. Yläsijoilla kiikkuva sairaanhoitaja on siellä jollain sääli/uhripositiolla ilmeisesti, eikä taitojensa takia, vaan "kutsumusammatin" työstäjänä ,joka on selvästi vaativampi johonkin papin ammattiin nähden ja miltei puoli-ilmainenkin. Lähihoitajat ehkä tekevät sen mekaanisen työn, puhdistavat, pesevät ja vaihtavat vaipat mutta työpulan takia työnkuva on miltei sama, eli nykyään myös lähärit jakavat lääkkeet, puhditstavat ja sitovat haavat ja tekevät raportit. Silti se joksus kai haravoiva, siistiä sisätyötä tekevä kouluttamaton ukko saa enemmän rahaa, kuin vuorotyötä tekevä ja ihmishengistä vastaava lähihoitaja. Mikä täällä on tarpeelista lopulta ja mikä ei? Insinöörit taitavat vaan ylihinnoitella itsensä miesten tapaan todella rankasti, ja jos 1/3 työajasta kuluu miehillä seksiä ajatellessa, eikö sekin kuuluisi huomioida palkassa? Siis miehet tekevät töitä max.5,3h/8h työajasta ja lopunajan onanoivat mielessään tai ovat ihan tupakalla, vartioivat naisia jotka ovat tupakalla tai sitten lounaalla.
Vielä kerran, sairaanhoitajat eivät Suomessa ole minkäänlaisessa palkkakuopassa vaan päin vastoin ovat esim. poliiseja ja palomiehiä paremmassa asemassa. Ja unohtakaa nyt ne insinöörit, ei ole vertailukelpoinen ala.
krista virta: "Miten muuten opettajan työtunnit arvioidaan?"
Lukuvuoden aikana opettajalta kuluu runsaasti aikaa luokkahuoneen ulkopuolella tehtyyn työhön. Tämä työmäärä kompensoidaan kahden ja puolen kuukauden kesälomalla sekä viikon mittaisilla syys-, hiihto- ja joululomilla.
"Yläsijoilla kiikkuva sairaanhoitaja on siellä jollain sääli/uhripositiolla ilmeisesti, eikä taitojensa takia,"
Eli mitä siis sairaanhoitajille vaadit, jos korkea palkka ja gallupkyselyissä nautittu arvostuskaan ei riitä?
"Siis miehet tekevät töitä max.5,3h/8h työajasta ja lopunajan onanoivat mielessään tai ovat ihan tupakalla, vartioivat naisia jotka ovat tupakalla tai sitten lounaalla."
:-D
Krista, miehet ei pelkästään ajattele työaikana seksiä vaan katsovat pornoa tietokoneilta, jos heillä sellainen on ilman rajoituksia käytössään.
"Krista, miehet ei pelkästään ajattele työaikana seksiä vaan katsovat pornoa tietokoneilta, jos heillä sellainen on ilman rajoituksia käytössään."
- se onkin työkykyä ylläpitävää toimintaa, tykyä.
Mitenkä en ole tuota hoksannut. Niin tietenkin :-)
Kommentti siirretty jaljemmaksi.
Ja siis se, että hoitsuista on pulaa ei oo sama asia ku se, että hoitsuks pätevöitymiseen vaadittais mitään niukasti väestössä esiintyviä ominaisuuksia, kuten matemaattista lahjakkuutta, loogista päättelykykyä tms. Itse asiassa hoitsukshan valmistuu nykyään niin paljon jengiä, että jo se määrä itsessään osottaa, ettei sen koulutuksen läpäiseminen voi vaatia mitään huippuominaisuuksia.
"Hoitsu" koulutukseen vaaditaan tervepää, pitkäjänteisyyttä, jonkin verran matemaattista päättelytaitoa ( enemmän kuin AMK-insinörtiksi opiskeluun, koska laskinta ei sallita ja tehtävät ovat kummassakin jako/kertolaskuja, toisaalta insinööriksi opiskelusta kiinnostuneet saivat about 10 laskun tekemiseen aikaa 2h ja sairaahoitajat alle 15min ilman laskinta) ja todella hyvä itseluottamus, tunteiden hallinta, ryhmätyökyky, kielitaito ( kokeessa sekä ruotsi että englanti) ja kaikki muut psykologiset tekijät, joiden runsaasta löytymisestä pitäisi olla iloinen enneminkin kuin vähätellä kokeen laskuja. Kumpikin koe on luotu siltä pohjalta, että sekä ammattikoulusta että lukiosta tulleet voisivat saada siitä hyvät pisteet. Onko suunnikkaan pinta-alan lasku niin paljon vaikeampi kuin laskea joku titrattu liuos ( tehtävät ilman laskinta hoitsuilla, toisin kuin insinööreillä)? Ja hoitaja ei päättele loogisesti vai? Mitä sitten? Tuurilla lääkkeet jaetaan, hoitosuunnitelma tehdään ja neulakin saadaan suoneen,ja labratulokset analysoi kai sitten insinööri ihan? Lääkäri ja sairaanhoitaja ovat eräänlaisia ihmiskehon insinöörejä, ymmärtävät toimivan kokonaisuuden ja hoitavat sitä tarpeen mukaan. Jos koneiden arvostus on korkeampi tai siitä maksetaan enemmän kuin vaikka koneen suunnittelijan hoidosta, missäköhän vika lie? Onko halvempi kouluttaa aina uusi insinööri tms. tilalle vai satsata kunnolla hoitotyöhön? Onko insinöörejä niin reippaasti työttömänä, että sairaanhoitajia ei voi palkata ( "kun työ ei tuota") hoitamaan näitä, vaan luotetaan, että ainahan naiset synnyttävät pro bono lisää insinöörejä?
"jonkin verran matemaattista päättelytaitoa ( enemmän kuin AMK-insinörtiksi opiskeluun, koska laskinta ei sallita ja tehtävät ovat kummassakin jako/kertolaskuja, toisaalta insinööriksi opiskelusta kiinnostuneet saivat about 10 laskun tekemiseen aikaa 2h ja sairaahoitajat alle 15min ilman laskinta)"
No huh huh. Hoitsuopinnoissa lasketaan ala-astetason yksinkertaisia yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja. Täs on vertailun vuoks Tampereen AMK:n insinöörimatikan kuvaus:
http://opinto-opas.tamk.fi/ops/opas/ops/ops.php?y=...
"Lineaarinen differentiaaliyhtälö, differentiaaliyhtälöiden sovelluksia, usean muuttujan funktioiden differentiaali- ja integraalilaskenta, sarjat. Laplace-muunnos sovelluksineen, Fourier-sarjat, aikadiskreetit järjestelmät ja z-muunnos. Matematiikkaohjelmiston käyttö."
Mitään lähimainkaan tollasta ei edellytetä hoitsuilta ja olis ihan järjetöntä edellyttääkään.
Ja kuten sanoin, hoitsuiks valmistuu niin moni, ettei oo ees mahdollista et niissä opinnoissa olis edellytetty mitään erityisen niukkoja ominaisuuksia. En väitä et insinöörikskään välttämättä vaadittais, mut ehkä kuitenkin niukempia ku hoitsuks.
Höpö höpö. Kyseessä ollut poikkeuksellisen vaikea tai laiton koe. Ammattikoulun koulun kokkilinjalla vaikka nyt, ei opeteta tuollaista, eikä välttämättä edes laborantin, hitsarin tai puusepän. Silti koe on AINA luotu niin, että lukion pitkän matematiikan taitoja ( johon luettelosi asiat eivät edes kai vielä kuulu) ei tarvita, ei sen enempää kuin vaikka lääkiksen pääsykokeenkaan. Itse olen ollut ja heittämällä sisäänpäässyt insinööriksi opiskelemaan ja tehtävät eivät sitten Turun amk:ssa olleet mitenkään vaativia, peruslaskuja vain. Mikäli tykkäät sanoa hienoilla sanoilla jtkn täysin pilipalihommaa vaativaksi matematiikaksi, niin tiedät kai, että halveksimasi taidehistorijoitsijat käyttävät fibonaccin sarjaa osviittana taideteosten arvioinnissa? Siis mitä pidemmälle sarjassa mennään, sitä enemmän lukujen suhteet muistuttavat kultaisen leikkauksen likiarvoa ja sitä lähempänä käsitys kauneudesta vaikka Vitruviuksen mukaan on. Nippelitiedolla ei juuri tee mitään, oli se vaikea diffrentiaaliyhtälö tai rikin kemiallinen merkki. Kyky laajasti soveltaa osaamiaan taitoja on merkityksellinen ja todellakin jopa a:n paperit kirjoittanut veljeni pääsi opiskelemaan tietoteknillistä alaa amk:hon ja matematiikan ihan reputti, onneksi sitä ei kokeessa tarvittu peruslaskutoimítuksia enempää.
Alan kyllä oikeasti vähän hämmästellä tätä hoitsujen ihannointia. Tein kolmisen vuotta hallintohommia eräässä yks. sairaalassa ja ehdin siinä ajassa paljonkin nähdä hoitajia (tupakkapaikalla viihtyivät hyvin). Sanotaanko nyt niin, ettei ne nyt varsinaisesti ole atomin halkaisua ne hommat. Mutta ihan mukavia, päteviä ihmisiä oli ehdottomasti suurin osa tapaamistani hoitajista, ettei peräti kaikki.
Tiedan eraan jonkin sortin hoitsuksi valmistuneen. Autoin hanta lukemaan johonkin laskuopin kokeeseen. Ei kuule vakuuttanut.
Aitini on ollut sairaanhoitaja, han jollain tavalla pystyi minua opettamaan, kun luin neljannen luokan peruskoulun laskuopin kokeeseen.
Talta pohjalta voin sanoa: ala unta nae.
"Onko suunnikkaan pinta-alan lasku niin paljon vaikeampi kuin laskea joku titrattu liuos ( tehtävät ilman laskinta hoitsuilla, toisin kuin insinööreillä)?"
Suunnikkaan aloja laskin kokeessa viimeksi joskus 70 -luvulla kansakoulussa.
Muistinkin juuri: matematiikan tenteissa ei teknillisessa korkeakoulussa saanut kayttaa laskinta, eika silla mitaa olisi tehnytkaan. Korkeampi teknillinen matematiikka ei ole numeroiden pyorittelya. Numeerisessa analyysissa taas kaytetaan tietokoneita, naita tehtiin harjoitustoina.
Minkä vähemmän asiasta tietää, sen parempi asiantuntija kyseisellä alalla on.
Yksi ja toinen täällä vertaa insinöörien ja sairaanhoitajien palkkoja, vaikka niitä ei tasa-arvoisesti kukaan ole koskaan verrannut.
Syitä löytyy tästä linkistä:
Jos insinööri on tohtori niin sen pohjakoulutus ei ole amk-insinöörin koulutus vaan yliopistotasoinen diplomi-insinöörin koulutus. Insinöörin ja diplomi-insinöörin kouluksesta ei voi puhua rinnastaen, tuskin edes samassa lauseessa. Kommenttina tuohon sinun blogikirjoitukseesi.
Minä puhun työelämän termein ja käytännöin. Jos suunnitteluinsinöörin paikkaa hakee tekniikan tohtori, se ei herätä hämmästystä. Ja palkkalaskennasta Tilastokeskukseen raportoidaan, että tämä henkilö on "insinööri", koska hän tekee insinöörin töitä.
Toista taitaa olla julkisella sektorilla. Mahtaisi siinä osastonhoitaja saada sydärin, kun sairaanhoitajan vakanssille pyrkisi lääketieteen tohtori.
Julkinen ja yksityinen sektori nyt eroavat melkoisesti siinä, että yksityisellä sektorilla tittelit painavat vähän, vain työn tulos ratkaisee. Tohtoreita on työttömyyskortistossa, koska näytöt eivät riitä edes insinöörihommiin. Julkisella sektorilla vallitsee tittelihierarkia. Olen sen verran ollut julkisella sektorilla töissä, että tiedän, mistä puhun.
Kukaan ei varmaankaan pyri rinnastamaan sairaanhoitajan ja diplomi-insinöörin palkkoja. Amk-insinöörin ja sairaanhoitajan palkat voi perustellusti rinnastaa, etenkin jos molemmat työskentelee julkisella sektorilla.
Sinun täytyy olla niitä ihmisiä, jotka luulevat, että hintojen täytyy määräytyä valmistuskustannusten perusteella. Muutenhan noissa väitteissäsi ei ole järkeä. Nyt täytyy paljastaa, että hinnat määräytyvä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. Esimerkiksi älypuhelimen valmistuskustannukset ovat muutama prosentti myyntihinnasta, kun taas vaikka leivän hinnassa prosentti on yli puolet.
Sairaanhoitajista on maassamme pula, joten kysynnän ja tarjonnan mukaan sairaanhoitajien palkkojen tulisi nousta. Insinöörejä sen sijaan on työttömänäkin liikatarjonnan vuoksi, joten heidän palkkojaan pitäisi varmaan laskea. Ainakin julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin palkkauksessa vaikuttaa eri asiat.
Me ollaan sitä paitsi keskusteltu tästä samasta asiasta vähän aikaa sitten minun blogissani.
Julkiselle puolella pitää insinöörille (ja kelle tahansa, kunhan töitä yksityisellä puolella on) maksaa tietysti suurin piirtein sama palkka kuin yksityisellä puolella. Jos ei makseta, porukka häippäsee kunnan hommista.
Sairaanhoitajien palkkoja on pystytty pitämään keinotekoisesti alhaalla työantajan määräävän markkina-aseman takia, kuten olen tainnut selostaa. Siksi toiseksi, tutkimusten mukaan sairaanhoitajat vaihtavat alaa poikkeuksellisen tahmeasti. Tällainen kitka on kuitenkin vain hidaste. Myös sairaanhoitajien palkat lähestyvät pitkällä tähtäimellä kysynnän ja tarjonnan määräämää hintaa.
Toki työmarkkinoilla on myös kaikenlaisia häiriöitä.
Varmaa kuitenkin on, että työn hinta ei määräydy valmistuskustannusten perustella, kuten sinä annat ymmärtää.
Insinöörejä on nyt jo työttömänä niin eiköhän niitä riitä julkiselle puolelle pienemmälläkin palkalla.
Jos palkkoja halutaan vertailla, kuten Laasanen tämän keskustelun alussa teki vertaamalla sairaanhoitajien ja oliko se nyt talonmiesten palkkoja niin täytyyhän vertailtavissa asioissa olla jokin pohja, että miksi juuri niitä verrataan keskenään. Miksi verrata keskenään Saabia ja tomaattia? Ennemmin kannattaa verrata Saabia ja Toyotaa sekä tomaattia ja perunaa.
Sairaanhoitajan ja talonmiehen palkka eivät ole vertailukelpoisia, kuten ei kaupan kassan ja lakimiehenkään palkka. Kaupan kassan ja talonmiehen palkka ovat vertailukelpoisia sekä lakimiehen ja ekonomin - ainakin minun mielestäni.
edit, tuplat
Niin, voihan sitä toivoa, että Toyoto olisi tomaatti halvempi, mutta kun markkinat, joilla hinta siis määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella, arvottaa toisin päin.
Toki voimme toivoa, että valtiovalta määräisi väkivallan uhalla tomaatin Toyotaa tai sairaanhoitajan työn insinöörin työtä kalliimmaksi. Pitkällä tähtäimellä se ei kuitenkaan toimisi. Pitkällä tähtäimellä se ei toiminut edes Neukkulassa. Nyt sielläkin hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella.
En nyt väitä, että kaikki keskustelu "reiluista" palkoista olisi väärin. Työmarkkinoilla on erityisesti Suomen kaltaisessa maassa kaikenlaisia häiriöitä niin, että kysyntä ja tarjonta eivät kunnolla toimi. Joskus häiriöitä luodaan tahallaan ja lopputulos on myönteinen. Esimerkiksi tasainen tulonjako ei ole pelkästään pahasta. Sen ylläpitämien vastoin markkinoiden "tahtoa" on kyllä vaivaloista, kuten taas kerran on nähty.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomessa olisi jotenkin onnistuttu poistamaan työmarkkinoilta kysynnnän ja tarjonnan määräämät palkat. Homma hoidetaan liukumilla, työttömyydellä, tehostamisella jne.
Insinöörit toimivat pääsääntöisesti vapailla työmarkkinoilla, joissa insinööriys ei ole ratkaiseva kvalifikaatio vaan se, mitä osaa tehdä, se mitä CV:ssä lukee. Vapaiden työmarkkinoiden raaka peli on, että osa porukasta tippuu kyydistä hyvinäkin aikoina puhumattakaan lama-ajoista. Siksi työmarkkinoilla voi yhtä aikaa olla ja yleensä onkin likaa ja liian vähän insinöörejä.
Sairaanhoitaja taas toimii pääsääntöisesti työmarkkinoilla, joilla valtio ja kunnat aika hyvin säätelevät sekä tarjontaa (koulutus) että kysyntää (työpaikat). Jos sairaanhoitajuudesta on pulaa, koulutetaan lisää tai hankitaan ulkomailta. Se, että tarjontaa voi aika hyvin säädellä ja että työntekijän tuottavuus ei ole avainasemassa, tarkoittaa muun muassa sitä, että koulutus on usein riittävä kvalifikaatio. Ei tarvitse olla edes hyvä saadakseen jotain alan töitä.
Sitten vielä uudestaan kotoisammalla esimerkillä, koska näiden asioiden ymmärtämisessä tuntuu olevan lähes ylikäymättömiä ongelmia:
Periaatteessa palkat siis määräytyvät vapailla työmarkkinoilla samalla tavalla kuin leipä Siwassa. Se tarkoittaa, että leivoksesta voi pyytää kovaakin hintaa, mutta sahajauholta maistuvasta ruisleivästä ei voi pyytää paljokaan ja sen myynti saattaa loppua kokonaan.
Insinöörit kilpailevat kuin Siwan leivät, paitsi että myynnissä ei ole maku vaan tuottavuus.
Myös sairaanhoitajien työmarkkinat muistuttavat leipiä. Kuntatyönantajat yrittää ostaa tasalaatuista leipää (ei niinkään leivoksia, koska tuottavuus ei siis ole avainasemassa), mutta tarjoaa niin vähän palkkaa, että leipä uhkaa häippästä ulkomaille, kotiin tai toiselle alalle.
Jos sairaanhoitajine vajetta ei saa paikatuksi lisäkoulutuksella tai ulkomailta, on työn hintaa pakko nostaa (jos ei tyydytä vähempään työntekijämäärään). Eli markkinat, se että työntekijöistä ja työpaikoista kilpaillaan, ehkä vähän yllättäen ohjaa myös sairaanhoitajien palkkoja.
Insinöörein ja sairaanhoitajien palkan määräytymisessä on lähinnä sellainen periaatteellinen ero, että insinöörit ovat enemmän markkinoiden armoilla kun taas sairaanhoitajat ovat vähemmän.
Käytännön ero on se, että insinööri tuottaa selvää pätäkkää työnantajalle paljon enemmän kuin sairaanhoitaja.
"riistoporvareiden" oma järjestökin kannattaa nykyään samapalkkaisuusperiaatetta :
EK näyttää lähinnä käyttävän termiä edistääkseen paikallista sopimista. Tekstissä väitetään, että TUPOt ja naispalkkaerät eivät ole edistäneet "samapalkkaisuutta" (EK puhuu asiantuntevasti ansioista, ei palkasta), mutta väite jätetään perustelematta. Kukaan tuskin tietää, lisäisikö vai vähentäisikö paikallinen sopiminen ansioiden eroa. Eikö jutussa kerrota, että ero on suurin Virossa ja Britanniassa, joissa on käsittääkseni paikallisen sopimisen perinne? Myös USA:ssa ero on selvästi Suomea suurempi ja siellä ainakin sovitaan pääosin paikallisesti.
Mutta mitä siitä pitäisi ajatella, että EK ei mainitse lainkaan eroa työtuntien määrässä, jos se kuitenkin on tärkeä syy?
samapalkkaisuusperiaatetta ( samapalkkaisuusohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ) sovelletaan työmarkkinoilla tasa-arvolain mukaisesti aina yhden ja saman työnantajan toimesta, ammattiryhmien vertailu tapahtuu työpaikkakohtaisesti. tässäkin keskustelussa samapalkkaisuus ymmärretään yleiseksi ammattiryhmien väliseksi palkkatasa-arvoksi, mutta käytännössä työmarkkinoilla tuo samapalkkaisuustavoite koskee siis aina yhden työnantajan velvollisuutta huolehtia palkkauksen tasa-arvoisuudesta.
siinä mielessä tuo paikallinen sopiminen mahtuu hyvin samapalkkaisuustavoitteeseen.
työtuntien eroa ei tosiaan ole riittävästi huomioitu palkkaeron määrittelyssä, pauli sumanen onkin kiitettävästi tuonut esille miesten ( ylisuuria ) ansiotyötuntimääriä. palkkaero määritellään nykyisinkin edelleen kaikkien palkansaajien keskimääräisistä ansioista "vakioituina" säännölliseen työaikaan, jolloin alakohtaiset erot eivät huomioidu. toki tietenkin näinkin esitettynä palkkaero tuo esille työmarkkinoiden miesvaltaisuuden.
Krista Virta:
"Höpö höpö. Kyseessä ollut poikkeuksellisen vaikea tai laiton koe. Ammattikoulun koulun kokkilinjalla vaikka nyt, ei opeteta tuollaista, eikä välttämättä edes laborantin, hitsarin tai puusepän. Silti koe on AINA luotu niin, että lukion pitkän matematiikan taitoja ( johon luettelosi asiat eivät edes kai vielä kuulu) ei tarvita, ei sen enempää kuin vaikka lääkiksen pääsykokeenkaan"
Okei, oot ilmeisesti trolli. Mähän laitoin suoran linkin Tampereen AMK:n opetusohjelmaan, josta lainasin noi jutut mitä siellä opiskellaan.
Lukihäiriö? Linkkisi sisältö:
G-11004 Insinöörimatematiikka 3: 5 op
Tavoitteet
"Opiskelija osaa soveltaa differentiaaliyhtälöitä teknisten ongelmien mallintamisessa ja ratkaisemisessa, osaa käyttää usean muuttujan funktioita reaalimaailman kuvaamiseen. Opiskelija osaa soveltaa potenssisarjoja erityisesti numeerisessa laskennassa. Opiskelija tuntee Laplace- ja z-muunnoksen, osaa suorittaa niitä käyttäen laskutoimituksia sekä pystyy soveltamaan niitä ammattialan tehtävien ratkaisemiseen. Opiskelija hyödyntää tietokoneavusteista matematiikkaa."
Kyseessä siis ammattikorkean opinto-ohjelmasta kaiketi kolmas matematiikan kurssi. Näitä ei pääsykokeessa kysytä tai tarvi osata. Myös hoitajilla on koulussa lääkelaskuja, osa vaativiakin ja ne pitää ratkaista nopeasti ja ilman apuvälineitä. Kyse oli siitä, mitä taitoja alalle vaaditaan. Hoitajalle tärkeää on sujuva lukutaito, ehkä insinöörille sitten ei. Taas tälläistä semikusetusta tässä blogissa, harhaan johdattamista ja väärää tietoa. Siltikin se väärä tieto on pisteiden arvoista ja kirjoittajan sukupuoli taitaa merkitä enemmän kuin mikään muu. No tärkeintä, että miesten rintama ja veljesliitto pitää yhtä ja kovasti syöttää samalla ihan pajunköyttä. Asioita kun tarpeeksi väännellään, ne näyttävät hyvin kummalta jopa.Lopulta sen totuuden voi ihan valita vapaasti. Mutta joo, eiköhän ne hoitsut olleet vaan niitä pornoleffojen pikkutuhmiksia ja insinöörit vakaavaa, vaativaa ja tuottavaa työtä tekeviä neropatteja, joille nyt kuuluu maksaakin jtkn. Sitten yhdessä itkevät kun sosiaaliset taidot puuttuvat ja niillä mutkattomilla hömppähoitsuillakin taitaa olla paljon kivempi elämä niine eritteineenkin ja pikkasen rahaakin vielä.
Missä ihmeen vaiheessa tässä oli kyse pääsykokeesta? Mä puhuin siitä, mitä kyseisten opintojen suorittaminen vaatii. ja noi mun laittamat asiat oli suoraan AMK-inssien opinto-ohjelmasta. Väitätkö pokkana, et hoitsuilta vaadittais samantasosten asioiden hallintaa niiden opinnoissa? Jos vaadittais, ni se olis omituista ajanhukkaamista.
Tossahan noita on:http://www.kyamk.fi/Hakeminen/Nuorten%20yhteishaun%20hakuohjeet/Tietoja%20eri%20alojen%20valintakokeista/Tekniikan%20ja%20liikenteen%20ala
Sieltä löytyy 7 vuoden ajalta " todella " vaativia tehtäviä ja esim. tämä tehtävä ( teht nro 5, vuosi 2010) oli miltei identtinen hoitajien kokeeseen kuuluvan päättelyn kanssa ihan samaa tasoa:
5. Kunkin lukujonon termit on muodostettu jonkin säännön mukaan. Määritä puuttuvat
termit.
a) 4, 7, 11, 18, 29, _
b) 2, 3, 5, 2, 7, 5, 12, 7, _
c) 1, 4, 13, 40, 121, _
Taidehistorijoitsijakin osaisi varmaan a) kohdan :p. Lisäksi ne insinöörit tarvivat vaativissa laskuissaan laskinta, toisin kuten hoitajat, joiden ei nyt naisina sovi lainkaan osata laskea ainakaan julkisesti ja aikaa on 8 kertaa enemmän kokeessa näille insinööreille eli matematiikan neroille. Ettei tuo ole DIA-koe? Ei siis amk-inssin koe, vaan dippainssin, arkkitehdin ym. jossa jotakin pitäisi ehkä jo oikeasti osatakin. Tossa toinen, ihan samanlainen kuin hoitajien kokeessa ( sukkien sijasta pallot vain), siis amk-haku 2010 ja tekniikan ja liikenteen ala:
a) Pimeässä huoneessa on laatikko, jossa on 24 sinistä ja 24 punaista sukkaa. Henkilö
ottaa laatikosta sukkia sytyttämättä valoja. Mikä on pienin sukkamäärä, joka hänen
on laatikosta poimittava, jotta hän saisi ainakin kaksi samanväristä sukkaa?
Vaativaa päättelyä, indeed...
Ettei vain olisi palstalle eksynyt naisen nimellä kirjoittava sovinisti, joka haluaa mustamaalta naisten järjenkäyttöä. ;-)
Kovasti parjaat "amk-inssejä". Toisaalta ylistät ylistämästä päästyäsi sairaanhoitajia, joiden koulutus on niinikään amk-tasoinen. What gives?
Pikaisesti lueskelin Jukka Relanderin kirjoituksen lävitse. Kirjoituksessa on sinänsä mukavan sovitteleva ja vastakkainasettelua välttävä asenne, josta toisaalta kyllä pidänkin. Ongelma on nähdäkseni se, että hän ei tuo mitään uutta. Ajatuksena tuntuu olevan, että koska feministit ovat jo keksineet pyörän (naisten tasa-arvotavoitteet), niin sitä ei tarvitse keksiä uudestaan. Miesten kannalta tämä on ongelmallista, koska painopistealueet tasa-arvopyrkimyksissä määriytyvät sen kautta, kuka tai ketkä pystyvät näyttävämmin tuomaan oman agendansa esille.
Esimerkiksi työtapaturmat ja ammattitaudit tilastojulkaisussa 2010 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työpaikkatapaturmia on miehillä julkaisun mukaan yli kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna eikä tilanne näytä muuttuneen vuosien 1999 - 2007 välisenä aikana juuurikaan mihinkään suuntaan. Odottaisin, että J. Relander pystyisi tuomaan tämänkaltaista miesten elämään liittyvää problematiikkaa mukaan sen sijaan, että hän mekaanisesti toistaa feministisen tasa-arvoretoriikan.
Puheet palkkatasa-arvosta kai pohjautuvat alunperin ajatukseen siitä, että naisille maksetaan samasta työstä vain osa siitä, mitä mies tienaa. Kun tuo väite on osoittautunut monimutkaisemmaksi, eikä siihen ole yksioikoista vastausta ainakaan siinä määrin, mitä alkuperäiset väitteet (miehen euro on naisen 0.8 euroa), niin tilalle on tullut uusi tulkinta palkkatasa-arvosta. Ammatit ovat jakautuneet naisten ja miesten ammatteihin ja naisten ammatteja ei arvosteta riittävästi. Siksi tietyille aloille on saatava palkkatason nousu juuri niiden naisvaltaisuuden vuoksi.
Mielestäni on kuitenkin ehkä hieman harhaanjohtavaa puhua tässä yhteydessä palkkatasa-arvosta. Tilanne liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten eri ammatteja (niiden sukupuolijakaumasta huolimatta) arvostetaan palkkauksessa. Voidaan myös kysyä, pitäisikö miesten hallitsemilla aloilla laittaa eri ammattiryhmien ranking lista toiseen järjestykseen. J. Relander on vihreissä, missä luulisi olevan kohtalaisen paljon miespuolisia valkokaulusköyhälistön edustajia. Joten miksei hän tuo tämänkaltaista pohdintaa esille.
Mielesäni vaikuttaa hieman huonolta J. Relanderin esiintulo Tasa-arvoasian neuvottelukunnan puheenjohtajana kirjoituksesta olevan miesnäkökulman lähes täydellisen poissaolon vuoksi. Tasa-arvoasioiden piiristä löytyy ymmärtääkseni jon entuudestaan ihan riittävä määrä niitä, jotka tuovat naisnäkökulman esille.
Jos tulee syöpä tai sydäntauti, hoitajat hoitavat - eivät insinöörit. Arvostuksen perusteena ei voi olla yksi ja sama asia, esim. laskutaito.
Olin opiskeluaikanani toissa TAYSsin teknillisella osastolla. Noina kuukausina tutustuin sellaiseen ammattiryhmaan kuin sairaalainsinoori.
Hoitsujen tehtavia usein perustellaan heidan kayttamiensa vaativien laakintalaitteiden ja muun tekniikan kayton kautta. Tosiasiassa vain laakintalaitehuolto ja sairaalainsinoorit todella ymmartavat miten laitteet toimivat ja pitavat ne myos toimintakunnossa. Hoitsut tietavat, milloin jotakin nappia pitaa painaa. Tama on heille kadesta pitaen opetettu.
Kaikkiin terveydenhoitoalan tyopaikkoihin tuodaan --- tai ainakin yritetaan tuoda ulkomaisia tyontekijoita. Ei siis vain sairaanhoitajan tehtaviin. Mita taas koulutukseen tulee, laakarien ja sairaanhoitajien tehtavia pystyy valelaakari ja -hoitajatapausten perusteella hoitamaan ihan kuka tahansa, jolla on osoittaa jonkinlainen vaarennetty tutkintotodistus. Taman perusteella ei siis voi vaittaa sairaanhoitajien tehtavia kovinkaan vaativiksi.
Julkisen sektorin itselleen omimassa hoito, hyysays, ymmarrys ja ammattiloukkaantuja -tyosektoreissa on ollut vallalla kirjata esim. lakiin aivan keinotekoisia "patevyysvaatimuksia". Siina missa minun nuoruudessani paivisin lapsia hoiti kansakoulun kaynyt puistotati, pitaa nykyaan olla joku "varhaiskasvatuksen maisteri" tms. Taman avulla kieltamatta saadaa paivakodin hoitaja nayttamaan paperilla saman arvoiselta, kuin teknillisen korkeakoulun kaynyt insinoori.
Insinoorien tehtaviin yksityisella sektorilla ei tavallisesti ole mitaan keinotekoisia "patevyysvaatimuksia". Tiedan tapauksia, joissa pitkan linjan teknikko on hoitanut projektipaallikon tehtavia, toisaalta diplomi-insinoori taas on voinut olla puhtaaksipiirtajan asemassa. Asema, tehtavat ja palkkataso maaraytyvat todellisen osaamisen kautta.
Filippiineilta voitaisiin aivan hyvin rekrytoida insinooreja suomeen. Ongelmana on vain se, ettei Suomi ole heille se ensimmainen vaihtoehto. Suomalaisten insinoorien heikko palkkataso ei heita Suomeen houkuttele, kun samanaikaisesti heille on huomattavasti paremmin palkattuja tehtavia, lisaksi maantieteellisesti paljon heita lahempana.
Toisaalta insinooreista puhuttaessa Filippiinit eivat tule ensimmaisena mieleen. Maailmanlaajuisesti insinooreistaan tunnetaan parhaiten Intia. Heihin patee sama em. ongelma, miksi tulla ankaran verotuksen Suomeen 3500 euron (brutto) kuukausipalkalla, kun esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Etela-Koreassa tai Kiinassa nettoansio on helposti yli 4000 eur/kk. Lisaksi elinkustannukset esimerkkimaissa ovat alhaisemman verotuksen ansiosta huomattavasti kohtuullisempia.
Suomen ankaralla verotuksella voidaan maksaa korkeat ansiot myos hoitajille muiden julkisen sektorin tyontekijoiden ohella. Samasta syysta heille on myos jarjestetty hyvapalkkaisia toita ympari Suomea. Ei tarvitse muuttaa tyon perassa, vaan asumispaikkakunnan voi valita ihan muista syista. Tiedan tapauksen, jossa naapurustossani asunut hoitaja erotettiin tehtavastaan juopottelun takia. Jo samalla viikolla han sai uuden tyopaikan noin sadan metrin paassa olevasta vanhusten hoitokodista.
Insinoorin tehtavissa yhteiskunta ei luo verovaroin tyopaikkoja ympari Suomea, vaan yleensa niita on vain harvoilla teollisuuspaikkakunnilla. Itse olen muuttanut tyon perassa jo nelja kertaa, viimeksi Koreaan. Opiskeluaikaiset tutut laakareiksi ja hoitajiksi valmistuneet ovat sensijaan saaneet jaada omille paikkakunnilleen tuttujen ihmisten ja sukulaisten luo. Aivan varmasti he haluaisivat nykyisen tyonantajani tarjoamat edut, mutta eivat missaan tapauksessa suostuisi tekemiini uhrauksiin.
Julkisen sektorin ylisuuret palkankorotukset ovat ajamassa myos Suomen taloudellisiin vaikeuksiin. Miesvaltaiselta teollisuudelta kupattu rahamaara ei riita naisvaltaisen sektorin vaatimuksiin, vaan myos Suomi joutuu ottamaan velkaa heita varten. Sama ongelma on tullut esiin koko euroalueessa, joka saattaa kaataa koko EMUn ja luoda entista suurempia taloudellisia hankaluuksia.
Vuonna 2008 naapurustossani lahes jokaisen perheen isa joutui jollain tavalla laman kohtelemaksi: muutama sai lopputulin tai joutui ainakin olemaan lomautettuna. Sensijaan yksikaan perheen aiti ei kai huomannut lamaa kuin siita, etta mies ei lahtenyt aamulla toihin. Jotkut tyottomaksi joutuneet miehet saivat uuden tyopaikan, mutta kaukaa kotoaan, toiselta paikkakunnalta. Jalleen kerran: aivan varmasti julkisen sektorin naiset haluaisivat naiden miesten tyonantajien tarjoamat edut, mutta eivat missaan tapauksessa suostuisi samoihin uhrauksiin.
"Jos julkiselle sektorille hankittaisiin kaikki työntekijät halpatyömaista niin valtiohan säästäisi aivan valtavasti?"
Silla, mista tyotekija on kotoisin, ei kai ole merkitysta. Julkisen sektorin tehtanahan on tasa-arvon nimissa paljolti tyollistaa yliopistoista valmistuva naisvaltainen maisterilauma. Ainakaan EU:n ulkopuolella ei koeta tarpeelliseksi kouluttaa maisterilaumoja veronmaksajien riesaksi. Siten naista ns. halpamaista ei taida loytya naita maistereita, jotka tayttaisivat "patevyysvaatimukset". Toisaalta jos nain todella tehtaisiin, suomalaiset naisjarjestot olisivat valittomasti sotajalalla.
Julkisen sektorin maisterityopaikkoja voitaisiin kylla ulkoistaa, vaikkapa Filippiineille. Olen aivan varma, etta filippiininaiset ilahtuisivat tallaisesta hyvantekevaisyydesta. Ja valtio saastaisi, aivan valtavasti.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 84 kommenttia