Niinistö vastustaa naiskiintiöitä
Talouselämä kertoo, että Sauli Niinistö vastustaa (Haavisto kannattaa) naiskiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksissa.
Talouselämän mukaan "Oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vallankäyttöön kuuluu molemmille sukupuolille. Se tarkoittaa, että naisten pääsy myös yritysten hallituksiin on itseisarvo."
Tarkoittaako Talouselämä myös sitä, että miehille kuuluu puolet vallankäytöstä lasten kasvatuksessa?
Talouselämä esittää väitteen siitä, että "naisjohtajat tarjoavat esikuvia ja parantavat yrityksen imagoa julkisuudessa." Väite on pötyä.
Naiskiintiöt norjassa
Tutkimus (Spearhead, Taloussanomat) tarkasteli pakollisten naiskiintiöiden vaikutuksia Norjassa.
Norjassa on ollut voimassa laki (pakollinen vuodesta 2006 alkaen), jonka mukaan julkisten yhtiöiden hallituksen jäsenistä 40 prosenttia pitää olla naisia.
Niiden yhtiöiden osakkeiden arvo - joiden hallituksissa ei ollut aiemmin naisjäseniä - laski 3,54 % naisjäsenten mukaan ottamisen myötä, mikä on tilastollisesti ja taloudellisesti merkittävä luku.
Naiskiintiöiden pakollisuus sai yhtiöt pakenemaan maasta ja vaihtamaan yhtiömuotonsa julkisesta yksityiseksi. Vuonna 2009 oli 70 prosenttia vähemmän julkisia yhtiöitä kuin vuonna 2001. Yksityisten yhtiöiden määrä sen sijaan lisääntyi 30 prosentilla vuodesta 2003 vuoteen 2009.
Naiskiintiöt eivät parantaneet yhtiöiden imagoa, vaan ne romuttivat yhtiöiden arvon tai pakottivat yrityksen vaihtamaan yhtiömuotoa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Niinpä. Ihan ilman kiintiöitä tässä on jokaisen äijän pitänyt tulla toimeen. Joskus on mennyt huonommin ja joskus paremmin, eikä ole auttanut itkeä jos on itse mokannut. Kiintiöt on ihan out...
miesasia-aktivistina olen enemmän huolissani niinistön arvokonservatismista ja taantumuksellisuudesta. niinistön mielestähän nykyistä, vain miehiä vankeusrangaistuksen uhalla velvoittavaa, asevelvollisuusjärjestelmää ei ole syytä muuttaa. lisäksi niinistö ei kannata yleistä, tasa-arvoista avioliittolakia, vaan parantaisi sen sijaan rekisteröityjen parisuhteiden oikeudellista asemaan.
jo nämä kaksi arvoihin liittyvää kannanottoa riittävät äänestyspäätöksen tekemiseen, haaviston hyväksi.
kiintiöt ovat osoittautuneet toimiviksi kunnallishallinnossa, terveys- ja sosiaalilautakuntiin on saatu miesedustus monella paikkakunnalla, samoin kirjasto- ja opetuslautakuntiin. kiintiöt ovat siis parantaneet miesten asemia keskeisillä kunnallisilla toimialueilla.
"kiintiöt ovat osoittautuneet toimiviksi kunnallishallinnossa, terveys- ja sosiaalilautakuntiin on saatu miesedustus monella paikkakunnalla ..."
Jos kiintiöitä käytetään vaaleilla valittuihin valtuutettuihin, pitäisi noudattaa valittujen suhteellista sukupuolijakaumaa rigoristisen 40% minimin sijaan. Muuten on riski, että jompaakumpaa sukupuolta syrjitään ja vaalien tulosta ikään kuin rukataan ohjeistuksella jälkikäteen, koska kiintiö on suurempi kuin sukupuolen suhteellinen osuus valtuutetuista. Tosin useimmissa kunnissa taitaa mennä sopivasti 60/40 mallin raameihin.
Kiintiöt koskevat kaikkia lautakuntien ja työryhmien jäseniä, ei pelkästään luottamushenkilöitä. Ongelmana onkin löytää sopivaa sukupuolta olevia virkamiehiä ja työntekijöitä asiantuntijoiksi oikeassa suhteessa tai sitten joudutaan toisista valituista karsimaan, jotta saadaan sopivaa sukupuolta olevat tehtäviin.
kuntien luottamuselinten kiintiöimisillä haettiin aikoinaan sukupuolinäkökulman lisäämistä päätöksentekoon. esimerkiksi siis kunnallistekniikasta päätettäessä ei enää miesvaltainen teknokratia pääse yksin arvioimaan rakennuskohteiden luonnetta ja rakennetta, vaan kiintiösäännöksiä noudattaen myös tavallisilla, ei-asiantuntevilla, kuntalais-käyttäjillä on oma sanansa sanottavana jo suunnitteluvaiheessa.
kiintiöt siis muuttivat perinteisen asiantuntijavallan demokraattisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi.
julkista valtaa käyttävien instanssien kiintiöt ovat tavallaan jo historiallisia jäänteitä, koska monessa kunnassa luottamustehtäviin on valittu riittävän tasapuolisesti miehiä ja naisia, minkä lisäksi tasa-arvolain mukaisesti päätöksenteossa joudutaan joka tapauksessa arvioimaan päätösten sukupuolivaikutuksia, puhutaan suvauksesta.
"kiintiöt ovat osoittautuneet toimiviksi kunnallishallinnossa, terveys- ja sosiaalilautakuntiin on saatu miesedustus monella paikkakunnalla, samoin kirjasto- ja opetuslautakuntiin. kiintiöt ovat siis parantaneet miesten asemia keskeisillä kunnallisilla toimialueilla."
Tämä tuskin on mikään todiste kiintiöiden toimivuudesta (onko lautakunnan työ parantunut?), oikeudenmukaisuudesta tai tarpeellisuudesta.
Tämä on todiste siitä, että miesten osuus on kasvanut ko. lautakunnissa.
Varsinkin, kun muistamme, että politiikassa on miehiä selvästi naisia enemmän, niin on selvää, että miesvaje ko. lautakunnissa on johtunut pelkästään miesten haluttomuudesta näitä tehtäviä kohtaan. Kiintiöillä on pakotettu riittävä määrä miehiä uhrautumaan näihin heille epäkiinnostaviin tehtäviin.
Eivät kai kiintiöt sentään pakota ketään ryhtymään tehtävään vastentahtoisesti? Ne vain antavat jollekulle kiintiön määrittämää sukupuolta olevalle mahdollisuuden ryhtyä hoitamaan tehtävää epäpätevänä, jos kukaan pätevä saman sukupuolen edustaja ei ole kyseisestä tehtävästä kiinnostunut.
esimerkiksi helsingin kaupunginvaltuustossa naisia 49 ja miehiä 36, joten mieskiintiöillä miehet ovat saavat pääkaupungissa edustajan kaikkiin lautakuntiin. kiintiöt ovat lisänneet demokratiaa, lautakuntapaikkoja ei voi enää jakaa "asiantuntijoittain", vaan toimialoille saadaan maallikkojen näkemystä mukaan. aikaisemminhan teknisiin lautakuntiin pääsivät rakennusmestarit ja insinöörit ja opetuslautakuntiin kaikki lehtorit, nykyisin lautakunnissa kaupunkilaisten ääni vaikuttaa.
presidenttiehdokkailla on toki omat hyvätkin puolensa kummallakin, mutta miesasia-aktivismin ja tasa-arvon näkökulmista harkitsisin äänestyspäätöstä yhtä tai kahta kannanottoa enemmän, kokonaisuutena.
Kiintiöillä voi toki olla myös positiivisia vaikutuksia, mutta...
ihmisiä olisi kohdeltava tasapuolisesti rotuun, uskontoon, sukupuoleen jne...
perustuslain kuudes pykälä tosiaan velvoittaa lainkäytössä noudattamaan yhdenvertaisuutta ja myös tasa-arvolain lähtökohta on tuo yhdenvertaisuusperiaate. kiintiöt ovat siis ( positiivista ) syrjintää.
toisaalta samassa perustuslain kohdassa mainitaan jatkoksi, että "sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään".
kiintiöt ovat sen mukaan aina poikkeusjärjestelyjä, joilla edistetään tasa-arvoa. objektiivisesti toki niiden oikeudenmukaisuus on aina kyseenalainen ja monet elinkeinoelämän järjestöt suosisivatkin muita keinoja lisätä työelämän tasa-arvoa. suomessa pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolijakauma on sitä paitsi melko lähellä kiintiöillä edellytettävää 40/60-suhdetta.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt tällaista kiintiöajattelua. Jos eletään tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, se tarkoittaa kait sitä että sukupuoli unohdetaan valittaessa yhtiöiden hallituksia. Tai sitten tehdään säännöt että tasa-arvo unohdetaan ja valitaan sukupuolen mukaan fifty-fifty.
"Niiden yhtiöiden osakkeiden arvo - joiden hallituksissa ei ollut aiemmin naisjäseniä - laski 3,54 % naisjäsenten mukaan ottamisen myötä, mikä on tilastollisesti ja taloudellisesti merkittävä luku."
Tämähän kuvaa vain sitä, että miesten mielestä naisten alistaminen on hauskaa nykyaikanakin!
Nyt naiset ryhtiliike tällaisten alistajien heivaamiseksi sivuun yhteiskunnan päätöselimistä!
Ööö, täh? Väitätkö, että (miespuoliset) osakkeenomistajat tai johtajat tahallaan alensivat yritysensä osakkeen arvoa keskimäärin 3,54% ihan vaan sen takia, että heistä on hauskaa alistaa naisia? Ja jos, niin miten tuo yrityksen arvon aleneminen onnistuu tuossa tavoitteessa, eli miten se alistaa naisia? Jos lähtötilanne on hallituksessa 10 miestä, ei yhtään naista ja osakkeen arvo 1000,00 eur, ja lopputulos hallituksessa 6 miestä, 4 naista ja osakkeen arvo 964,60 eur, niin miten naisia on alistettu?
Osakkeen arvo riippuu siitä, millaiset odotukset osakkeenomistajilla on yhtiön tuotosta. Jos osakkeenomistajat siis säikähtivät naisjäseniä vain siksi että he olivat naisia ja möivät osakkeensa halvalla pois, feministeillä voisi mahdollisesti olla jotain sanomista. Jos sen sijaan tuottavuus alkoi laskea naisjäsenten myötä niin vika voi olla esim. epäpätevyydessä.
Taloussanomien uutisen mukaan "Kiintiölaki myös pakotti yrityksiä muuttamaan hallitustensa kokoonpanoa verrattain nopeasti, mikä tekee kokeneiden ihmisten löytämisestä entistä haastavampaa." Mitä alistamista tämä mielestäsi on? Jos kouluttamaton nainen tekee rikkinäisiä jakkaroita ja koulutettu mies tekee ehjiä jakkaroita niin kenen vika on että jakkaroita ei osteta yhtä paljon?
Naiskiintiöiden pois jättäminen voidaan korvata siten, että jokainen aviomies kompensoi naisten pienemmät tulot antamalla osan palkastaan syrjittyjen naisten edustajalle, eli omalle vaimolleen.
(Kehittelen tässä vakiovastausta, jossa vedotaan ajatukseen, että feminismin pääsisältö nykypäivänä on puolustaa sitä, että naiset yleensä saavat 20 - 30 % käyttövarallisuudestaan omalta aviomieheltään.)
Kun Niinistöltä vaadittiin kantaa positiiviseen diskriminaatioon, niin hän sanoi kannattavansa opettajien mieskiintiöitä. Suhteellisen läpinäkyvää populismia Niinistön suunnalta...
Miehiä kouluissa opettajina ja naisia pörssiyhtiöiden hallituksissa ei voi oikeastaan edes verrata. Miesopettajilla olisi oikeasti suuri merkitys tasa-arvon (oppilaiden) kannalta, kun taas hallitusten naisten merkitys jäisi vähäiseksi parhaimmassakin tapauksessa. Toinen ero on, että miesopettajat hyödyntäisivät miehiä ja hallituspaikat naisia (jos nyt oikeasti heitäkään).
Näiden taustatietojen perusteella varmaan jo arvaakin, kumpaa pidetään merkittävämpänä ongelmana ja kumpaa tasa-arvoihmiset ensisjaisesti kannattavat.
Niinistöllä tosiaan tuntuu olevan oikean suuntainen näkemys siitä, missä mennään ja kellä tässä maassa on tasa-arvovaje.
"Kun Niinistöltä vaadittiin kantaa positiiviseen diskriminaatioon, niin hän sanoi kannattavansa opettajien mieskiintiöitä."
Opettajien mieskiintiö kouluissa voisi olla aika haastava seikka, mutta opettajakoulutukseen pääsyssä kiintiö on perusteltavissa helposti.
Ensimmäisenä oletuksena pitää tietenkin olla, että nimenomaan miehiä tarvitaan opettajina, jotta koulu kykenee parhaiten täyttämään yhteiskunnan sille asettaman tehtävät.
Kiintiöiden pitäisi olla suhteutettu hakijoiden sukupuolijakaumaan, jotta miehet eivät pääsisi naisia helpommin opiskelemaan opettajaksi. Jos hakijoista 10% on miehiä, niin valitaan 10% opiskelijoiksi. Jos kiintiö olisi esimerkiksi kategorinen 60/40 voisi käydä niin, että kaikki miehet pääsisivät todistuksista ja soveltuvuuskokeista huolimatta sisään. Kategorinen kiintiöinti voisi tuoda opiskelemaan alalle soveltumattomia ja motivaatiota vailla olevia välivuoden pitäjiä.
Ajatuksena kaiken takana on, etteivät miesten huonommat kokonaislähtöpisteet - todistus, soveltuvuustesti, työkokemus tms. - oleellisesti vaikuta opiskeluissa tai myöhemmin työssä suoriutumiseen. Kyse on vain kilpailun tasoittamisesta niukoista opiskelupaikoista.
Kiintiöillä, jos ne oikeudenmukaisesti laskettu, ei loukata kenenkään henkilökohtaisia oikeuksia, koska opettajaksi opiskeleminen ei ole henkilökontainen oikeus. Yhteiskunta kouluttaa opettajia tiettyjä tehtäviä varten, ei siksi että täytetään jonkun oikeus opiskella opettajaksi, eikä vain siksi että saadaan sekä nais- että miesopettajia. Siksi kiintiöajattelu ei ole perusteltavissa sukupuolten tasa-arvoisuudella opiskelupaikkojen suhteen, kuten joskus näkee feministien tulkitsevan kiintiöden logiikkaa.
Jos hyväksyy hallitusten kiintiöt, menee mukaan kieroon, feministiseen ajatuskulkuun. Siinä oletetaan, että pörssiyhtiöt käyttävät kielteistä yhteiskunnallista valtaa, jota vastaan hallitusten naiset taistelevat sisältä päin. Ja nimenomaan naiset, koska teorian mukaan he ovat se sorrettu ryhmä, jolle tämä taistelutehtävä pitää antaa, ei siis esim. homot, mamut, keskiluokka, vasenkätiset tms.
Koska tämä teoria on monelle liian kiero, näkee myös sellaisen ajatuksen, että hallituksiin pitää saada naisia, jotta tytöt innostuisivat esikuvista. Tämä ajatus ei ole huono mutta ei kovin hyväkään, varsinkin kun ottaa huomioon, minkälaisia kuluja tästä valtion puuttumisesta väistämättä syntyy.
(Minua kauhistutti, kun huomasin, että Sofi "Oksennus" Oksanen ja Antti "Scum" Nylen, kannattavat Haavistoa jopa mainoksissa. Tämä varmaan kuulostaa jotenkin höpsöltä, mutta en kerta kaikkiaan voi äänestää enää Haavistoa tämän tiedon jälkeen. Haavistolla on fiksujakin kannattajia, mutta jos taustajoukot valitsevat edustajiksi tuollaisia suvaistemattomia seksisti-idiootteja, sori, ei vain onnistu.)
Sukupuolikiintiöt eivät ole reiluja, rehellisiä tai asiallisia! Julkishallinnossa, ja kohta varmaan laajasti yksityispuolellakin, joudutaan usein tilanteeseen, että sukupuolikiintiöiden vuoksi on valittava sukupuoleltaan sopiva paljon pätevämmän ehdokkaan sijasta. Siis: sukupuolikiintiöt poistettava! Valittakoon aina pätevin!
Naisten vahva suosiminen kiintiöillä lisää naisten kilpailuhenkisyyttä lähemmäs miesten tasoa: http://www.handels.gu.se/om_handelshogskolan/press/pressmeddelanden/nyhe...
Mielestäni Laasasen pari viimeistä kirjoitusta kuvastavat hyvin virallista suomalaista (tai miksei pohjoismaistakin) tasa-arvokeskustelua. Naisten asema nostetaan aktiivisesti esille ja miesten ongelmat tulevat ilmi korkeintaan sivulauseessa.
Tämä vahvistaa välillä turhaankin vastakkainasettelua, missä osa miehistä saa niskakarvansa pystyyn naisliikkeen mediamyllytyksestä tietoisina siitä, että miesten huono-osaisuus jää jälleen kerran pimentoon.
Miksei miehenä voisi ajatella, että naisurheilu ei saa aina ansaitsemaansa palstatilaa. Muistaakseni naisten sangen ylivoimainen kuvioluistelun maailmanmestaruus nousi hieman vaisusti esiin mediassa. Sen sijaan miesten kiekkokulta (oliko sellaista) sai sangen runsaasti tilaa.
Ja voihan olla, että naisten vähempi urasuuntautuneisuus voisi laajemmin ajatellen pehmentää näitä jatkuvia vaatimuksia tuottavuuden ja tehokkuuden nostosta. Joten inhimillisesti ajatellen naisilla voi siinä suhteessa olla annettavaakin. Ainakin jos ajatellaan heteronormatiivisten stereotypioiden kautta. Siksi onkin hieman hilpeää, että samat tahot, jotka kritisoivat heteronormatiivisuutta, kuitenkin tuntuvat konstruoivan naiseuden nimenomaan sen kautta.
Itselläni vai käy niin, että kun jatkuvasti tasa-arvon teema on nainen, nainen, nainen, niin kaikkeen suhtautuu peruspenseästi ja ajattelen, että miestenkin asiat voisi nostaa esille. Suomalaisessa feminismissä ja profeminismissä ei osata ymmärtää, että 6-0 voitot naisten aseman parantamiseksi tuskin nostavat liikkeen kannatusta miesten keskuudessa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 21 kommenttia