Hesarin kolumnistilinja
Hesarin naiskolumnistit:
Elina Hirvonen
Uusi kolumnisti, entinen Tulvan päätoimittaja. Erityisalueena afrikkalaisten miesten mollaaminen (Vihreän langan kolumneissa).
- Kun Sambiassa puhutaan naisten oikeuksia vastaan, äänekkäimpiä argumentteja on kaksi: ensimmäinen on, että Raamatun mukaan mies on perheen pää ja toinen, vielä sitkeämpi, että tasa-arvo on länsimaista hapatusta, jota vastaan sambialaisten on suojeltava identiteettiään. Keskusteluissa parhaat vastaväitteet tulevat yllättävältä taholta: suomalaisilta miesasiamiehiltä. Mikään ei yllätä täällä enempää kuin tieto siitä, että suomessa käydään samanlaisia keskusteluja. ”Nalkutuskin on väkivaltaa” tyylisten argumenttien referoiminen saa leuat loksahtamaan. Tieto siitä, että raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin vasta 90-luvun puolivälissä, mykistää. ”Siis teillä?” Uutisia lukiessa tuntuu joskus siltä, että Suomessa käydään sitkeää sukupuolten sissisotaa, joka välillä leimahtaa liekkeihin. Se on tuntunut surulliselta. Hämmentyneen sambialaisemiehen kanssa sain heurekan: tämä on loistavaa! Sambialainen mies syyttää naisten villiintymisestä kansalaisjärjestöä, joka tekee työtä naisten ihmisoikeuksien puolesta.”He eivät välitä miltä miehistä tuntuu.”
Hirvonen ei näytä kunnioittavan afrikkalaista monikulttuuria.
Anu Silfverberg
Eräs Tulva-lehden perustajista.
Anu Silfverbergillä on asiaa - osa 1
- Kaikki feministinaiset tuntevat nämä miehet. Tulva-lehdessä lanseerattiin taannoin termikin, "feministifetisti". Se tarkoittaa miestä, joka pakonomaisesti hakeutuu kontaktiin feministien kanssa, vaikka nämä herättävätkin hänessä lähinnä aggression tunteita. Hahmot ovat joskus tavallisia konttorityöntekijöitä, joilla on sivuharrastuksena naisvihan purkaminen foorumeille... Lisäksi on aina tuttuja kasvoja julkisuudesta... jotka lauantai-iltaisi toteuttavat tätä ilmeisen tärkeää tointa maanisella sähköpostiviestinnällä tai soittelemalla pitkiä puheluita feministeinä pitämilleen naisille. Baarissa he tuppaavat viereen ja seuraavat kuin hai laivaa. Niissä keskusteluissa on aina jotain oudon seksuaalista.
Anu Silfverbergillä on asiaa - osa 2
Vuosituhannen alkupuolella suomalainen mediajulkisuus sai uuden vakiohahmon, miesasiamiehen... Vasta pitkän ajan jälkeen päästiin oikeaan asiaan kun syytelista tarkentui: naiset ryhmänä olivat vastuussa (näiden) miesten seksin puutteesta. Oudolla pornonimellä "Henry" esiintyvä blogisti osoittautui pian Henry Laasaseksi, jonka media graduprojektin perusteella vastaanotti tutkijana - seikka joka herätti ymmärtävää epätoivoa yliopistoväessä. Naiset antavat seksiä saadakseen kenkiä, "tutkija arvioi, ja sen sellaista. Naiset antavat vain rikkaille miehille. Tässä vaiheessa moni nettifoorumeilla heräsi ja tunnisti itsensä: Hei, noin minullekin aina käy! Naiset antavat vain muille! Ja varmasti niillä muilla on enemmän massiakin! Jumalauta! Hännikäinen on kuitenkin vakavammin otettava hahmo kuin edeltäjänsä Henry, johon useimpien on vaikea suhtautua tosissaan. Lisäksi hän on kiinnostavampi siksi, että hän osaa kirjoittaa. Ja siksi, että ainakin rehellisesti myöntää tuntevansa vihaa naisia kohtaan.
Anu Silfverbergillä on asiaa - osa 3
Kyse ei ole sukupolvesta, vaan vanhasta kunnon seksismistä, jota yrittää vahvistaa se, joka siitä eniten hyötyy (Ja Dunderfelt hyötyy...). Dunderfelt haluaisi, että mies olisi isäntä talossa. Hän haluaisi, että naiset eivät haluaisi seksiä vaan turvaa, kuten hän itselleen uskottelee.
Rosa Meriläinen
Feministin käsikirjan kirjoittaja. Muutoin feministi lievemmästä päästä
Virpi Salmi
- Se on vissiin syksy, kun Henry Laasanen on mönkinyt työhuoneeseensa ja ryhtynyt lähettämään viestejä ulkomaailmaan. Ratkaisu ongelmiin on Laasasta tulkiten se, että naisten ei pitäisi luulla liikaa itsestään vaan "ymmärtää todellinen markkina-arvonsa". Vaikka Laasanen on yhteiskuntatieteilijä, sosiologi ja omasta mielestään fiksu mies, hän kieltäytyy tajuamasta, että feminismi ei aja naisten ylivaltaa vaan kaikkien ihmisten tasa-arvoa.
Veera Luoma-aho
Kirjoittaa Tulvaan ja on kirjoittanut monia feministisiä artikkeleita muihin medioihin.
Johanna Korhonen
- Kerron naisten elämästä nyt, tänä vuonna, tässä maailmassa: Thaimaalaiseen bordelliin kaapattujen tyttöjen tahto nujerretaan pakottamalla nämä syömään ulostetta. Aids-potilaat ostavat ja raiskaavat eteläafrikkalaisia tyttölapsia, koska uskovat näin paranevansa. Etiopiassa edelleen yleinen vaimonhankintatapa on, että mies raiskaa havittelemansa naisen, koska häväistyn on pakko naida raiskaajansa. Eteläaasialainen mies heittää rukkaset saatuaan rangaistukseksi naisen kasvoille happoa, joka syövyttää ihon ja kasvoluut ja usein vie myös näön. Kenialainen naispoliitikko käyttää useita sukkahousuja päällekkäin, koska raiskaus on tavallinen poliittinen ase ja sukkahousut antavat hetken lisäaikaa huutaa apua. Irakissa noin tuhat miestä osallistui seitsemäntoistavuotiaan tytön kunniamurhaan, koska tytön epäiltiin rakastelleen poikaystävänsä kanssa. Se oli syy murskata tytön pää betonimurikoilla.
Annamari Sipilä
- Feminismistä onkin tulossa pikkuhiljaa yleisesti hyväksytty aate. Syitä on monia. Nykyajan nuoret naiset ovat aivan liian itsevarmoja ja koulutettuja, jotta he jaksaisivat hävetä tasa-arvopyrkimyksiään. Jokainen haluaa sen täyden euron eikä vain 80:tä senttiä. Tämän lisäksi feminismin ja feministien haukkuminen alkaa olla auttamattoman vanhanaikaista. Jos joku haluaa osoittaa olevansa vähän tyhmä tai yksinkertainen, hän alkaa mollata feminismiä. Kiihkeimmät feministien vihaajat löytyvät internetin keskustelupalstoilta. He toimivat nimimerkkien suojissa. Se kertoo häpeästä.
- Mutta on myös miehiä, jotka ovat paitsi turhamaisia myös nopeita. He saavat erityisen paljon aikaan. Tuorein suursaavutus on maailmanlaajuinen talouskriisi, jota naiset ja lapsetkin saavat maksaa vielä vuosikausia. Suomen poliittisesti korrektissa tekotasa-arvolassa sitä ei sopisi tietenkään korostaa, mutta tosiasia on, että juuri miehet panivat alulle talouskriisin. Amerikassa ja Britanniassa asia uskalletaan sanoa ääneen: Moni asia olisi toisin, jos Lehman Brothers olisi ollut Lehman Sisters. Mitä tapahtui? Isopalkkaiset (mies)pankkiirit sekoilivat testosteronipöllyissään ja olivat kaataa koko maailman finanssijärjestelmän.
Maija Aalto
iHilavitkuttimet ja seksuaalinen vetovoima
- Tarina ei valitettavasti kerro, saako iPadilla sitten jo täysimittaisen haaremin pahin peräkammarin poikakin. Epäselväksi jäi myös, vaikuttaako kosketusnäyttö naisen sormen alla jotenkin ympäröiviin uroksiin. Nörttien toiveikkuus nauratti aluksi. Sitten muistui mieleen, että ympärillämme on runsaasti lajitovereita, joille tällainen ajattelutapa on täyttä totta. Nykyisin yksinäiset miehet etsivät internetin ihmemaassa selitystä yksinäisyydelleen jostain, jota he kutsuvat ihmissuhteiden markkina-arvoteoriaksi.
Muut kolumnistit
Mieskolumnistien sukupuoli-ideologioista ei ole paljoakaan tietoa, kuten ei myöskään Melissa Heikkilän tai Alexandra Salmelan ideologioista.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ei tuosta Hesarin touhusta voi enää kuin huvittua. Moilanen vielä toimittajaksi, niin niillä on koko Tulvan kaarti siellä.
Voisivat vaihtaa sen Tulvan nimen paremmin asialleen sopivaksi, eli Vulvaksi...
Onkohan Erkoilla enää lehtensä hallinnassa ?
Eipä ole tullut hesaria enää pariin vuoteen tuon punavihreän feminismin vuoksi.
Suomessa ei ole vielä hyväksytty ajatusta, että nainenkin voi olla rasisti. Mistä tämä johtuu?
Tämänkaltaisten ulostulojen jälkeen tuntuu omituiselta, että feministit ihmettelevät kipakkaa palautetta. Demonisointi on kyllä hyvin perinteinen tapa käydä keskustelua.
Täyttä asiaa. Hienoa että Laasanenkin on viimein herännyt houreistaan ja tuo vähän fiksumpaa tavaraa esille.
Valta on aina jollakin Kun me miehet viisastuimmme aikoinaan ja annoimme naisille tasa-arvon niin kuin oikein olikin, niin femakot innostuivat asiasta kuin hölmölän kylän ukot Matin tehdessä heidän taloonsa malliksi yhden ikkunan.
Tasapainoiselle ihmiselle on suurimpia iloja nauttia miehenä ja naisena olemisesta.
Ensi vuoden puolella näemme luontevana jatkeena Hesarissa kolumnistina Atlas Saarikosken.
Hesari on valinnut feministisen tien kolumnisteissaan. Ja hyvä sisar -verkosto mielellään ottanut tarjotun aseman vastaan. Mutta kun lehti on muutenkin nykyään huono, niin menköön loputkin. Tämä tuntuu olevan ainakin päätoimittajien linja. :)
"”Nalkutuskin on väkivaltaa” tyylisten argumenttien referoiminen saa leuat loksahtamaan."
Elina Hirvosen kirjoitus paljastaa hyvin kaksoisstandardin suhteessa miesten ja naisten väkivallan tekoihin. Feministit itse ovat propagoineet laajennetun väkivaltamäärittelyn puolesta, jossa jo pelkkä mököttäminen ja väärin katsominen voi edustaa henkistä väkivaltaa kyselytutkimuksissa.
Omistan kommenttini kyökkifeministi Taru Jousialle, joka ei ymmärrä missä feminismin valta luuraa.
Näemmekö vielä Atals Saarikosken Hesarin kolumnistina, vai ovatko Saarikosken kehotukset raiskata pikkutyttöjä ja tappaa miehiä liikaa jopa Hesarin hyvä sisar -kerholle?
Naisliitto Unionin mielestä Saarikoski ainakin oin mainio tyyppi. Muutoin he eivät olisi häntä päätoimittajaksi lehdelleen pestanneet.
Keikki vaikuttaa kaikkeen eli kolumnistit laskevaan levikkiin ;-)
”Kerron suomalaisten naisten elämästä nyt, tänä vuonna, tässä maassa: Jyväskyläläiseen bordelliin kaapattujen tyttöjen tahto nujerretaan pakottamalla nämä syömään ulostetta. Aids-potilaat ostavat ja raiskaavat eteläpohjanmaalaisia tyttölapsia, koska uskovat näin paranevansa. Itä-Suomessa edelleen yleinen vaimonhankintatapa on, että mies raiskaa havittelemansa naisen, koska häväistyn on pakko naida raiskaajansa. Eteläsavolainen mies heittää rukkaset saatuaan rangaistukseksi naisen kasvoille happoa, joka syövyttää ihon ja kasvoluut ja usein vie myös näön. Turkulainen naispoliitikko käyttää useita sukkahousuja päällekkäin, koska raiskaus on tavallinen poliittinen ase ja sukkahousut antavat hetken lisäaikaa huutaa apua. Jokioisissa noin tuhat miestä osallistui seitsemäntoistavuotiaan tytön kunniamurhaan, koska tytön epäiltiin rakastelleen poikaystävänsä kanssa. Se oli syy murskata tytön pää betonimurikoilla.”
Rasismia, muukalaiskammoa, toisten kulttuurien ennakkoluuloista halveksintaa vai mitä tämä tällainen kirjoittelu on?
Voi minkä teit, Laasanen. Olen tähän asti arvostanut HeSaria suhteellisen korkealle, vaikka en ole aina ollut samaa mieltä kaikista lehden linjauksista. Toisaalta, en juuri ehdi lukea kolumneja muuten, kuin aivan satunnaisesti. Sipilän tosin muistan hänen sunnuntaisivun jutuistaan, enkä niistä oikein pitänyt.
Ehkä kehityskulkuun on syynä osittain se, että toimittajakunta on naisistunut viimeisten vuosikymmenten aikana, joten toimituksissa on suhteellisen paljon naisia, mikä nostaa sukupuolen painoarvoa valittaessa lehden kolumnipalstojen pitäjiä. Toinen seikka voi olla se, että perinteisesti naiset ovat kirjoittaneet ns. humanistisista aiheista vastakohtana talouteen, politiikkaan etc. liittyvään uutisointiin.
Mutta kyllähän takana on myös lehden ainakin puolivirallinen valinta, mikä saattaa ruokkia itseään; riittävä määrä feminismiä alkaa vähitellen toteuttaa itseään, koska vastakkaisen mielipiteen esittäminen joutuu mustalle listalle.
Hesarissa ei ole ongelmana naistoimittajat vaan feminismi. Aikoinaan lehdessä oli päteviä naisia toimittajana, joille sukupuoli ei ollut kaiken kirjoittelun lähtökohta.
Nyt on asia toisin.
On jotenkin jopa surullista, miten yllä mainitut kolumnistit ovat nuoresta iästään huolimatta jämähtäneet vuosikymmenelle (70-luku), vaikka itse olivat tuolloin korkeintaan vaipoissa.
Voipi ollakin noin, itselläni tulee hieman mieleen takavuosien taistolaisuus noista nuorista naisista. Ollaan niin tiedostavia ja omasta mielestään oikeassa ja vastutetaan vanhoillisuutta. Käytännössä ollaan sitten hieman hukassa arjesta ja siitä, miten asiat oikeasti ovat. Varmaan jossain kohtaan voidaan olla oikeassakin, mutta se turmeltuu sen kaiken muun yksipuolisuuden johdosta.
Anu tarttui mielenkiintoiseen kohtaan:
"Tulva-lehdessä lanseerattiin taannoin termikin, "feministifetisti". Se tarkoittaa miestä, joka pakonomaisesti hakeutuu kontaktiin feministien kanssa"
Kuulin yliopiston ainejärjestöympyröistä, että melko tuoreeseen nuorten femnistijärjestöön tuli messiin vähän lasikatseinen kaveri, joka alkoi soitella järjestön pimuille, usein kymmeniä kertoja ja jopa keskellä yötä, eikä meinannut lopettaa millään. Varsinaisia keskustelujen sisältöjä en alkanut kyselemään, mutta yksi nainen innostui niin, että teki rikosilmoituksen. Kaverista tuli aika legendaarinen hyvin lyhyessä ajassa.
Nyt ei siis ollut niinkään antifeminististä, vaan pikemminkin "ATM-stereotyypistä", joka ei näyttänyt omaavan itsekontrollin tai vaikutelmien hallinnan & hienovaraisuuden rippeitäkään. Ensi reaktio kai olisi "kaheli mikä kaheli", mutta minua kiinnostaa, mikä nuorissa feministinaisissa on niin helvetin kiinnostavaa? Piparia ei takuulla lohkea (ainakaan tuolla tyylillä) ja loppupeleissä saa vain häirintäneuvokset ja poliisit ovelle. Mikä noita miehiä oikein vaivaa?
Vähän vastaava ilmiö näkyi akateemisempana versiona tutkijoiden sähköpostilistalla erään meemiteoriaa käyttäneen Rovaniemeläisen osa-aikatutkija/miesaktivistin hypomaanisessa kirjoittelussa. Oli hirveä himo selittää listalaisille, missä kohtaa he ajattelevat väärin. Kai tuli bännit ennen pitkää.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 16 kommenttia