Henry Laasanen Kirjoituksia miesten tasa-arvosta ja pariutumisesta

Kaikki blogit puheenaiheesta Tuotekehitys

EVA ja Ahopelto haluavat tuoda 10 000 koodaria Suomeen

Evan analyysissään pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto ehdottaa, että Suomeen pitäisi houkutella ja tuoda 10 000 ulkomaista koodaria Suomeen sekä houkutella verohelpotuksilla kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia. Analyysissään hän nojaa erityisesti Israelin sekä Uuden-Seelannin toimenpiteisiin ja tilanteeseen.

Yritystukityöryhmältä loppui rohkeus kesken

Olen istunut viimeisen puolen vuoden ajan parlamentaarisessa yritystukien uudistamisen työryhmässä. Olen pettynyt siihen, että parlamentaarisen yritystukityöryhmän työ päättyi eilen lähes tuloksettomana. Yhteisymmärrystä karsittavista ja uudelleenkohdennettavista tuista ei löytynyt. Työryhmä sai kuitenkin aikaiseksi kriteerit, joiden valossa yritystukia tulisi tarkastella.

Mistä suuret osingot kertovat?

Yhdestä näkökulmasta katsottuna jälleen ennustettu ennätyssuurten osinkojen kevät vaikuttaa oikein hyvältä ja monilla yrityksillä vaikuttaa menevän hyvin. Samalla tämä saattaa kuitenkin myös kertoa siitä, että niillä ei ole uskottavaa kasvustrategiaa ja suuret osingot ovat ainoa keino pitää sijoittajat tyytyväisinä.

Kauppalehdessä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen on huolissaan tilanteesta:

Uhka Suomen kasvulle - T&K-panostukset laskeneet vuodesta 2009 lähtien

Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Lyhytnäköistä tulosten maksimointia tulevaisuuden kustannuksella

Palkkamaltti ei ole avain onneen

Palkkamalttia nostetaan usein ratkaisuksi Suomen vientiongelmien parantamiseksi. Monet pitävät palkkojen laskua eli sisäistä devalvaatiota ainoana vaihtoehtonamme, koska luovuimme ulkoisen devalvaation mahdollisuudesta liityttyämme euroon. Asialla on kuitenkin myös toinen puoli. Hyvä tuote ei koostu vain halvasta hinnasta, vaan oivaltavasta ideasta ja laadukkaasta toteutuksesta. Tuotteen myynti ei myöskään ole kiinni vain hinnasta. Markkinoinnilla ja brändillä on merkittävä rooli.

Hallituksen leikkaukset tutkimukseen vaarantavat kasvun

Hallitus on valinnut linjakseen saman, jonka vuoksi monet suomalaisista yrityksistä ovat menettäneet kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla. Vuodesta 2012 lähtien yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat laskeneet merkittävästi. Tällä on suora syy-seuraussuhde syntyviin uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin eli mitä vähemmän panostetaan uuden kehittämiseen, niin sitä vähemmän innovaatioita ja uusia tuotteita oikeasti syntyy. 2010-luvulla suuri osa suomalaisista ICT- ja korkean teknologian yrityksistä on vähentänyt väkeä tuotekehityksestä ja tutkimuksesta.

Kannattaako innovaatiot sosialisoida yliopistoille ja tutkimuslaitoksille?

Suomessa tieteen ja tutkimuksen odotetaan tuottavan entistä nopeammin ja parempia kaupallisesti hyödynnettäviä innovaatioita. Käytännössä tutkimuslaitosten osalta innovaatioiden omistusoikeus on ollut kokonaan laitoksilla. Myös yliopistoissa on siirrytty kohti samaa mallia aikaisemmasta käytännöstä, jossa innovaation omistaja oli pelkästään keksinnön tehnyt tutkija. Nykyisin omistusoikeus jaetaan yliopiston ja tutkijan kesken.

Yritysten voitoista osa tutkimukseen!

Helsingin Sanomat kertoi, että suomalaiset yritykset maksavat tänä keväänä viime vuoden nettotuloksestaan suuremman osan osinkoina kuin koskaan ennen. Samalla se esittelee neljä näkökulmaa liittyen tähän voitonjakoon - mutta unohtaa tutkimuksen ja tuotekehityksen.

Markkinadata, Pablo, ja viennin vetävyys.

Palataanpa tähän vientiasiaan vielä, kun ei tästä näytä ilmestyneen vieläkään tolkullista tutkimusta.
Haaparannan 6.3.2013  Suomen viennistä ja sen ongelmista esittämät havainnot ovat varmasti oikeansuuntaisia, mutta kunnollista, muutakin kuin suuntaa-antavaa, kilpailutekijöiden analyysiä ei voi oikeasti tehdä pelkän meta-analyysiltä haiskahtavan amerikkalaisen datan perusteella.

Tekes tukee epäeettisiä bisneksiä 1

Tekes on tukenut miljoonalla eurolla huuhaa-palkittua korvavaloa, jonka toimivuudesta ei ole muuta kuin anekdotaalista näyttöä. *** Tekes on laittanut ainakin miljoona euroa Lappsetin puuhamaihin, jotka on pyritty myös tietokoneistamaan. Irvokasta aidon leikin korviketta. *** Supercellin pelit kouluttavat lapsia ja aikuisia huumeen tapaan. Pelit muokkaavat lasten aivoja neuroplastisesti vahingolliseen suuntaan. Mutta: "Supercellistä tuli loistosijoitus valtiolle - 1,9 miljoonan tuella saatiin 44 miljoonan verotulot" (yle).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä