Henry Laasanen Kirjoituksia miesten tasa-arvosta ja pariutumisesta

Kaikki blogit puheenaiheesta Kiina

Mitä uutta Barentsilla?

V​iikon ajan on otsikoita ja mieliä hallinnut Naton pohjoisen harjoituksen aikana lokakuussa 2018 havaitut lentoliikenteen paikannukseen kohdistuneet häirintäyritykset, joiden suorittajaksi on luonnollisesti epäilty Venäjää.

Venäjä on kategorisesti kiistänyt syytökset.

Jälleen kerran nähdään, miten paljon paremmin huono uutinen peittoaa hyvät uutiset. Miten väitetty seikka myy paremmin kuin reaalinen konstruktiivinen teko. Kuinka moni on kuullut, että lokakuun lopulla allekirjoitettiin ja julkistettiin Norjan ja Venäjä välillä esimerkiksi seuraavat sopimukset:

Euroopan unioni EU – maho jättiläinen suurten varjosta

Suomi liittyi Euroopan unioniin ja menetti täyden itsenäisyytensä [1 – halusimme hiukan yli 50 prosentin kansalaisvoimalla suuremmaksi – tietämättä tulevaisuutta, edes huomista. Meiltä salattiin EU-äänestyksessä oman rahamme myöhempi eliminoiminen ja oman pankkimme – Suomen Pankin itsenäisen aseman luovutus EKP:lle - Euroopan Keskuspankille [2.

EU on maho jättiläinen, jonka todennus on helppoa, kun katsoo sen laajempaa ulkopoliittista merkittävyyttä kansainvälisen politiikan (myrsky)laineilla.

 

Kiinan tekokuu valaisee Chengdun v.2020

"Valosatelliitin valaisuvoima olisi jopa kahdeksankertainen kuuhun verrattuna. Valovoima riittäisi valaisemaan kaupungin niin kirkkaasti, että katuvalot voitaisiin poistaa. Näin kaupunki säästäisi paljon sähkö- ja huoltokuluissa." kertoo YLE.

Kiinan tarkoituksena on valaista 11 miljoonan asukkaan Chengdun kaupunki valosateliitin avulla jo v. 2020!

Varsin mielenkiintoinen suunnitelma ja tavoite. Kuinkahan hyvin valaisu toimii kun taivas on pilvessä?

Kiinalainen jäävuori

1980-luvun alussa alkaneiden talousuudistusten jälkeen Kiinan talouskasvu on lipsahtanut vain kerran alle neljän prosentin; parhaimmillaan vuotuinen kasvu noussut yli viiteentoista prosenttiin. Kokonaisuudessaan Kiinan talous on kasvanut vajaassa neljässä vuosikymmenessä yli kolmikymmenkertaisesti. Vaikka kasvun ennustetaan lähivuosina hidastuvan hieman alle kuuteen prosenttiin, sekin riittää kasvattamaan merkittävästi Kiinan taloudellista ominaispainoa vanhoihin teollisuusmaihin verrattuna.

Pitääkö Kiinan taipua lännenmiehen tahtoon?

Kiina on maailman vanhin yhtäjaksoinen korkeakulttuuri [1, joka oli jo 1400 -luvun alkupuolella maailman mahti – niin merenkulussa kuin kaupassa. Kiina ulotti tuolloin keisari Zhu Di' n aikana dzonkkilaivastonsa ”kaikille maailman merille” [2 - suurempina kuin oli kuunaan nähty. Kiina on enempikin kauppias- kuin sotakansaa. Tänään eniten maailmassa sotii Yhdysvallat.

 

A Taloutta

Lännenmiehelle vaikeaselkoinen Kiina

Kiina oli edellisen kerran maailman suurin meri- ja kauppavalta jo 1400 -luvun alun ”löytämisen maailmassa” … sensaatiopuolidokumenttiromaani ”Kun Kiina löysi maailman” -Gavin Menzies [1 kertoo osin uskomatonta löytämistä navoilta toiselle – liki kaikkine mantereineen kiinalaisten keisari Zhu Di' n luottoamiraalien toimesta.

Kiinan väestöpolitiikka on kiitoksen arvoinen

Jälkiviisas voi olla kuka hyvänsä, mutta olla viisas etukäteen on vaikeampaa. Päätöksentekijöille jälkiviisaiden esittämä arvostelu on arkipäivää, mutta kiinalaisten väestöpolitiikassa nähtiin hyvin tulevaisuuteen.

Suurvallat ovat valmiita hyväksymään kansalaisilleen alhaisemman elintason

Moni kirjoittaja tälläkin palstalla on ihmetellyt Kiinan, USA:n ja Venäjän kauppapolitiikkaa. Tuon kauppapolitiikan seurauksena kyseisten maiden kansalaiset saavat alhaisemman elintason kuin muuten. Protektionistinen kauppapolitiikka, jota kaikki suurvallat harrastavat, johtaa yleensä siihen, että kyseisten maiden kansalaiset ovat köyhempiä kuin muuten. Heidän elintasonsa on siis alhaisempi.

Tämä mobiilitarina jo vuodelta 2001 – on tosi!

[Tänään] Maailma mobilisoituu kahdella tavalla – kiinalaiset leviävät kaikkialle [1. 1386 miljoonan ihmisen paine on valtava. Kiinalaiset ovat joustavia, eivät isänmaallistu ulkomailla, silti pitävät tapansa, mutta sulautuvat aina ”isäntämaihinsa”, vaikka monin osin on mietinnän paikka - kuka onkaan isäntä ja kuka renki.

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä