*

Henry Laasanen Kirjoituksia miesten tasa-arvosta ja pariutumisesta

Kaikki blogit puheenaiheesta Teknologinen kehitys

Ihminen, tekniikan renki

Vanha sananparsi ”tuli on hyvä renki mutta huono isäntä” on nykyään merkityksellisempi kuin arvaammekaan. Tulihan on pohjimmiltaan tekniikkaa, ja kun tarkastelemme tekniikan osuutta ihmiskunnan viime vuosisatojen kehityksessä, huomaamme joutuneemme vaarallisen isännän valtaan.

Silta kuilun yli. Eksponentiaalinen politiikka Suomeenkin.

Elämme maailmassa, jossa vaatimustaso on noussut hurjasti. Välillä tuntuu, kuin illat ja yötkin pitäisi viettää päätteen sinisessä kajossa lukien loputonta uutisvirtaa. Puheenvuoron mielipidekin valuu aina vain nopeammmin pois näkyvistä. Uutisia tulee kuin pohjattomasta kuilusta.

Mistä tämä kaikki johtuu?
Syy on, että kehitys on maailmassa eksponentiaalista jo nyt. Tietoa ja uusia keksintöjä tulee aina vain nopeammin. Silti politiikkamme ja koko yhteiskuntamme on kehittynyt lineaarista ja ennakoitavaa maailmaa maailmaa varten.

Maailma kehittyy – pysymmekö mukana?

Meidän elämämme muuttuu niin hiljalleen, ettei hetkessä sitä aina huomata. Kun vähän aina muistellaan taaemmaksi, huomataankin jo selkeitä eroja jo aivan arjessa, joista teknologian kannalta selkeimmät varmasti monelle ovat internetin ja kännyköiden tuleminen, mikä nykyiselle kasvavalle sukupolvelle onkin jo itsestään selviä arjen asioita. Tässähän pelkästään 20 vuoden aikana teknologinen kehittymisemme on ollut jotain aivan ennennäkemätöntä ihmiskunnan historiassa, eikä tuolle trendille näy loppua. On kuitenkin aina vaikea ennustaa, mitä on tulossa, mutta kehittymisen suunta on selvä.

Kannattaako innovaatiot sosialisoida yliopistoille ja tutkimuslaitoksille?

Suomessa tieteen ja tutkimuksen odotetaan tuottavan entistä nopeammin ja parempia kaupallisesti hyödynnettäviä innovaatioita. Käytännössä tutkimuslaitosten osalta innovaatioiden omistusoikeus on ollut kokonaan laitoksilla. Myös yliopistoissa on siirrytty kohti samaa mallia aikaisemmasta käytännöstä, jossa innovaation omistaja oli pelkästään keksinnön tehnyt tutkija. Nykyisin omistusoikeus jaetaan yliopiston ja tutkijan kesken.

Sukupolviajattelua

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa, mistä maailmanlaajuiseen, teollis-teknologiseen elämäntapaamme kuuluva sukupolvien välinen kuilu johtuu, mihin se on johtanut ja mitä voimme tehdä kuilun kuromiseksi umpeen.

Uusi golem

Itä-Euroopan juutalaisten keskuudessa on elänyt vuosisatojen ajan legenda golemista. Prahalainen rabbi muovasi aikanaan tuon ihmistä muistuttavan olion Vltava-joen savesta suojelemaan gheton asukkaita heihin kohdistuneilta vainoilta. Kontrollin herpaantuessa golem alkoi kuitenkin tehdä kaikenlaisia ilkeitä temppuja isäntiään vastaan. Siksi rabbi lopulta hajoitti golemin palasiksi, mutta legendan mukaan osat ovat edelleen piilossa paikallisen synagoogan ullakolla.

Golemin uusi elämä

Uberhelppoa liiketoimintaa

Teknologia uhkaa jälleen vallitsevaa maailmanjärjestystä. Taksikuskit kokevat Uberin uhaksi nykyiselle, luvanvaraisuuteen perustuvalle palvelumallille. Verkon kautta tilattu kyyti tulee useimmiten halvemmaksi, sillä siitä ei makseta kuskin joutoaikaa, taksikeskusmaksuja tai muita juoksevia kuluja. Ilman nykyistä  lainsäädäntöä ja sen onnistunutta valvontaa koko nykyinen taksitoiminta on kuulemma uhattuna.

Civilization valtiojohtoisuusteoriana

Laitoin Civilizationissa verot minimiin ja annoin vapaiden markkinoiden hallita.

Turpiin tuli.

Aina kun julkisessa keskustelussa mainitaan "keskusjohtoisuus" tai "valtiojohtoinen kehitys", joku nostaa esiin Neuvostoliiton ja perään yksiselitteisesti todetaan, että kokeilu oli epäonnistunut.

Miksi me emme voisi oppia jotakin siitä epäonnistuneesta kokeiluista? Jos meillä kuitenkin on suuri julkinen sektori, emmekö voisi kehittää kunnollista talousteoriaa myös sen sektorin tehokkaasta johtamisesta?

Tuottavuus ei nouse käskemällä

Tuottavuus on tuotettujen tavaroiden ja palveluiden suhde niiden tuottamiseen käytettyjen panosten arvoon. Rikkaissa maissa on korkea tuottavuus, kun taas köyhissä maissa tuottavuus on matala. Välimeren yli kannattaa tulla vaikka henkensä uhalla, jotta pääsisi pakoon alhaisen tuottavuuden aiheuttamaa köyhyyttä.

 

Suomen hyvinvointivaltio elää jatkuvasti yli varojensa. Kansainvälinen kilpailukyky ei ole Suomessa huippuluokkaa. Taloudellinen kasvu on ollut maassa jo pitkään erittäin heikkoa. Viime vuosikymmenellä koettu lama ei ole kääntynyt vahvaksi nousukaudeksi.

Teknologinen murros vaatii vahvaa hyvinvointivaltiota

Ensimmäisten neulomiskoneiden ilmestymisellä englantilaisille tekstiilitehtaille yli 200 vuotta sitten oli dramaattinen vaikutus. Teknologia, joka vähensi rajusti työvoiman tarvetta, kohtasi ihmetyksen lisäksi kiivasta vastustusta työnsä puolesta pelkäävien työntekijöiden suunnalta. Uuteen teknologiaan skeptisesti suhtautuvia on noista ajoista lähtien kutsuttu pilkallisesti luddiiteiksi, koneiden tuhoamista vaatineen Ned Luddin mukaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä